Kun itse käyn ostamassa melkein autenttista teräslevyä ja työstän sen ehdottomasti ajankuvaan kuuluvilla Bilteman työkaluilla, ei tarkoituksena ole seurata jotakin tapahtumanjärjestäjien sanelemaa linjaa vaan tehdä panssari, joka miellyttää itseä niin käyttöminaisuudeltaan, kuin esteettisiltä arvoiltakin
Kuten säännöissäkin sanotaan, tiukemmat ulkonäkövaatimukset koskevat nimenomaan epäautenttisista materiaaleista valmistettuja panssareita. Eli jos ostat teräslevyä ja teet siitä suojan, ei sen edellytetä olevan tietyiltä vuosikymmeniltä tai vuosisadoilta; kunhan se on vähintään 1mm peltiä.
Siinä tapauksessa panssarin autenttisuutta rajaa ainoastaan tämä:
4.3. Levypanssarin muodolta odotetaan jonkinasteista realistisuutta. Futuristiset panssarit, esim. cylonit Battlestar galacticasta, eivät Sotahuutoon kuulu. Panssareita, jotka ovat historiallisia mutta muodoltaan selkeästi ja reippaasti tapahtumakehyksen ulkopuolella, ei suositella.
Selkeästi ja reippaasti tapahtumakehyksen ulkopuolella olevat panssarit ovat esim. roomalaiset suojat tai ensimmäisen maailmansodan panssarikummajaiset. Ne kuitenkin hyväksyttäisiin, muttei niitä suositella.
Minä näen panssariin nähdyn vaivan, siihen investoidun rahan ja sen aiheuttaman haitan toisiaan kompensoivina. Siksi alumiini- ja muovipanssareilta edellytetään suurempaa panostusta kahteen toiseen aspektiin. Sama tavallaan pätee kangas- ja nahkapanssarien kohdalla, koska niissä investointi tulee väkisinkin melko suureksi.
Nyt päästään asian ytimeen. Aikaisemmissa viesteissäsi olet selkeästi antanut ymmärtää, että panssarin tekoon nähty vaiva ei riitä, mikäli lopputulos ei vastaa vastaa historiallista tai esteettistä käsitystäsi.
Kysymys on vaivan määrästä. Kuten yllä selitin, pakottavat historialliset ja esteettiset vaatimukset ihmiset näkemään enemmän vaivaa epäautenttisia panssareita varten kuin mitä edellytetään autenttisilta panssareilta. Eli jokainen panssarilla varustautuva voi päättää näkeekö ennemmin enemmän vaivaa ja kärsii pienemmästä haitasta kentällä, vai näkeekö vähemmän vaivaa ja kärsii enemmän kentällä.
Luonnollisesti lisäksi mukana on niitä, jotka näkevät uskomattomasti vaivaa panssarinsa eteen ja siitä huolimatta tekevät sen autenttisista materiaaleista ja kokevat siten enemmän haittaa kentällä. Hatunnosto heille.
Kuten lainauksessa sanotaan, pitäisi panssariaan varten näkemästään vaivasta saada se panssaripiste. Koska bofferoinnissa ei tarvita minimipanssarivaatimuksia, niin jäljelle jää vain esteettiset vaatimukset, tässä yhteydessä niputan myös autenttisuusvaatimukset. Tämän saavuttamiseen pitäisi riittää ns. "fair try". Nykyinen linja, jota, ilmeisesti järjestäjän ominaisuudessa, julistat, ei ole lähellekkään tätä. Esimerkiksi rapakon takana enemmänkin nähdyt mattopanssarit[1] pitäisi olla riittävä konstruktio panssaripisteiteen saamiseen.
Mielestäni se linja, mikä autenttisista materiaaleista valmistetuilla panssareilla on voimassa, on nimenomaan "fair try". Niiltä ei edellytetä tietyn ajan muotoa tai muutenkaan mitään järin tarkkaa. Kunhan ne ovat vähintään 1mm terästä (painon aiheuttaman haitan vuoksi), eikä niissä ole teräviä kulmia, ne hyväksytään suojiksi. Sen sijaan, jos haluaa panssarin, josta on vähemmän haittaa kentällä, tulee sitä kompensoidakseen nähdä enemmän vaivaa tai investoida enemmän siihen.
Monessa tapauksessa epäautenttisista materiaaleista valmistetun panssarin voisi aivan yhtä hyvin valmistaa autenttisesta materiaalista, ainoana syynä on painossa tavoiteltu etu. Esimerkiksi, jos mainitsemaasi mattopanssariin laittaa sisälle 1mm peltiä muovilevyjen asemesta, olisi se hyväksyttävä panssari. Tuossa tapauksessa pelti lienee vielä helpompi muokata sopivaksi kuin muovi.
Tarkoitatko nykyisellä linjalla linjaa epäautenttisista materiaaleista valmistettujen panssarien suhteen, vaiko autenttisista valmistettujen suhteen?
Triviatietona: Alunperin pohdimme muovin käytön kieltämistä panssareissa kokonaan. Lievensimme kuitenkin sääntöjä ja lisäsimme vain epäautenttisista materiaaleista valmistetun panssarin vaatimuksia suuremmiksi.
Jos todella haluaa optimivarustuksen sotahuutoon, kannattaa täyshaarniska unohtaa. Varmaan tehokkain ratkaisu olisi käyttää jääkiekkokypärää (mikä antaa suojapisteen, kuten säännöissä sanotaan), erittäin suurta ja mahdollisimman kevyttä kilpeä, 1mm pellistä tehtyjä säärisuojia ja rengas-, kangas-, tai nahkapanssarihihaa asekädessä.
/Lauri