Taistelusäännöistä

[Keisari_P]

Tärkeintä olisi, että sääntöjen noudattaminen tuntuisi mielekkäältä.
Jousiaseiden "suosiminen" ei silti tee niistä tehokkaita, johtuen kehnoista lentoradoista. Historialliset rengaspaidat olivat käsittääksen yleensä tehty kiinni niitatuilla (rivered) renkailla. Nämä lenkit kestivät yllättävän hyvin pistoja varsinkin kun alla oli toppavaruste (joka sellaisenaankin on hyvä panssari). Jos jollakin on esittää rivered tyyliin tehtyä rengaspaitaa ja pitää vielä rautapaitansa alla toppausta, voisi nuolien torjuminen olla loogisin vaihtoehto. Käytäntö rengaspaitojen kanssa on kuitenkin osoittautut hieman vähemmän historialliseksi:

http://people.cc.jyu.fi/~jakuskel/sotah ... t_0016.htm
http://people.cc.jyu.fi/~jakuskel/sotah ... a_0035.htm
http://people.cc.jyu.fi/~jakuskel/sotah ... s_0038.htm

En ole historiallisiin faktoihin kovin erityisesti perehtynyt, mutta uskaltaisin väittää, ettei näistä rengaspanssareista moni auttaisi nuolia vastaan EDES yhden osuman vertaa. Mielestäni ehdottamani täyspenetraatio muihin kuin levyihin selkeyttäisi ennemminkin kuin hankaloittaisi tilannetta.

[BlueSkie]

Tässä täytyy kuitenkin muistuttaa, että rengaspanssari, niitattu tai ei, suojaa joka tapauksessa nuolilta paremmin kuin pelkkä paljas iho. Keisari_P:n mainitsema niitattu (riveted) rengaspanssari on käytännössä erittäin hankala, hidas ja hintava tehdä, eikä historiallisestikaan saavuttanut niittaamattoman (butted) rengaspanssarin yleisyyttä taistelukentillä kuin aikaisintaan vasta 2. vuosituhannen puolivälin paikkeilla, jos silloinkaan (historian paremmin tunteva saa korjata). Vehje kun oli äärimmäisen kallis ja hidas valmistaa (déjà vu, anyone? ). Ja taistelussa rengaspanssari näyttää aina rengaspanssarilta eikä siinä voi ruveta väittelemään jousimiehen kanssa nuolen läpäisevyydestä tätä erityistapausta vastaan.

Joka tapauksessa, jos levyhaarniska on ainut nuolilta suojaava panssari, tulee rengaspanssaria kantavista joukoista täysin alastomia nuolia vastaan, vaikka heillä kuitenkin on sellaiset 10+ kiloa rautaa niskassaan ja taistelua/jaksamista haittaamassa. Ei erityisen kannustavaa rengaspanssarin tekemistä ajatellen. Ylipäätään tämä tekee jousista yhä enemmän taistelua säätelevän/rajoittavan aselajin. Jo viime vuonna nähtiin tilanteita, joissa muutama jousimies sai kymmenkunta soturia piiloutumaan kilpiensä/toistensa taakse ja pysähtymään paikoilleen. En haluaisi joutua todistamaan tämän ilmiön yleistymistä, paikoillaan seisominen kun ei ole kenellekään kovin viihdyttävää.

Myönnän, esitin asiani hieman kärjistetysti, mutta tämä on kuitenkin asia, joka tulee suuresti vaikuttamaan taistelujen kulkuun ja siten suoraan osallistujien viihtyvyyteen. Turhautunut osallistuja on huono osallistuja eikä enää välttämättä välitä säännöistä entisenkään vertaa.

[JonTzu]

Keisari_P: En ole historiallisiin faktoihin kovin erityisesti perehtynyt, mutta uskaltaisin väittää, ettei näistä rengaspanssareista moni auttaisi nuolia vastaan EDES yhden osuman vertaa. Mielestäni ehdottamani täyspenetraatio muihin kuin levyihin selkeyttäisi ennemminkin kuin hankaloittaisi tilannetta.

Todellisuustarkistus: Niitatut rautapaidan tekeminen on todella kallista ja niitä ei ole lähes kenelläkään.

Monetko muistakaan varusteista olivat todellisia vastaavia? Muutama sca-haarniska saattoi olla kohtuullisen toimiva, mutta siinä se. Miekat, kilvet, keihäät, kypärät, jouset ja vaatteetkin ovat kaikki tilanteen vaatimaan simulaatioon soveltuvia. Ei kannata tässä tilanteessa ryhtyä vaatimaan autenttisia varusteita yhdeltä osa-alueelta, kun sitä ei muilta osin vaadita eikä tarvitsekaan vaatia. Realistisuus nyt ei kuitenkaan ole varusteiden tarkoitus vaan sopiva simulaatio.

Erilaisten erityissääntöjen kehittely ei selvennä sääntöjä. Vertailu:

a) On aseita, ne tekevät vauriota. On haarniskoja, ne torjuvat sitä yhden kerran.

b) On erilaisia aseita, jotka tekevät erilaista vauriota. On haarniskoja, jotka torjuvat vauriota tai sitten eivät. Joka kerta on verrattava asetta ja haarniskointia tietääkseen torjuiko haarniska osumaa.

Kun taistelun tuiskeessa saa adrenaliinihuumassa satunnaisen tällin, kumpi on ihmisten varmemmin oikein muistama ja käyttämä?

Tyhmyyteen ja huolimattomuuteenkin on pakko valmistautua. Silloin yksiselitteisyys ja yksinkertaisuus rulettavat.

Blueskie: Tässä täytyy kuitenkin muistuttaa, että rengaspanssari, niitattu tai ei, suojaa joka tapauksessa nuolilta paremmin kuin pelkkä paljas iho. Keisari_P:n mainitsema niitattu (riveted) rengaspanssari on käytännössä erittäin hankala, hidas ja hintava tehdä, eikä historiallisestikaan saavuttanut niittaamattoman (butted) rengaspanssarin yleisyyttä taistelukentillä kuin aikaisintaan vasta 2. vuosituhannen puolivälin paikkeilla, jos silloinkaan (historian paremmin tunteva saa korjata).

Itse olen koulutukseltani nimenomaan historioitsija ja kierrellyt hieman noitakin välineitä katsomassa. Oman valokuva-arkistoni mukaan niitattuja rautapaitoja on löytynyt museoiden ainakin rautakaudelta saakka ja niitä on käytetty kautta historian.

Tämä ei luonnollisestikaan poista muita argumenttejasi.

[Lambda^]

Hei,
On totta että niitattuja panssareita näkee valitettavan vähän, mutta tämä lienee pikkuhiljaa muuttumassa. Intialaisvalmisteisia niitattuja rengaspanssareita on jo joitakin vuosia tulvinut panssarimarkkinoille, mutta perinteisesti nämä ovat olleet epähistoriallisella ja heikommalla niittaustavalla tehtyjä. Hiljattain on kuitenkin tullut markkinoille erittäin korkeatasoisiakin niitattuja panssareita. Hinta edelleenkin hirvittää, mutta harrastajakaartin ikääntyessä ilmestyy toivottavasti muutamia myös Suomeen.

Kiinteistä (niitatuista, ahjohitsatuista tai valmiiksi umpinaisina valmistetuista) lenkeistä tehty rengaspanssari on _ainoa_ historiallinen vaihtoehto Euroopassa. Aikakaudesta riippu, onko jokainen lenkkirivi niitattu, vai onko joka toinen umpinainen. Varmuudella ei tiedetä yhdestäkään niittaamattomasta eurooppalaisesta rengaspanssarista, jota olisi käytetty taistelussa. Muutamia niittaamattomia seremoniapanssareita on, sekä yksi varhainen ja erittäin huonokuntoinen löytö, josta ei varmuudella voida sanoa, onko se niitattu vai ei.

Itämaisia panssareita en tunne tarpeeksi hyvin voidakseni sanoa, käytettiinkö siellä niittaamattomia vai niitattuja panssareita enemmän. Japanissa käytetiin ainakin jonkintyylistä niittaamatonta rengaspanssaria, mutta oman käsitykseni mukaan se ei vastaa millään tavoin larppaajien ja elävöittäjien keskuudessa nähtävää butted-panssaria.

Yksi vaihtoehto on luokitella erikseen pelkät rengaspanssarit ja kunnon pehmustevaatteen kanssa käytetyt rengaspanssarit. Kuvien perusteella moni jätti viime vuonna pehmusteet käyttämättä. Historiallisesti rengaspanssarin kanssa käytettiin lähes poikkeuksetta pehmustevaatetta. (Varhaiskeskiaikaisten/myöhäisen rautakauden soturien pehmustevaatteista ei ole minkäänlaisia lähteitä, mutta loogista olisi, että jotain olisi käytetty.) Pehmustevaatteella on myös oleellinen vaikutus rengaspanssarin suojaavuuteen nuolilta. Monesti rengaspanssarin alla käytettävän pehmustetakin lisäksi pidettiin pehmusteita rengaspanssarin päällä. Silloin nuolen iskuvoima levisi laajemmalle alueelle, eikä se pääse kohdistumaan yhteen ainoaan renkaaseen.

On totta, että rengaspanssari pehmustetakin kanssa tai ilman painaa kutakuinkin yhtä paljon. Omien kokemusteni perusteella haarniskan paino ei ole ollut pahin hidaste, vaan kuumuus. Sen takia kunnon pehmustetakin kanssa käytettäessä rengaspanssarista on enemmän haittaa kuin pelkästä rengaspanssarista.

Tosin, sääntöjen, realistisuuden ja käytännön kanssa tasapainottelu on aina vaikeaa. Mitä enemmän ja tarkempia sääntöjä, sitä heikommin ne toimivat käytännössä.

Heitän ilmaan vielä kysymyksen: miten pelissä aiotaan suhtautua kangaspanssareihin? Tässä yhteydessä tarkoitan kangaspanssareita, jotka on tarkoitettu suojaksi yksinään, en haarniskanalustakkeja.[/list]

[JonTzu]

Omaa kantaani selventääkseni: Mitä vähemmän muuttujia, sen varmemmin toimii. Varmimmin toimii systeemi, jossa kaikki on samaa. Tässä tulee jotenkin liikaa muuttujia. Jos jousille halutaan välttämättä antaa bonusta, olisi yksinkertaisempaa sanoa vaikka vain, että nuoliin eivät haarniskat auta. Siinä on vähemmän muuttujia kuin että eri aseiden lisäksi erotellaan eri haarniskatkin ja aina pitäisi tehdä vielä niiden kesken erillisvertailuja.

[Keisari_P]

Haarniskoita voi olla mahdotonta luokitella kaikkia tyydyttävällä tavalla. Täydellinen autenttisuus ei myöskään ole mikään ehdoton vaatimus.

Ehkäpä tosiaan olisi helpompi pitää tuo panssarisääntö ennallaan. Kaikki panssarit suojaavat vain yhdeltä osumalta.
Osittaispenetraatio-ehdotus olisi antanut raskaille panssareille etua. Vaikka rengas on käytännössä yhtä raskas kuin levy, linjan veto levyyn olisi mielestäni ollut ainut riittävän selkeä raja. Sääntö olisi suosinut nuolia ehkä turhankin paljon panssarien kustannuksella. Säännöillä haluaisin mielemmin tukea panssareita kuin josipyssyjä. Pehmomiekat kun toimivat tapahtumassa paremmin kuin nuolet, vaikka ne luovatkin erittäin hyvää tunnelmaa.
Ongelmaksi jää muistaako kukaan saaneensa nuolesta lähitaistelun alkaessa. Sama ongelma on kuitenkin miekasta panssariinsa saaneella soturilla kun hän siirtyy seuraavan kohteen kimppuun ja osuman ottamisesta on kulunut hetki.
Osittaispentraatio olisi tuonut ratkaisun ongelmaan nuolten osalta.

[Azor]

Joo, pääasia lienee hauskuus ja helppous, eikä välttämättä täydellinen historian valokopionti. Eiköhän ihmiset silti ota niitä nuoliaseita mukaan, koska pitävät niitä hauskoina käyttää, vaikkei niiden kantomatka tai teho vastaakkaan historiallista.

[Gnomus]

Vaikka keskustelu on jo käyty aika pitkälle, niin kommentoin vielä omilla mielipiteilläni.

Viime Sotahuudossa päätettiin että avokypärät suojaavat myös kasvot. Tämä päätettiin ihan sen takia että vältyttäisiin kasvoihin tähdätyiltä iskuilta. Itse kannattaisin saman linjauksen tekemistä nytkin, ja samoin perustein. Se että kypärä ei suojaa avoimia kohteita olisi realistinen ja lisäisi ihmisten halukkuutta täyskypärien hankkimiseen. Toisaalta suurin osa osallistujista oli nuoria miehiä, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta täyskypärään vaikka hinku olisi minkälainen. Tästä syystä ei-optimaallisen kypärän hankkijoita ei pitäisi rangaista ainakaan turvallisuuden kustannuksella. Pahimmillaan tilanne menisis siihen että muutama osallistuja hankkii kunnon kypärän, mutta suurempi joukko päättää jättää sen kohtuullisenkin kypärän kotiin kun ei sa suojaa kunnolla.

Jousien ja nuolien käytöstä voi sanoa sen että viime Sotahuudossa jousia ei käytetty tehokkaasti. Niillä ammuttiin vasta kun vihollinen ryntäsi päälle (eli ehdittiin ampua vain nuoli tai kaksi) ja jousimiehet olivat liian usein suojaamattomina. Järkeä käyttäneet ja kohtuullisen tarkat ampujat saivat paljon tappoja ampumalla haarniskoimattomia ja kilvettömiä henkilöitä muualta kuin suoraan edestä. Tätä tehtiin siinä vaiheessa kun rivit olivat melko lähellä toisiaan, mutta ei vielä syöksyssä. Jousien tehokkuus kasvaa kummasti kun niitä käytetään taktisesti oikein.

Mitä tulee nuolen läpäisyyn panssaria vastaan, niin itse vastustan suoraa läpäisyä. Se kumoaisi haarniskan käytön järkevyyden. Itselläni oli 20kg chainimailiä niskassa, ja jos siitä ei olisi nuolia vastaan mitään hyötyä, niin olisi varsin turhauttava olo kun ei voi liikkua, mutta ei mitään suojaakaan. Kyllähän historiallisesti nuoli lpäisi aika hyvin haarniskaa, mutta toisaalta bodkin-tyyppisen nuolen vaurio on aika vähäistä jos se ei osu kriittisiin kohtiin. Sekään ei olisi realistista että nuoli reidessä vie jalan käyttökelvottomaksi, mutta kunnon hilparin isku ei tee mitään koska jalassa on haarniskaa. "Mikä ase tehoaa mihinkin" sääntöihin ei kannata mennä. Kuten Joonas sanoi, pidetään säännöt yksinkertaisina.

Se että nuoli läpäisisi suoraan ei korjaa niitä ongelmia joita tulee siitä että joku ei huomaa osumaa tai päättää olla välittämättä siitä. Huomaamiseen ei auta juuri mikään (kaverien huomauttaminen tai ampujan huhuilu vähän) ja huijaajat jätti osumia laskematta vaikka siitä olisi tullut suora kuolema. Parempi panostaa oikeaan asenteeseen ja vertaisvalvontaan oman joukon sisältä kuin monimutkaistaa sääntöjä tilanteen korjaamiseksi. Ja ainakin sunnuntain viimeisissä matseissa maahinkaisten riveistä useampikin kaveri sanoi kuolleensa sen takia että ennen rysähdystä ammutut nuolet olivat vieneet panssarin juuri väärästä paikasta. Ampujille päin voi olla ikävän näköistä kun tulokset ei näy, mutta niin kauan kuin porukka on itse rehellistä, niin niillä nuolilla on oikeasti vaikutusta. Tuo rehellisyys kysymys ja tulleiden osumien muistaminen koskee sitten kyllä muutakin kuin nuolia.

[Mahti]

Avokypärien koko kasvojen suojaamisen perustelu turvallisuusnäkökohdilla on vähän turhaa. Vaarallisin kasvoihin kohdistuva osuma on pisto. Vaarallisin pistoase on keihäs. Keihäällä pistää miellellään kypärälliseen päähän, vaikka kaverilla ei muuta panssarointia olisikaan, koska se on joka tapauksessa helpointa. Tämä johtaa vain siihen, että kaveri saa kaksi pistoa päähänsä. Jos kypärä on avokypärä, kaveri saa kaksi pistoa suojaamattomiin kasvoihin. Ilman kypärää hän saa yhden. Sen sijaan kvaeri, jolla on koko pään suojaama kypärä, ei saa kovin kummoista vahinkoa päähän osuneesta pistosta, tuli niitä sitten yksi tai kaksi. Näin ainakin itse järkeilisin ja siksi kannatan sekä turvallisuus, että tyyli näkökulmasta koko pään suojaavan kypärän käyttöä.

[Blackjack]

Henkilö X väijyy henkilö Y pensaassa, ja sopivan tilaisuuden tulleen ampuu.
Nuoli kuitenkin osuu sattumalta edessä olevaan aseeseen,
jota henkilö Y kantaa, jolloin henkilö Y huomaa vasta henkilön X.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Onko henkilö Y kuollut vai ei?

Kaiken järjen mukaan ei, mutta X:llä voipi olla henki höllässä hetken kuluttua..

[JonTzu]

Henkilö X väijyy henkilö Y pensaassa, ja sopivan tilaisuuden tulleen ampuu.
Nuoli kuitenkin osuu sattumalta edessä olevaan aseeseen,
jota henkilö Y kantaa, jolloin henkilö Y huomaa vasta henkilön X.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Onko henkilö Y kuollut vai ei?

Kaiken järjen mukaan ei, mutta X:llä voipi olla henki höllässä hetken kuluttua..

Reiluuden nimissä jokaisen herrasmiesmäisesti käyttäytyvän voisi toivoa ottavan tuollaiset torjunnat osumina jos ne sitä selvästi olisivat olleet.

Sääntöjen kannalta tosiasia puolestaan on, ettei noiden osumien osalta voi mitenkään oikeasti kontrolloida olisivatko ne osuneet vaiko eivät. Koska jossitteluun ei kannata lähteä nuo voidaan kai vain laskea oletusarvoisiksi osumattomiksi ammuksiksi. Kukaan ei voi tietää mikä tilanne olisi ollut joten on parasta ottaa linjaus josta louskutusta tulee vähemmän. Ei kaikkia aseisiin osuneita nuolia voida osumiksikaan määrätä tai tilanne menee aivan absurdiksi.

Hyväkäytöksisten ihmisten tapauksessahan tämä muotoilu menisi niin, että säännöt sanovat että nuolet eivät oletusarvoisesti osu mutta kaikki itse arvioisivat kohdalleen tulleet aseosumat mahdollisimman rehellisesti.

[orbitti]

Henkilö X väijyy henkilö Y pensaassa, ja sopivan tilaisuuden tulleen ampuu.
Nuoli kuitenkin osuu sattumalta edessä olevaan aseeseen,
jota henkilö Y kantaa, jolloin henkilö Y huomaa vasta henkilön X.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Onko henkilö Y kuollut vai ei?

Reiluuden nimissä jokaisen herrasmiesmäisesti käyttäytyvän voisi toivoa ottavan tuollaiset torjunnat osumina jos ne sitä selvästi olisivat olleet.

Ensisijaisesti olen sitä mieltä, että kaikkia henkilökohtaisia aseita pitäisi käsitellä sääntömekaanisesti samalla tavalla. On päivänselvää, että pehmoaseet eivät välttämättä vastaa tehossa tai käytettävyydessä oikeita vastineitaan, mikä johtaa eri asetyyppien epätasapainoon. Eikä tähän pitäisi mielestäni sääntöteknisesti puuttua sillä, jousien tehoa aletaan sääntöteknisesti lisäämään, pitäisi ottaa samalla kantaa mm. kirveiden suurempaan iskuvoimaan suhteessa miekkoihin ja kilpien sekä keihään varsien rikkoutumiseen. Tämä on taas sitten sellainen sääntösuo, johon en haluaisi lähteä tarpomaan.

Ja jos jollain, kuten eräällä tuntemallani henkilöllä, nyt sattuu olemaan sellaiset refleksit, että pystyy tekemään nuolille jedi-torjuntoja, niin se hänelle sallittakoon.

Todellinen kysymys onkin 'aktiivisten' varusteiden toiminta silloin, kun ne eivät ole käsissä. Esimerkiksi, torjuuko 'huotrassa' oleva miekka siihen tulevan osuman ja entä jos selässä olevaan kilpeen tulee osuma.

Jos aseiden toimintaa täytyy eritellä sääntöteknisesti, pitäisi se mielestäni kohdistua selkeästi eri kaliberia olevien tai erikoisempien aseiden kohdalla, kuten kuuman tervan tai arbalestin tapauksessa.

[Keisari_P]

Hehe Pidetään homma tosiaan simppelinä. Rehellisyys on tässä lajissa avain asemassa. Ei yritetä torjua nuolia kirveen terillä. Uskoisin myös, ettei kuumaa tervaa tarvitse mallintaa tässä tapahtumassa Joskin tämä on hyvä haaste seuraavan vuoden järjestäjille.

[Leldin]

Itsehän olin siis kelttiporukassa jousiampujana, kuulin hyvin paljon puraa siitä että eräät eivät ottaneet osumia, mutta itse mainitsen kanssa tämän että meitä käytettiin todella huonosti, esim kelttiporukka ei ehkä ollut se paras olemaan eturivissä pysäyttämässä vihollisen tuloa.

Nuolipenetraatio, no en vastusta sikäli kun ajattelin tuoda jousen taas peliin mutta ajatellen se suo todella suuren edun taas jousille.

Itse suosisin tätä rehellisyyttä peliin enemmän ja mitä jedivaistoihin tulee minä todella toivon ja pyydän että ei ruveta leikkimään Obiwaneja ja lyödä niitä nuolia ilmasta kun ovat aika särkyvää mallia ja vähänkin huonosti tehty (varsi puista eikä mitään suojaa ympärillä) tuo taas vaaratilanteita kun ne massassa lentävät ympäriinsä.

[SNiLD]

Nuolien torjuminen ilmasta on ehdottomasti kielletty. Jos näin tekee siitä seuraa torjujan välitön kuolema. Tämä tapahtuman turvallisuuden takaamiseksi.

Miettikääpäs mitä tapahtuu kun nuoli lentää normaalia rataa, mutta sitä poikkeutetaan lyömällä? Lentääkö nuoli enää osumapää edellä, vai ehkäpä pyörien vierustoverin silmään? Ei näin.

Jos kokee, että oma turvallisuus on uhattuna ja nuolen torjuminen on pakollista, näin tehkää, mutta siitä silti seuraa torjujan välitön kuolema.

[Naktu]

Uskoisin myös, ettei kuumaa tervaa tarvitse mallintaa tässä tapahtumassa Joskin tämä on hyvä haaste seuraavan vuoden järjestäjille.

Kuuma tervahan on varsin helppo mallintaa vedellä, mikäli sitä mallintaa täytyy

[Gnomus]

Uskoisin myös, ettei kuumaa tervaa tarvitse mallintaa tässä tapahtumassa Joskin tämä on hyvä haaste seuraavan vuoden järjestäjille.

Kuuma tervahan on varsin helppo mallintaa vedellä, mikäli sitä mallintaa täytyy

Tosin viime vuonna siitä olisi tullut kovat tappiot kun omat joukot olisivat rynnänneet kaadettavan "kuuman tervan" alle, ja pyytäneet kuolintoreissaan vielä uutta satsia

[Kuolemanpeleko]

Siis Nuolia ei saa torjua edes kilvellä?vai oliko kyseessä vain miekat,kirveet.jne.?

[SNiLD]

Nuolia ei saa torjua lyömällä.

[Automaattinen]

Mulla tulee olemaan ketjuhauberkki, jonka päälle laitan vielä nahkapanssari jossa sisälle laitettuja metalli levyjä. Painoa koko ihanuudelle tulee arviolta kakskytviis kiloa +/- 5kg Tämä levymäinen aspekti voisi olla kovastikin se nuolien läpäisyä estävä tekijä. Vai onko?

Minusta nuolet saisivat läpäistä panssarin kuin panssarin ja tehdä niistä kertaheitolla kovaluokkaisen aseen. Kilpi saa luvan suojata kokonaan nuolet sitä suuremmin miettimättä. Se mahdollistaa kuitenkin nuolilta suojautumisen. Jos paikalla tulee olemaan muita polttopallossa koulussa kovia olleita, voisin sanoa että suosin väistämistä jotta säännöistä ei tule kinaa kummemin. Nuolet ovat sitäpaitsi oikeasti aika pirun tehokkaita. Voin sanoa näin jousiammuntaakin harrastaneena että klassisessa pitkäjousessa on tiedetty kunnon karpaasin kokoluokkaan väännettynä jopa 175 paunan voiman. Tämä tapaus oli siis marjakuusijousi ja vetäjänä muistaakseni Errol Flynn, tuo mitä mainioin ensimmäinen Robin Hood.

Tämän tehoinen jousi korkkaa jo kipan kuin kipan sanoo kuka täällä mitä tahansa. Vertailun vuoksi voidaan sanoa jalkajousien olevan näillä paikkeilla teholuokaltaan. Uudet jopa yli tästä jopa reilulla kädellä.

Jos tästä jotain sitten voisi vielä kommentoida on se että samalla voin olla valmis suvaitsemaan keihäiden täysläpäisyn samoilla periaatteilla kuin nuolten. Niihin saa tehoa jos on tarpeeksi karju jätkä kiskaisemassa.

Miten se nyt menikään:
ämpärillinen soraa. 3 laukausta hirvikiväärillä ja kolme jousipyssyllä. Ämpärissä 9 reikää. Minkä veikkaatte tehneen ne kolme ylimääräistä..

[Kops-Max]

Olen sitä mieltä, että realistisuudenkin puitteissa sääntöjen olisi oltava "reilut". Mikäli jouset lävistäisivät haarniskan kuin haarniskan, kohtaisimme varmasti jälleen tilanteita, joissa yksi jousimies pidättelee viittä karjua, ellei tällä kertaa viittäkymmentä.

Me simuloimme taisteluita, ja olemme olevinamme keskiaikaisia miekkamestareita. Mikäli me simuloimme niitä ritareita ja asemestareita, pitäisi kaikkien aseiden lävistää haarniska yhdellä osumalla. Olen useasta lähteestä lukenut, että taidokas miekkamies kyllä löysi haarniskasta kuin haarniskasta kolon, johon työntää se ase.

Nuoletkaan eivät varmasti aina lentäneet mitä otollisimpaan kohtaan vastustajassa, vaan saattoivat osua kaltevaan tasoon lentorataansa nähden, ja kimmota vain pois. Jos tätä ruvetaan Sotahuudossa pitämään silmällä, tilanne olisi kaoottinen. Tietenkin taistelijalla saattoi sattumalta olla jossakin kohtaa pehmustetakkia, nahkahaarniskaa, rengaspanssaria, sekä kolme kerrosta levyä. Sellaiseen kohdan läpiampumiseen tarvitaan melkoinen epeli.

No noista historiallisista seikoista en mene takuuseen, laitoin ne vaan lisätäkseni uskottavuutta. Kannatan kuitenkin sitä, että säännöt ovat selkeät, helposti ymmärrettävät, ja reilut. Ei jaotella aseita tehokkaisiin, ja tehottomiin aseisiin, koska muutenhan kaikki käyttäisivät niitä tehokkaita, ja tilanne olisi aivan sama, kuin silloin, jos aseet tekisivät kaikki saman verran vahinkoa. Kiitos.

[Automaattinen]

Olen sitä mieltä, että realistisuudenkin puitteissa sääntöjen olisi oltava "reilut". Mikäli jouset lävistäisivät haarniskan kuin haarniskan, kohtaisimme varmasti jälleen tilanteita, joissa yksi jousimies pidättelee viittä karjua, ellei tällä kertaa viittäkymmentä.

Kilpi käteen ja kohti. Se on vain yksi mies ja se ei pidättele rynäkköä. Pudottaa korkeintaan muutaman. Ja jousissa on eroja..

[Gnomus]

Kuten jo aiemmin kirjoitin tänne, suosittelen että pidetään säännöt yksinkertaisina. Jousille ja nuolille ei etuisuuksia. Onhan se totta että nuolen läpäisy on hurja, mutta kumpi hidastaa miehen menoa enemmän, nuoli reidessä vai kahdenkäden miekan tai hilparin kunnon osuma jalkaan? Pitäisikö raskaiden aseiden tehdä "useampia pisteitä" vauriota? Entä pitäisikö levyhaarnsikasta saatu etu kumota isoja nuijia kohtaan? Entä kapeiden tikarien erityinen tarkkuus lähitaistelussa haarniskan rakoja vastaan?

Kaikilla aseilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Niiden järkevä huomioiminen on kuitenkin mahdotonta, joten on parempi olla huomioimatta mitään niistä kuin alkaa kiistelemään minkä aseen erikoisominaisuudet pitäisi huomioida reiluuden nimissä. Onhan näitä epäreiluuksia. Jousilla huono kantama ja läpäisy, nuijat ja kirveet ovat ihan susia verrattuna miekkoihin, hajoamattomat keihäät ja kilvet ovat kova sana, raskaiden aseiden tuhovaikutus on olematon (vaikka haarniskaa läpäisemätönkin isku pitäisi tehdä tuhoa). Jokainen lisätköön listaan omat suosikkinsa.

[Automaattinen]

Kuten jo aiemmin kirjoitin tänne, suosittelen että pidetään säännöt yksinkertaisina. Jousille ja nuolille ei etuisuuksia. Onhan se totta että nuolen läpäisy on hurja, mutta kumpi hidastaa miehen menoa enemmän, nuoli reidessä vai kahdenkäden miekan tai hilparin kunnon osuma jalkaan?

Kumpi tahansa laittaa koiven varmasti uuteen uskoon..

Kaikilla aseilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Niiden järkevä huomioiminen on kuitenkin mahdotonta, joten on parempi olla huomioimatta mitään niistä kuin alkaa kiistelemään minkä aseen erikoisominaisuudet pitäisi huomioida reiluuden nimissä. Onhan näitä epäreiluuksia. Jousilla huono kantama ja läpäisy, nuijat ja kirveet ovat ihan susia verrattuna miekkoihin, hajoamattomat keihäät ja kilvet ovat kova sana, raskaiden aseiden tuhovaikutus on olematon (vaikka haarniskaa läpäisemätönkin isku pitäisi tehdä tuhoa). Jokainen lisätköön listaan omat suosikkinsa.

Tässä vaan on vaarana että yksi mainioimmista aselajeista jää pois sen totaalisen avuttomuuden takia. Jousi, joka kantaa pienen pyrähdyksen helposti kuroman matkan verran on jo aika perseestä. Jopa pahemmin kuin moni muu näistä haitoista.

Toisaalta se että nuoli lävistäisi kaikki, muuttaisi jouset raskaita yksiköitä vastaan käytettäväksi. Se vaan on sitten niin jos täysläpäisy hyväksytään säännöksi. Jos ei niin kai sitten olen iloinen siitä että kannan raskasta panssaria sotahuudossa.

Mitään "erilainen läpäisy eri panssareita kohtaan" - sääntöä on varmaan turhan hankala alkaa vahtimaan tai miettimään. Joko täysi, tai ei. Sillä se selviää. Täyden paras etu minusta on se että ei jää mietitäväksi joskohan se sai tuo vastustaja tuolla toisella laidalla kentää nuolen reiteen vai ei? Sillä siitä pääsisi. Nuoli koivessa olisi selkeämpää, kun koipi olisi käyttökelvoton.

Superaseita ei varmaan aivan liiaksi voi sanoa tässä tapahtumassa olevan. Isot miekat ovat kuitenkin raskaampia ja niihn saatava momentti varmaan ajaa suuremman vaurion asian. Sillä voi vaikka laittaa useamman tyypin pihisemään jos oikein heilauttaa.

Minä äänestän jousien tuhovoiman puolesta. Olkoon sitten vaikka tehokkaampia kuin katapultit konsanaan. Saapa jousimies ainakin iloa kalliista nuolistaan jotka on tuomittu hajoamaan tapahtuman aikana kuitenkin.

[Lambda^]

En kannata jousiaseiden suosimista haarniskojen kustannuksella. Toivon, että jousien osalta säännöt jätetään ennalleen.

Jousiaseiden suurin ongelma ei ole läpäisevyys vaan kantama. Jos jousiaseet läpäisisivät kaikki panssarit, se lisäisi vain kilpien merkitystä. Siinä missä historiallisesti 1300-luvun lopulla ja 1400-luvun alussa kilvet vähenivät panssarien kasvaneen suojaavuuden vuoksi, Sotahuudossa ihmiset ohjattaisiin käyttämään kilpeä.

En usko, että jousien asema paranisi sillä, että ne läpäisisivät oletusarvoisesti kaikki panssarit. Silloin jousimiesten tappoja vain veisi kilvet, ei panssarit. Monet ovat kommentoineet, että jousimiesten ongelmana oli nimenomaan sijoittuminen ja tuen puute. Jos jousimiehet sijoittuvat oikein ja toimivat sopivasti osana porukkaa, voivat ne olla tehokkaita ilman sääntömuutoksia. Eivät jousimiehet historiallisestikaan yksin olleet tehokkaita, vaan yhteistyössä muiden aselajien kanssa.

Tämä sääntöuudistus asettaisi panssaroidut ja panssaroimattomat samaan asemaan nuolia vastaan. Panssaroimattomien etu panssaroituihin verrattuna on nopeus. Siis panssaroidut olisivat jousimiehille panssaroimattomia helpompia kohteita, koska vain jälkimmäiset voisivat lähteä jousimiesten perään. Historiallisesti jouset olivat nimenomaan tehokkaita armeijan panssaroimattomia massoja vastaan.

Jousiaseiden suosimiselle ei ole myöskään historiallisia perusteita. Grunwaldin taistelussa ratkaisevassa asemassa eivät olleet jousiaseet (eikä kyllä jalkaväkikään, mutta sen myönnytyksen joudumme tekemään), vaan ratsuväki. Jos olisi kyse jostain taistelusta, jonka nimenomaan jousimiehet ratkaisivat, olisi jousiaseita mielekäs suosia. Lisäksi sääntöuudistus ei todellakaan kuvaisi nuolten todellista tehoa panssareita vastaan. Monesti jousten voimaa liioitellaan. Erityisesti anglofiilit, jotka haluavat korostaa englantilaisten voittoja satavuotisessa sodassa, syyllistyvät tähän.

Mitään "erilainen läpäisy eri panssareita kohtaan" - sääntöä on varmaan turhan hankala alkaa vahtimaan tai miettimään.

Eikö sama päde myös "erilainen läpäisy eri aseilla" -säännöille?

Täyden paras etu minusta on se että ei jää mietitäväksi joskohan se sai tuo vastustaja tuolla toisella laidalla kentää nuolen reiteen vai ei? Sillä siitä pääsisi. Nuoli koivessa olisi selkeämpää, kun koipi olisi käyttökelvoton.

Sama ongelma tulee vastaan myös lyömäaseiden kanssa. Jos skenaarion alkupuolella on saanut miekasta jalkaansa, muistaako sen myöhemmin? Ei lyömäaseellakaan lyödystä vastustajasta sitä tiedä.

Haarniskasta tulee saada riittävästi hyötyä, jotta sellaista on mielekäs kantaa. Mielestäni yhden ylimääräisen osuman suojaaminen ei kuvaa vielä riittävän hyvin 1400-luvun alun levyhaarniskan suojaavuutta, mutta olen sen valmis hyväksymään käytännön tähden. Sekä jouset että panssarit ovat helposti bofferitaistelussa esikuviaan heikommassa asemassa. Ehdotan, että annamme kummankin säilyä bofferisotakentän kummajaisina, joita ei käytetä tehokkuuden, vaan tyylin ja omistautuneisuuden takia. Uskon, että siitä huolimatta näemme Sotahuudossa paljon molempia.

/Lauri