Jena kirjoitti:Pahistonttu kirjoitti:
Ammustyypin on oltava ehdottoman turvallinen, koska vaikka se yhdessä arkebuusissa toimisikin hyvin, ei seuraavan yrittäjän vehje välttämättä ole saman tehoinen.
Paunaraja se on jousissakin.
Jousissa paunojen mittaaminen kalava'alla on hyvin helppoa, käytettäessä kierrejousi, jotka ovat putken sisällä, virekynnen paikallaan pitäminä, mittaaminen on ongelmallisempaa. Tässä tapauksessa puhutaa myös täysin uudenkaltaisesta asetyypistä, jonka "realsteel" esikuvan toimintaperiaatetta ei voida suoraan hyödyntää (toisin kuin kaikissa aikaisemmissa boffareissa tykkiä lukuunottamatta), joten erilaisia voimanlähteitä tullaan todennäköisesti kokeilemaan. Esimerkiksi paineilmaan pohjautuvissa rakenteissa, eivät paunarajat ole kovinkaan käytännöllisiä.
Arkebuusi olisi mielestäni kuitenkin niin jännä härveli, että olen päättänyt luopua paholaisen asianajajan roolista, ja antaa oman ehdotukseni käsikanuunan toteutuksesta
Vaatimukset/säännöt:
-Ammus ei saa olla vaarallinen
-Aseen tulee näyttää käsikanuunalta
-Aseen voimanlähde ei saa perustua palamisreaktioon
-Ammuksen kantama ei saa jäädä heittokeihään kantamaa lyhyemmäksi.
-Ammuksen rakenteen tulee olla "idioottivarma"
-Ammuksella saa olla korkeintaan yhtä paljon energiaa, kuin 25 paunaisella jousella ammutulla nuolella.
Voimanlähteeksi, joka lähettää ammuksen matkaan, olen ajatellut kuminauhaa, joka muodostaisi lenkin putken sisällä, kuminauhan päiden ollessa kiinni lähellä putken suuta, eli toimintaperiaate muistuttaisi ritsaa. En jaksa vääntää kuvia, ne jotka kyseisen aseen rakentamista tosissaan suunnittelevat ymmärtänevät ajatuksen. Tämän viestin tärkein pointti on kuitenkin ammuksen rakenteessa.
Itse en ammuksesta lähtisi tekemään pallomaista, vaan pikemminkin NERF rocketin tyyppistä, eli lyhyttä pitkulaista objektia, joka
lentää tietyssä, ennaltamäärätyssä asennossa, kuten nuolet ja heittokeihäätkin, ollen kuitenkin niitä selvästi lyhyempi. Rungoksi valitsisin 22.5mm paksun kumi tangon pätkän, painon ja joustavuuden vuoksi. Kärkipehmusteen tekisin nuolen kärkeä vastaavaksi (kuvittele harjanvarsibluntin tilalle 5cm pätkä kumitankoa), mutta en ohentaisi bluntin ympärillä olevaa pehmustetta kartioksi, vaan antaisin sen jatkua 20mm kumin ohi ja täyttäisin syntyneen kolon solumuovikiekoin, ja lisäisin loppuun vielä yhden 10mm paksun solumuovikiekon (halkaisija 5cm). Koko komeuden perään lisäisin kangas-suikaleen (kuten leijoissa tai niissä lasten heittopalloissa), varmistamaan, että putkesta poistuttuaan kappale lentäisi kärki edellä. Kankaan pituus määräytyisi kenttätestien perusteella.
Etuna "pallomalliin" verrattuna, tässä "pötkylämallissa" on se, että pehmustus voidaan keskittää siihen osaan ammusta, joka osuu kohteeseen, heikentämättä juurikaan aerodynaamisia ominaisuuksia, kun taas "pallomallissa" pehmusteen määrä on suoraan verrannollinen ilmanvastukseen, mikä houkuttelee käyttämään minimipehmusteita. Tämä ammusmalli tosin toimisi vain sotakoneissa ja arkebuuseissa, mutta ei lingoissa, mikä on joko hyvä tai huono asia katsantokannasta riippuen
Ottakaa vain rohkeasti näkemiänne ongelmakohtia esille, kyllä me vielä toimiva ja turvallinen käsikanuuna saadaan suunniteltua

Hän, joka sitoutuu kunniaan on hävinnyt jo ennen taistelun alkua.