Gnomus kirjoitti:Jos linjataistelulla tarkoitetaan sitä, että mennään keihäiden kantaman päähän vihollisesta ja piiloudutaan oman kilven taakse ja jäädään odottamaan kun kummankin puolen keihäät nuohoavat, niin tottakai silloin se iso kilpi ja kypärä on ihan yhtä hyvä kuin täysivarustus ja iso kilpi. Mutta jos raskas laskee taistelun tällaiseksi, niin se pelaa vastustajan (isokilpi ja kypärä) miesten hyväksi koska tottakai vastustaja haluaa harrastaa raskaista vastaan päähippaa kun ovat siinä yhtä vahvoilla.
Osumat päähän ovat hyväksyttäviä, se että nykyisillä säänöillä moisesa tilanteessa (iskualueen ollessa rajattu) niiden panssarien hyöty on toissijainen toisin kuin aina väiteään, ainoa ratkuisu nykyisin on se julmetun isokilpi.
Gnomus kirjoitti:Siinä vaiheessa kun raskaasti panssaroidut menevät taistelemaan, sen sijaan että nököttävät kilven takana odottamassa osumia, niin se panssari korvaa raskautensa. Kun mennään iskuetäisyydelle, niin sen vastapuolen on pakko alkaa lyömään takaisin (tai tulla hakatuksi hengiltä) ja silloin kilpiriviin tulee aukkoja iskujen takia ja niistä väleistä voi sitten pistellä kavereita vatsaan tai lyödä niiltä panssaroimattomilta kädet. Tai sitten voi vaan painaa tappituntumalle ja iskeä rystylyöntiä sinne vastustajan selkään tai hutkia varstalla kilpien yli. Lähituntumassa iskuja vaihdetaan yksi yhteen ja osumia tulee niihin paikkoihin joissa aukeaa paikkoja.
Ne raskaat panssarit eivät missään vaiheessa korvaa sitä painoaan koska pilkulleen, tai siis pisteeleen, samaan pääsee vähemmälläkin.
Ja edelleenkin siinä tappituntumassa nykyisellään siitä panssarista ei ole jälleen niin julmetun suurta hyötyä, kun siitä keihäästä tulee niin nopeaan ja armotta... ja edelleen iskualueen ollessa kovin rajattu... noh lopun olen jo sanonut.
Gnomus kirjoitti:Esimerkiksi oletetaan ryntäys vihollisen kimppuun. Panssaroitu mörkö menee lähelle ja vastustaja joutuu lyömään takaisin. Ensin molemmat onnistuvat lyömään toisiaan käsiin. Mörkö jatkaa hutkimista, mutta yksi vihollinen muuttui juuri taistelukelvottomaksi kun ei sillä ladonovella voi lyödä ja hänellä menee vähintään tovi vaihtaa ase toiseen käteen ja sen jälkeen hän onkin panssaroimaton kaveri kypärällä ilman kilpeä. Seuraavaksi panssarimörkö menee tappituntumalle ja tarjoaa rystylyöntiä toisen vihollisen kilven taakse ja tappaa vihollisen. Siinä kuitenkin tapetun toveri pääsee pistämään mörön kilven alta rintaan, mutta kappas se olikin panssaroitu. Tulos tähän asti: mörkö jatkaa mätkettä ja yksi kuollut ja yksi väliaikaisesti poissa pelistä ja jatkossa kilvetön. Ja jalaton kevyt liikkuu hitaammin kuin panssaroitu molemmat jalat omaava henkilö.
Tuo niin sanottu 'ryntäys vihollisen kimppuun' päättyy 'ryntäykseksi seivästykseen'. Joukkotaistelussa tilanne joka harvoin koskaan menee noin simppeliksi on todellinen harvinaisuus, jälleen tilanne menee puhtaaksi teorioinniksi.
Gnomus kirjoitti:Tätä tarkoitan sillä, että haarniska antaa suuren edun, jos ei juututa siihen keihäiden maalitauluksi leikkimään päähippaa. Kun ehdottamaasi lisäpistettä vastustettiin sillä perusteella, että se hankaloittaisi jousien ja keihäiden asemaa, niin ehdotit että niiden pitää vaan miettiä uusia taktiikoita. Jos nykysysteemillä raskas ei ole isokilpistä kypärämiestä parempi, niin olisiko syytä miettiä joku muu taktiikka kuin se päähippa. Raskaan etu on kyvyssä ottaa osumaa ja lähituntumalla sitä osumaa tulee, mutta sitä on vaikea kohdentaa, joten se panssaroimaton menettää heti taistelutehoa raskaan porskuttaessa. Valitaan taistelutyyli vastustajan mukaan. Ei raskas yritä juosta kevyttä kiinni, koska se pelaa silloin kevyen pussiin. Raskaan tehtävä on mennä yli kaikesta mitä on tiellä, ei jäädä vaihtamaan osumia vihollisen optimialueelle isojen kilpien taakse keihäiden etsiskellessä päitä.
Jälleen teoriassa se panssari antaa suuren edun, käytännössä tälläiset hienot rynnäköt päättyvät erittäin nopeasti ja nolosti ja massataistelussa vielä vähemmän.
Niin raskas ei yleensä juokse kevyttä kiinni... mutta yksikkö jolla on se kevyempi panssari ja kilpi (joka näin voidaan lukea raskaaksi) voisi moisen tehdäkkin.
Gnomus kirjoitti:Eli panssarin minimitason korotus ei voi ratkaista ongelmaa, vaan raskaasta panssarista pitää saada jotain bonusta? *kärjistys* Eli vaikka panssarin minimivaatimus nostettaisiin 3mm teräslevyyn, niin silti se ei auta kun se yksipiste on vain yksipiste ja raskaat haarniskat pitäisi yhä palkita lisäpisteellä? */kärjistys*
Ei en usko pelkkien sääntöjen kiristämisen ratkaisevan ongelmaa ja kyllä mielestäni kunnolla suojaavista raskaammista panssareista tulisi *bonusta* saada. Vaikka se minimi nostetaisiin siihen 3 milliin niin mielestäni (vielä entistä suuremmalla syyllä) siitä kunnolla suojaavasta panssarista pitäisi saada edes jotain etua verrattuna siihen kevyeen panssarin joka sen pisteen nykyään antaa.
Joskin siinä vaiheessa jos säännöt nousisivat 3 milliin niin minun purnaamistani ei enää tarvitsi kuunnella.
Gnomus kirjoitti:On ymmärrettävää, että jonkun mielestä on epäreilua, että kevyemmällä haarniskalla saa saman suojan kuin raskaallakin. Jotta keskustelussa päästäisiin eteenpäin olisi hyvä ensin kertoa joku (mielipide) arvio mikä on liian kevyttä ja mikä on raskasta. Esim jos toisella on 5kg panssaria ja toisella 25kg, mutta molemmat panssarit peittävät yhtä paljon vai onko ongelma yhä olemassa jos panssarien paino/rasittavuus on 15kg ja 20kg?
Niinpä tietenkin. Panssareita ei itsessään kannattaisi lähteä sillä pelkällä painolla erottelemaan vaan mielummin sillä "realistisella suojaavuus tekijällä" (mitenkä panssari suojaa) elikkä " mikä yleisesti suojaisi niin sanottua "yleisvammaa" kohden (yleisvamma on iskusta jonka tyyppiä ei eritellä se voi olla tylppäisku tai viiltävä, läpäsevä jne).
Gnomus kirjoitti:2. Korottaa panssariksi luokitellun suojan vaatimusta, jolloin panssarien haittaavuus- ja painoerot vähenevät. Tämä vähentää epäkohtaa erilaisten panssarien välillä, mutta kysys on siitä, että mikä pitäisi olla minimin jotta ero superhienoon ja raskaaseen panssariin ei olisi kohtuuton. Kärjistyksessäni esitin minimiksi 3mm teräslevyä, mutta se raja löytynee oikeasti jostain 1mm peltisplintin ja järkevän levyhaarniskan väliltä. Mielipiteitä siitä mikä olisi sopiva raja, jotta erilaisten haarniskojen epäsuhteisuuden tuoma epäreiluus katoaisi saa esittää.
Yllä mainittu lienisi se nykyinen linja jolla se ongelma voisi luultavan tasoittuvan... muttei edes likipitäen poistuvan. Panssarin yleishyödyn ollessa vähäinen ja edelleen 'ääripäät' suojaavan samalla asteella. Henkilökohtaisesti että moisesta suunnasta edes se vastaus löytyy.
Gnomus kirjoitti: Pointti on kuitenkin siinä, että se pelkkä huutelu lisäpisteestä ei riitä, koska sen antaminen vaatii rajanvetoa ja rajanveto vaatii hyviä ehdotuksia, jos sen ei haluta luovan enemmän ongelmia kuin nykyinen systeemi.
On tehty melkoselväksi että tuo huutelu on ainoa asia jota luultavasti täällä tehdään esityksistä huolimatta.
Jossain aikaisemmin sanottiin melkoselvästi että 'panssarisäännöt eivät suurella tödennäköosyydellä muutu (vain tiukkenevat) ja pureudutaan muihin ongelma kohtiin'.
Juuri tämän takia olen pääasiassa porukkaa vain nakellut riitakapuloilla jotta voisin ensivuonna laittaa tuohon "allekirjoitukseeni" että "Hakenut panssarissäntö muutosta jo vuodesta 2005" ihan vain piruuttani.
Mutta noh... jospa nyt keskittyisin kuitenkin olennaiseen.
Itse olen kyllä esittänyt tuota 'realistiseen suojaavuustekijään' ja "yleisvammaan" perustuvaa 2 pisteen/60% ratkaisua.
Elikkä panssari joka käsitykseltään suojaa noin 60% henkilön ruumiistaa, sen suuremmin ajattelematta panssarin painoa, (metallista) valmistus materiaalia. Minimi vaatimuksena se että suojaus tapahtuu käyttäen metallia (nykyisten standardien puitteissa).
Kriittiset paikat kuten torso ja pää, sekä ei kriittiset jalat (itse sanoisin säärien riittävän, siksi se noin 60%) ja iskukäsi (yksikäsi olisi jälleen riittävä kilpien takia).
Panssari suojaa tämän jälkeen aluettain sen 2 pistettä, siellä missä panssaria on. (Antaa myös mahdollisuuden siihen toiseen käteen ja polviin/reisiin, kaulaan jne.)
panssarin suojaus vaadituilta alueilta edestä tulisi olla 'kattava'. Selkäpuolella vaatisin vai torsossa suojan. (Yllätys osuma tappaa edelleen.)
Kyiseinen ei rajaisi panssareita painoluokillaan tai sitten yksin omaan plateen. Chainia ja splinttiä voisi näin yhä käyttää varustuksessaan ja saada sen bonuksen.
Kyseinen ei periaateeltaan ole mielestäni monimutkainen, se ei syrji näistä "realistisesti suojaavammista" panssareista yhtään tyyppiä.
Eikä taistelussakaan sen soveltaminen olisi vaikeampaa kuin laskea kahteen.
Tämä jälleen on mielipide kohtaista.
Panssareita jotka suojaavat tällä mallilla ei vielä ole tajuttomasti (tuskin tulee heti edes *kaikilla* olemaan, suurella osalla purnatuista joukoista olisi edelleen realistiset mahdollisuudet), mutta se myös kannustaa hankkimaan edes jonkinäköisiä suojia. Se myös rajaisi kevyen ja raskaan, ei 'painon' vaan sen 'kuinka paljon suojaa' pohjalta, mikä on mielestäni järkevin.
Ei taidolla eikä tyylillä, vaan ylivarustelulla.
Allekirjoittanut hän joka kuolee helteeseen.