Viesti
Kirjoittaja Gnomus » Lauantai, 27.06.2009 13:49
Yksi oleellinen motto lisää.
Herrasmiesmäisyys (tai herrasnaismaisuus). Koetetaan välttää liiallista voimankäyttöä, ja jos jotain onistutaan lyömään niin että sattuu, niin pyydetään anteeksi ja varmistetaan sattuikko oikeasti mitään. Jos tunteet käy kuumina, niin sitten joku muu saa hoitaa kysymisen ja tarvittaessa pyytää anteeksi. Sama pätee, jos joku runtataan maan rakoon. Varmistetaan ettei sattunut oikeasti, autetaan (tappamisen jälkeen) ylös ja pyydetään anteeksi jos vain tilanne sallii. Kuolleet voivat tarvittaesa jäädä tekemään tätä sielullista työtä vasta, jos elävien on pakko painaa jo eteen päin. Myöskään oma pinna ei saisi palaa vaikka syytä olisikin.
Myöskään suunsoittoa ei kannata harrastaa rajattomasti. Kaikki henkilökohtaiset loukkaukset pois niin yksilöitä (paitsi jos siellä vastapuolella on se oma kaveri jolle uskaltaa aukoa) kuin ryhmiäkin kohtaan. Sitten ingame uhoa ja huutelua saa harrastaa niin paljon kuin huvittaa, ja oikein odotan savolaisten sanaisten arkkujen aukeamista. Mutta pidetään se värikäs ja monisanainen solvaus yleisellä tasolla taistelutilanteeseen ja puolijakoihin liittyvänä, ilman että kukaan loukkaantuu oikeasti.