SSKU 2 Taistelutoiminta

[Aarimoto]

2.1 Osumapaikat
Taistelija jaetaan kuuteen osumapaikkaan: päähän, vartaloon, vasempaan käteen, oikeaan käteen, vasempaan jalkaan, sekä oikeaan jalkaan. Osumapaikka pää käsittää ihmisen kaulan ja pään. Osumapaikka vartalo käsittää hartiat hauiksen yläpuolelta ja vartalon pakaroista ja nivusista kaulaan saakka. Osumapaikat vasen ja oikea käsi käsittävät kunkin käden hauiksen yläpäästä sormenpäihin. Osumapaikat vasen ja oikea jalka käsittävät kunkin jalan vartalon pakaroiden ja nivusten alapuolelta varpaiden kärkiin saakka.

2.2 Hyökkääminen ja hyökkäysten osuminen
2.2.1 Hyökkäämistavat
Hyökkäämistapoja ovat lyönti, pisto, heitto, sekä laukaiseminen. Käytetty ase rajoittaa sille käytettävissä olevia hyökkäämistapoja. Muita kuin aseelle käytettävissä olevia tapoja ei saa käyttää. Asekohtaiset hyökkäämistavat on määritelty luvussa 3 Aseet ja aseyhdistelmät.
Lyönti ja pisto alkavat soveltuvan lähitaisteluaseen havaittavalla liikkeellä ja loppuvat havaittavaan palauttavaan liikkeeseen. Osuman tulee luvussa 2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen määritetyllä tavalla tapahtua tällaisen hyökkäyksen alettua ennen sen loppumista. Jatkuva työntävä liike aseen hyökkäyksen alun havaitun liikkeen aiheuttaman osuman jälkeen on edelleen samaa hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota. Sahaava tai pumppaava aseen terän liike tämän kuitenkin pysyessä havaittavasti kontaktissa kohteeseen on myös osa alkuperäistä hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota.
Heitolla ja laukaisemisella tarkoitetaan näissä säännöissä kaikkia kantamalta tehtyjä hyökkäyksiä. Heittoaseet heitetään ja erilaisilla jousiaseilla ja sotakoneilla laukaistaan ammuksia. Kummallakin tavalla toteutettu hyökkäys alkaa aseen irtoamisesta lähettäjänsä hallinnasta heiton tai laukaisun voimasta. Onnistunut osuma tapahtuu edellä mainitun aseen teräosan osuessa kohteeseen.
Mikään sellainen hyökkäys, jossa aseen teräosa liukuu kiinteän rakenteen pintaa pitkin ennen osumistaan kohteeseen, ei ole sallittu.
2.2.2 Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen
Hyökkääjä toteuttaa hyökkäyksen käyttämälleen aseelle ominaisella tavalla. Hyökkäykseen käytetyn voiman säätely on aina hyökkääjän vastuulla ja hyökkääjältä edellytetään harkintaa voimankäytössä. Hyökkääjän tulee käyttää sellaisia hyökkäämistapoja, jotka voidaan hyökkäämiseksi havaita. Hyökkääjä ei valvo hyökkäyksistään seuraavien osumien havaitsemista, mutta voi huomauttaa asiallisesti osumia ottamatta jättänyttä taistelijaa taistelukohtauksen jälkeen tämän osumien havaitsemisen puutteellisuudesta. Hyökkääjää voidaan huomauttaa taistelukohtauksen jälkeen liiallisesta voimankäytöstä. Valvojat voivat poistaa taistelijan tapahtumasta tämän varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä.
Yllättävät tai olosuhteista johtuen vaikeasti havaittavat hyökkäykset tulee toteuttaa poikkeuksellista varovaisuutta noudattaen sekä voimankäytön että hyökkäyksen kohdentamisen osalta, välttäen näin vauriolle erityisen alttiita ruumiinosia kuten jalkoväliä, munuaisia ja takaraivoa.
2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen
Osuma aseen terästä hyväksytyllä hyökkäämistavalla mihinkään osaan taistelijaa aiheuttaa osumapaikasta ja -kerrasta riippuen joko haavoittumisen tai kuoleman. Hyökkäyksestä aiheutuvan osuman vastaanottaminen ja sen seuraamuksia koskevien sääntöjen noudattaminen on aina kohteen vastuulla. Kohteena oleva taistelija voi taistelukohtauksen jälkeen huomauttaa liiallista voimaa hyökkäyksissään käyttävää taistelijaa tämän liiallisesta voimankäytöstä. Osumien tietoinen huomiotta jättäminen mistään syystä ei ole sallittua. Osuman tahaton huomaamattomuus on inhimillistä. Osumien huomiotta jättämisestä voidaan huomauttaa kohteena ollutta taistelijaa taistelukohtauksen jälkeen. Vartalosta selvästi irrallaan olevaan vaatekappaleeseen kohdistunutta osumaa ei lasketa osumaksi kohteena olevaan taistelijaan.

2.3 Haavoittuminen ja kuoleminen
2.3.1 Haavoittuminen
Osuma mihinkään raajaan aiheuttaa taistelijan haavoittumisen. Kyseistä raajaa ei osuman jälkeen saa enää käyttää. Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä siinä saa pitää kilpeä. Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa. Vahingoittuneesta kädestä saa siirtää aseen tai kilven terveeseen käteen.
2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen
Osuma vartaloon tai päähän aiheuttaa taistelijan välittömän kuoleman. Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien tai molempien jalkojen haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden tai jalan haavoituttua. Toisen jalan ja toisen käden haavoittumisesta tätä vastoin ei aiheudu kuolemaa.
Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät. Kuolleen taistelijan tulee osoittaa olevansa kuollut alla määritetyllä tavalla niin kauan kuin hän on taistelutoimintaan käytetyllä alueella.
Kuolleena oleminen osoitetaan välittömästi kuolemaan johtaneen tapahtuman jälkeen ensisijaisesti kaikilla tai tämän ollessa mahdotonta vähintään yhdellä seuraavista tavoista: 1. ilmoittamalla kuolemasta ääneen, 2. nostamalla ja tämän jälkeen pitämällä vähintään toista kättä pään päällä, tai 3. kääntämällä ja pitämällä aseen terä maata kohden osoitettuna.
Kuolleen taistelijan tulee poistua valvojien kuolleita varten osoittamalle alueelle välttäen aiheuttamasta häiriötä yhä käynnissä olevalle taistelutoiminnalle. Poistuminen tulee tehdä taistelun niin salliessa viivyttelemättä, mutta kuitenkin välttäen muita taisteluun osallistuvia, yhä oletettavasti elossa olevia taistelijoita.
Mikäli poistuminen taistelutoiminnan välittömästä läheisyydestä ei kuolemisen jälkeen edellä mainitulla tavalla onnistu, on taistelijan hakeuduttava esteeksi soveltuvan maastonkohdan kuten muurin, kiven tai puun viereen, sekä istuttava alas tai mentävä polvelle osoittaen samalla edellä määritetyllä tavalla olevansa kuollut, kunnes tilanne sallii poistumisen sääntöjä noudattaen.
Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole sallittua.

2.4 Puolustautuminen
2.4.1 Kilven käyttäminen
Osuma kilpeen ei koskaan aiheuta luvussa 2.3 Haavoittuminen ja kuoleminen kuvattuja seuraamuksia ellei asesäännössä erikseen niin määrätä. Tämä kilven suojaamiskyky on pysyvä. Kilven rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.
2.4.2 Haarniskan käyttäminen
Haarniska suojaa kussakin osumapaikassa yhdeltä luvussa 2.2.2 Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen määritellyllä tavalla saadulta osumalta, mikäli osuma kohdistuu vain haarniskaan. Suojaamattomaan osumapaikkaan sattuvaan osumaan haarniska ei vaikuta. Taistelukohtauksen aikana tällä tavoin menetetty haarniskan suojaava vaikutus palautuu vasta taistelijan kuoltua. Haarniskan rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.

2.5 Kontakti
2.5.1 Taistelijoiden välinen kontakti
Kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.
2.5.2 Aseilla toteutettu kontakti
Kilpien ja muiden aseiden työntäminen on sallittua aseita käyttäen. Aseen varrella ei saa lyödä muita taistelijoita, eikä asetta saa käyttää painimiseen tai muuhun vääntämiseen.
2.5.3 Vastustajan aseeseen tarttuminen
Vastustajan eli toisen taistelijan aseeseen tarttuminen on sallittua aseen varresta tai kahvasta, ei milloinkaan sen terästä. Mikäli tartuntatilanne aiheuttaa vaaraa kenellekään tai edellisessä kohdassa mainittua lyömistä, painia, tai vääntämistä, on vastustajan aseesta päästettävä irti.
2.5.4 Kilpikontakti
Kilpeä saa käyttää kontaktin ottamiseen toisiin taistelijoihin, sekä näiden työntämiseen. Kilvellä ei saa lyödä eikä kaataa muita taistelijoita. Hallitsematon ryntäily ja muiden taistelijoiden kaatamisen yrittäminen on kielletty. Kilpeä käyttävä taistelija on vastuussa käyttämästään voimasta, ja häntä voidaan huomauttaa liiallisesta voimankäytöstä taistelukohtauksen jälkeen. Taistelijan varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä voivat valvojat poistaa hänet tapahtumasta.

2.6 Turvallisuus ja valvonta taistelutoiminnan aikana
2.6.1 Taistelukohtauksen aloittaminen ja lopettaminen
Valvojat aloittavat ja lopettavat jokaisen taistelukohtauksen selvillä ja taistelijoille ennen taistelutoiminnan alkamista selvästi ohjeistetuilla merkeillä.
2.6.2 Hold ja Jatkuu – komennot
Hold-komennon tarkoituksena on purkaa taistelutoiminnan aikaiset vaaratilanteet ja estää osallisten hengelle tai terveydelle aiheutuvat vauriot. Jokaisen taistelutoimintaan valvojana tai taistelijana osallistuvan tulee tällaisen vaaratilanteen havaitessaan huutaa Hold ja toimia tätä komentoa alla säätelevien sääntöjen mukaisesti. Hold-komennon käytössä tulee harjoittaa harkintaa.
Hold-komento keskeyttää välittömästi kaiken taistelutoiminnan. Komennon kuullessaan taistelijan on välittömästi lopetettava kaikki liike, tämän jälkeen toistettava Hold-komento ja käytävä polvelle odottamaan taistelun jatkumista.
Näin toteutetun tauon aikana on luvussa 2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen määritetyllä tavalla kuolleiden taistelijoiden poistuttava taistelutoiminta-alueelta. Elossa olevien taistelijoiden tulee välttää liikkumista sijoiltaan polvelle käyntiä lukuun ottamatta.
Taistelutoiminta jatkuu vasta, kun valvojat ovat selvittäneet Hold –komennon syyn ja ratkaisseet sen aiheuttaneen vaaratilanteen tai todenneet vaaratilanteen muuten ratkaistuksi. Valvojat käynnistävät taistelutoiminnan Jatkuu-komennolla. Taistelijan tulee toistaa Jatkuu-komento ennen taistelutoiminnan jatkamista.
Hold- ja Jatkuu – komentojen antamiseen voivat valvojat käyttää sellaisia merkinantovälineitä, jotka on ennen taistelutoiminnan alkamista taistelijoille selvästi ohjeistettu. Tällä tavoin annettuihin merkkeihin taistelijat suhtautuvat samalla tavalla kuin Hold- ja Jatkuu – komentoihinkin.
Hold-komennon minkäänlainen käyttö muulla kuin edellä kuvaillulla tavalla on ehdottomasti kielletty.
2.6.3 Loukkaantumiset ja henkilövauriot
Taistelijoiden tulee välttää taistelemasta selvästi loukkaantuneiden henkilöiden läheisyydessä. Loukkaantuneita tulee aina tarvittaessa auttaa ensiapupisteelle riippumatta pelillisistä tapahtumista tai tekijöistä.
2.6.4 Valvojien tehtävät ja sääntövalvonta
Valvojat vastaavat taistelutoiminnan turvallisuudesta. Valvoja voi keskeyttää taistelukohtauksen, mikäli osallistujien turvallisuus sitä edellyttää. Valvoja voi huomauttaa yksittäistä taistelijaa tämän vaarantavasta käytöksestä tai tämän liiallisesta voimankäytöstä, sekä poistaa sellaisen taistelijan, jota on jo huomautettu ja joka tästä huolimatta asettaa toistuvasti muiden turvallisuuden tieten tahtoen vaaralle alttiiksi, taistelukohtauksen ajaksi tai erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa koko tapahtumasta.

[Peltokorppi]

Jatkuva työntävä liike aseen hyökkäyksen alun havaitun liikkeen aiheuttaman osuman jälkeen on edelleen samaa hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota. Sahaava tai pumppaava aseen terän liike tämän kuitenkin pysyessä havaittavasti kontaktissa kohteeseen on myös osa alkuperäistä hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota.

Tohon voisi lisätä että ei aiheuta samaan osumakohtaan lisävauriota sillä jos hyökkääjä saa aseen toiseen raajaan tai panssaroimattomalla alueelle niin se on tietenkin osuma.

[Misumasu]

Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.

Mun mielestä toi ehdottomasti kielletty on aika jyrkkä linjaus. Meinaan monasti on hyvässä hengessä painittu, kun vastakkain on ollut kaksi samalla aaltopituudella ja painoindeksillä ottelevaa, panssaroitua taistelijaa. Kun molemmat tietää, missä mennään ja eeppiset 1on1 otteluväännöt halutaan käydä, miksi kieltää.

[Peltokorppi]

Oon periaatteessa samaa mieltä misumasun kanssa mutta adrealiinihöyryissä joku voi luulla että se wowi nestori iha selvästi halus lähtä painimaan satakilosen oo harrastanuvuodenjudoajatiedänmitäteen kanssa ja sitte o itku silmässä.

[Pahistonttu]

-"Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä siinä saa pitää kilpeä", saako kilpeä kuitenkin edelleen kantaa mukanaan kuollella kädellä? (esim. siirtymis-skenaario).
-"Mikään sellainen hyökkäys, jossa aseen teräosa liukuu kiinteän rakenteen pintaa pitkin ennen osumistaan kohteeseen, ei ole sallittu." korvaisin tekstillä: "Aseen liu'uttaminen kohteeseen kiinteää pintaa pitkin on kielletty". Alkuperäinen teksti antaa ymmärtää, että esimerkiksi metsässä puuta hipaissut keihäänpisto olisi kielletty. Tarkoitus kuitenkin lienee lähinnä estää maata pitkin lu'uttamalla tapahtuva jalkojen nuohoaminen?
-Kilven pitäminen muualla kuin kädessä ja kiinnitys käteen?

Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.

Mun mielestä toi ehdottomasti kielletty on aika jyrkkä linjaus. Meinaan monasti on hyvässä hengessä painittu, kun vastakkain on ollut kaksi samalla aaltopituudella ja painoindeksillä ottelevaa, panssaroitua taistelijaa. Kun molemmat tietää, missä mennään ja eeppiset 1on1 otteluväännöt halutaan käydä, miksi kieltää.

Vaikka oltaisiin saman kokisia ja molemmat haluaisivat painia, kuuluuko se Sotahuutoon ja miten vahinkojen määrän mahdollinen kasvu vaikuttaa asioihin (vastuu jne.). Jos esimerkiksi SoHussa heitän hyvässä hengessä kaverin kivikkoon painin päätteeksi ja siihen sattuu pahasti, niin miten vakuutusyhtiö suhtautuu?

[Peltokorppi]

Mikään sellainen hyökkäys, jossa aseen teräosa liukuu kiinteän rakenteen pintaa pitkin ennen osumistaan kohteeseen, ei ole sallittu.

Mitä tää nyt tarkottaa. Eli osuma joka tulee kilven tai vastustajan miekan kautta vastustajaan ei olisi osuma? Jos tällä oikeasti halutaan karsia ne maata pitkin tulevat keihäänpistot jalkoihin niin sen voisi mainita suoraan. Muuten en näe tossa mitään järkeä.

[Pahistonttu]

Mikään sellainen hyökkäys, jossa aseen teräosa liukuu kiinteän rakenteen pintaa pitkin ennen osumistaan kohteeseen, ei ole sallittu.

Mitä tää nyt tarkottaa. Eli osuma joka tulee kilven tai vastustajan miekan kautta vastustajaan ei olisi osuma? Jos tällä oikeasti halutaan karsia ne maata pitkin tulevat keihäänpistot jalkoihin niin sen voisi mainita suoraan. Muuten en näe tossa mitään järkeä.

Ottaa tuolla sanamuodolla kantaa myös esim. linnan muurin yläreunaa vasten tehtyyn nuohoamiseen, kuten kallionkylkiä ja rakennusten seiniäkin pitkin tehtyyn.

Kilpeä ja miekkaa tuskin lasketaan kiinteiksi rakenteiksi.

[Misumasu]

wow-nestori ja se satakilonen-ninja ei taida olla samalla paino-/koko-indeksillä, mitä?

Jos mä nään et Aarimoto tulee vastaan ja homma menee lekkeriks, kun hyppään syliin, niin kukaan ei jää itkemään tapahtunutta. Kukaan ei käskenyt mua hyppäämään ja Aarimoto, isompi mies kun on, ei varmaan tota painia kuitenkaan alottais. Jos mä haluan painia isomman nallen kanssa, se on mun omalla vastuulla, eiks jeh?

Ei eletä pumpuli-pomppulinnassa. Boffaus on kontaktilaji.

[Pahistonttu]

Ei eletä pumpuli-pomppulinnassa.

Mikä mielestäni on se paras syy välttää tämän kokoluokan tapahtumassa kaikkea tahallista kaatamista. Jos säännöt sallivat kaatamisen (jos molemmille osapuolille se on OK", ja joku sitten telotaan pahasti (vaikka sitten vahingossa) niin mitkä ovat sen juridiset näkökulmat? Mitäs sitten, kun se telottu kaveri ei (dsatutettuaan itsensä) enää olekaan sitä mieltä, että se oli hänelle OK?
Treeneissä kavereiden kanssa painiminen on mielestäni hyväksyttävää ja kivaa, mutta tuntemattomien kanssa, panssareissa, adrenaliinia veressä, suuressa taistelutapahtumassa... Ei ehkä hyvä idea.

[Lorach]

Kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.

Miten on vastustajan asekäden ranteeseen tarttuminen siksi ajaksi että ehtii itse huitasta omalla aseellaan kerran?

Entäs kilven reunaan tarraaminen kädellä ja sen vääntäminen sivulle yhden piston ajaksi?

[tiarAnon]

Kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.

Miten on vastustajan asekäden ranteeseen tarttuminen siksi ajaksi että ehtii itse huitasta omalla aseellaan kerran?

Entäs kilven reunaan tarraaminen kädellä ja sen vääntäminen sivulle yhden piston ajaksi?

Vastustajaan tarttuminen on ollut kiellettyä ensimmäisestä Sotahuudosta asti, koska se sisältää paljon erilaisia riskitekijöitä, eikä kohde voi halutessaan irtautua tilanteesta.

Kilpeen tarttuminen ja siitä kiskominen on käsittääkseni ollut myös kiellettyä, koska kilven kautta saa aikamoisen vipuvoiman vastustajan käteen ja voi puolivahingossakin murtaa luita. Tämä on aihe johon voisi erikseen säännöissä puuttua.

[JonTzu]

Kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.

Miten on vastustajan asekäden ranteeseen tarttuminen siksi ajaksi että ehtii itse huitasta omalla aseellaan kerran?

Entäs kilven reunaan tarraaminen kädellä ja sen vääntäminen sivulle yhden piston ajaksi?

Vastustajaan tarttuminen on ollut kiellettyä ensimmäisestä Sotahuudosta asti, koska se sisältää paljon erilaisia riskitekijöitä, eikä kohde voi halutessaan irtautua tilanteesta.

Kilpeen tarttuminen ja siitä kiskominen on käsittääkseni ollut myös kiellettyä, koska kilven kautta saa aikamoisen vipuvoiman vastustajan käteen ja voi puolivahingossakin murtaa luita. Tämä on aihe johon voisi erikseen säännöissä puuttua.

Näinhän se on mennyt. Samaan aikaan kevyt ei-kiinnipitävä manipulointi on ollut sallittua. Eli kättä on voinut ohjata ja estää sen annettavan lyönnin ajan ihan hyvin. Samoin kilpeä.

Aika samoilla linjoilla Pahistontun kanssa. Sääntöjen on oltava kaikille samat ja ainakin kohtuullisen hyvin onnettomuuksia estävät.

[Aarimoto]

Todella hyviä kommentteja!

Muutamia huomioita ja korjaukseen meneviä:

- Minulla ei ole mitään painimista vastaan henkilökohtaisesti, mutta tapahtuman sääntöjen tosiaankin on syytä heijastella koko harrastajakuntaa. Misumasu saa edelleenkin tulla halailemaan, enkä minä siitä valita, mutta en myöskään (kuten Pt ja JT jo totesivat) sallisi tätä sen potentiaalisen vaarallistavan toimintakulttuurimuutoksen vuoksi.

- Kiinteä pinta on maastoa tai rakennettua kulttuuriympäristöä, ei milloinkaan ihminen tai hänen varusteensa (eikä siis myöskään esim. sotakone).

- Kannatan Peltsin kantaa osumasta kaikkiin osuneisiin kohtiin.

- Voisi muuttaa "eikä siinä saa pitää kilpeä" muotoon: "eikä sillä saa käyttää kilpeä"

- Kannatan Pahistontun näkemystä liuttamisen aktiivisuudesta, eli muutetaan sellaiseen muotoon, jossa teon tarkoituksellisuus ilmenee paremmin (mietin vielä sanamuotoa)

- Mietin tuota kilven käyttä TiarAnonin sanoman perusteella, jotta tämä kanta tulisi selvemmin näkyviin.

[DiabolusIgnis]

Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä siinä saa pitää kilpeä.

Mitä jos tämän vaihtaisi johonkin sen malliseen (kirjoittaminen jääköön muille...) että kilvestä tulee kuollutta painoa ja seuraava osuma siihen tappaisi? Meinaa ryminässä jos rupeaa kilpeä irroittamaan vastustaja lyö heti uudestaan ja on kuollut, ellei satu olemaan herrasmies.

[Beatific]

Eniten komppaan Pahistonttua edellä esitetyistä painimiskommenteista.

Oleellista tuossa painimiskysymyksessä lienee se, että molempien osapuolten halukkuus siihen on selvää, ja että sankarit tuntevat toisensa jo etukäteen.

[Misumasu]

Eniten komppaan Pahistonttua edellä esitetyistä painimiskommenteista.

Oleellista tuossa painimiskysymyksessä lienee se, että molempien osapuolten halukkuus siihen on selvää, ja että sankarit tuntevat toisensa jo etukäteen.

Juurikin näin.

[Aarimoto]

Tätä pohdittuani sanoisin, että on asianmukaista asettaa juridisestikin selvät rajat painimiselle ja muulle vastaavalle toiminnalle, jotta taataan paitsi osallistujille sopiva turvallisuusaste tapahtumassa, myös järjestäjien mielenrauha. Mitä sitten toisensa tuntevat osallistujat keskenään omasta vapaasta tahdostaan ja liittyvät riskit ymmärtäen tekevät, jääköön heidän asiakseen. Mä en aio vastedeskään pienestä fyysisestä häslingistä valittamaan, se on ihan kivaa, mutten myöskään siihen kuin ihan muutamien tyyppien kanssa ryhtyisikään.

[Aarimoto]

Palaan yhteen muutosehdotukseen monista:

Jatkuva työntävä liike aseen hyökkäyksen alun havaitun liikkeen aiheuttaman osuman jälkeen on edelleen samaa hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota. Sahaava tai pumppaava aseen terän liike tämän kuitenkin pysyessä havaittavasti kontaktissa kohteeseen on myös osa alkuperäistä hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota.

Tohon voisi lisätä että ei aiheuta samaan osumakohtaan lisävauriota sillä jos hyökkääjä saa aseen toiseen raajaan tai panssaroimattomalla alueelle niin se on tietenkin osuma.

Peltokorppi et ota huomioon 2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen määrittelyä:

Osuma aseen terästä hyväksytyllä hyökkäämistavalla mihinkään osaan taistelijaa aiheuttaa osumapaikasta ja -kerrasta riippuen joko haavoittumisen tai kuoleman.

Tämän perusteella kaikki osumakohdat on jo huomioitu eikä lisävahvistuksia tarvita. 2.2.1 ei siis ota kantaa mihin kaikkialle osuu, vaan ylipäätään käsittelee osumista abstraktisti.

Tämän perusteella on siis ymmärrettävä, että osuma mihinkään on osuma ja jos se miekka jää kainaloon, niin ensimmäinen osuma käteen on osuma ihan samalla tavalla kuin ensimmäinen osuma torsoon on osuma.

[Aarimoto]

Ja jatketaan säätämistä näistä:

-"Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä siinä saa pitää kilpeä", saako kilpeä kuitenkin edelleen kantaa mukanaan kuollella kädellä? (esim. siirtymis-skenaario).
-"Mikään sellainen hyökkäys, jossa aseen teräosa liukuu kiinteän rakenteen pintaa pitkin ennen osumistaan kohteeseen, ei ole sallittu." korvaisin tekstillä: "Aseen liu'uttaminen kohteeseen kiinteää pintaa pitkin on kielletty". Alkuperäinen teksti antaa ymmärtää, että esimerkiksi metsässä puuta hipaissut keihäänpisto olisi kielletty. Tarkoitus kuitenkin lienee lähinnä estää maata pitkin lu'uttamalla tapahtuva jalkojen nuohoaminen?
-Kilven pitäminen muualla kuin kädessä ja kiinnitys käteen?

Olisin valmis korjaamaan siten, että kilpeä saa kantaa, mutta kilpeä sen vaikutuksen saamiseksi on käytettävä haavoittumattomalla kädellä. Tällöin kilven kiinnittäminen jalkaan ei olisi sallittua.

Onko kilven kiinnittämisestä selvä vakiintunut kanta olemassa olevien sääntöjen ulkopuolella, jos on mikä, niin lisään sen. Jos ei, niin keskustelua!

Korjasin tuohon muotoon liu'uttamisen. Ajatushan tähän liittyen on myös turvallisuudessa, eli ettei aseen terään tartu sellaisia vaarantavia komponenttejä. Tällöin huolellisuus myös metsässä on perusteltua.

[virallinensivutuote]

2.5.3 Vastustajan aseeseen tarttuminen
Vastustajan eli toisen taistelijan aseeseen tarttuminen on sallittua aseen varresta tai kahvasta, ei milloinkaan sen terästä. Mikäli tartuntatilanne aiheuttaa vaaraa kenellekään tai edellisessä kohdassa mainittua lyömistä, painia, tai vääntämistä, on vastustajan aseesta päästettävä irti.

Voiko tämän nyt tulkita selvänä linjauksena, että keihäistä ei saa jäädä roikkumaan? Ihan vaan sillä kysyn kun siitä tuntuu nykyisellään olevan niin monenlaista mielipidettä. Ja mitä tapahtuu jos toisen taisteluvälineen onnistuu nykäisemään (ihan ilman vääntöä ja repimistä) pois tämän käsistä? Voiko toisen asetta tai asejärjestelmää käyttää tätä vastaan vai pitääkö se laittaa sivuun taistelusta?

[Kakure]

Tällä hetkellä käytäntöhän on, ettei vastustajan aseita saa käyttää. Ase jos hajoaa, niin siitä syntyy sellainen vitutus oikealle omistajalle, joka sen todennäköisesti myös joutuu korjaamaan. Eli vastustajan aseen napattuasi heität sen turvalliseen paikkaan sivuun, ettei se mene rikki tai talloudu käyttökelvottomaksi.

[Aarimoto]

Kiitos Kakure,

Toi pitää muuten varmaan lisätä sinne, mielipiteitä?

virallinensivutuote, ei tämä ei ole selvä linjaus roikkumaan jäämistä vastaan. Koska tässä sääntökieliprosessissa on tarkoitus selkeyttää sääntöjä kielen tasolla, ei sen mukana voida ujuttaa selkeitä uusia tulkintoja. Etenkään näin paljon keskustelua herättävästä asiasta. Tästähän ovat vuoden 2011 järjestäjät jo antaneet linjauksensakin.

Tämän tarkoitus on antaa selvä näkökulma siihen, mitä ei saa tehdä: aiheuttaa vaaraa muille tällaisissa tilanteissa. Mainitsemasi kaltainen tilanne on mielestäni harvinaisen selvä osoitus siitä, että aseisiin tarttumisella on omat pelilliset ja mielekkäät puolensa.

Loppujen lopuksi tässä vain kehoitetaan asialliseen käytökseen turvallisuusnäkökulmat huomioon ottaen.

Tätä suuremmat tulkinnat vakiintuneesta käytännöstä ja olemassa olevista säännöistä edellyttävät minun mielestäni erillisen uuden sääntömuutoksen esittämistä.

[Aarimoto]

Päivitys kommenttien perusteella:

---

2 Taistelutoiminta

2.1 Osumapaikat
Taistelija jaetaan kuuteen osumapaikkaan: päähän, vartaloon, vasempaan käteen, oikeaan käteen, vasempaan jalkaan, sekä oikeaan jalkaan. Osumapaikka pää käsittää ihmisen kaulan ja pään. Osumapaikka vartalo käsittää hartiat hauiksen yläpuolelta ja vartalon pakaroista ja nivusista kaulaan saakka. Osumapaikat vasen ja oikea käsi käsittävät kunkin käden hauiksen yläpäästä sormenpäihin. Osumapaikat vasen ja oikea jalka käsittävät kunkin jalan vartalon pakaroiden ja nivusten alapuolelta varpaiden kärkiin saakka.

2.2 Hyökkääminen ja hyökkäysten osuminen
2.2.1 Hyökkäämistavat
Hyökkäämistapoja ovat lyönti, pisto, heitto, sekä laukaiseminen. Käytetty ase rajoittaa sille käytettävissä olevia hyökkäämistapoja. Muita kuin aseelle käytettävissä olevia tapoja ei saa käyttää. Asekohtaiset hyökkäämistavat on määritelty luvussa 3 Aseet ja aseyhdistelmät.
Lyönti ja pisto alkavat soveltuvan lähitaisteluaseen havaittavalla liikkeellä ja loppuvat havaittavaan palauttavaan liikkeeseen. Osuman tulee luvussa 2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen määritetyllä tavalla tapahtua tällaisen hyökkäyksen alettua ennen sen loppumista. Jatkuva työntävä liike aseen hyökkäyksen alun havaitun liikkeen aiheuttaman osuman jälkeen on edelleen samaa hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota. Sahaava tai pumppaava aseen terän liike tämän kuitenkin pysyessä havaittavasti kontaktissa kohteeseen on myös osa alkuperäistä hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota.
Heitolla ja laukaisemisella tarkoitetaan näissä säännöissä kaikkia kantamalta tehtyjä hyökkäyksiä. Heittoaseet heitetään ja erilaisilla jousiaseilla ja sotakoneilla laukaistaan ammuksia. Kummallakin tavalla toteutettu hyökkäys alkaa aseen irtoamisesta lähettäjänsä hallinnasta heiton tai laukaisun voimasta. Onnistunut osuma tapahtuu edellä mainitun aseen teräosan osuessa kohteeseen.
Aseen liu'uttaminen kohteeseen mitään kiinteää rakennetta tai pintaa pitkin on kielletty.
2.2.2 Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen
Hyökkääjä toteuttaa hyökkäyksen käyttämälleen aseelle ominaisella tavalla. Hyökkäykseen käytetyn voiman säätely on aina hyökkääjän vastuulla ja hyökkääjältä edellytetään harkintaa voimankäytössä. Hyökkääjän tulee käyttää sellaisia hyökkäämistapoja, jotka voidaan hyökkäämiseksi havaita. Hyökkääjä ei valvo hyökkäyksistään seuraavien osumien havaitsemista, mutta voi huomauttaa asiallisesti osumia ottamatta jättänyttä taistelijaa skenaarion jälkeen tämän osumien havaitsemisen puutteellisuudesta. Hyökkääjää voidaan huomauttaa skenaarion jälkeen liiallisesta voimankäytöstä. Valvojat voivat poistaa taistelijan tapahtumasta tämän varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä.
Yllättävät tai olosuhteista johtuen vaikeasti havaittavat hyökkäykset tulee toteuttaa poikkeuksellista varovaisuutta noudattaen sekä voimankäytön että hyökkäyksen kohdentamisen osalta, välttäen näin vauriolle erityisen alttiita ruumiinosia kuten jalkoväliä, munuaisia ja takaraivoa.
2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen
Osuma aseen terästä hyväksytyllä hyökkäämistavalla mihinkään osaan taistelijaa aiheuttaa osumapaikasta ja -kerrasta riippuen joko haavoittumisen tai kuoleman. Hyökkäyksestä aiheutuvan osuman vastaanottaminen ja sen seuraamuksia koskevien sääntöjen noudattaminen on aina kohteen vastuulla. Kohteena oleva taistelija voi skenaarion jälkeen huomauttaa liiallista voimaa hyökkäyksissään käyttävää taistelijaa tämän liiallisesta voimankäytöstä. Osumien tietoinen huomiotta jättäminen mistään syystä ei ole sallittua. Osuman tahaton huomaamattomuus on inhimillistä. Osumien huomiotta jättämisestä voidaan huomauttaa kohteena ollutta taistelijaa skenaarion jälkeen. Vartalosta selvästi irrallaan olevaan vaatekappaleeseen kohdistunutta osumaa ei lasketa osumaksi kohteena olevaan taistelijaan.

2.3 Haavoittuminen ja kuoleminen
2.3.1 Haavoittuminen
Osuma mihinkään raajaan aiheuttaa taistelijan haavoittumisen. Kyseistä raajaa ei osuman jälkeen saa enää käyttää. Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä sillä saa käyttää kilpeä. Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa. Vahingoittuneesta kädestä saa siirtää aseen tai kilven terveeseen käteen.
2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen
Osuma vartaloon tai päähän aiheuttaa taistelijan välittömän kuoleman. Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien tai molempien jalkojen haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden tai jalan haavoituttua. Toisen jalan ja toisen käden haavoittumisesta tätä vastoin ei aiheudu kuolemaa.
Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät. Kuolleen taistelijan tulee osoittaa olevansa kuollut alla määritetyllä tavalla niin kauan kuin hän on taistelutoimintaan käytetyllä alueella.
Kuolleena oleminen osoitetaan välittömästi kuolemaan johtaneen tapahtuman jälkeen ensisijaisesti kaikilla tai tämän ollessa mahdotonta vähintään yhdellä seuraavista tavoista: 1. ilmoittamalla kuolemasta ääneen, 2. nostamalla ja tämän jälkeen pitämällä vähintään toista kättä pään päällä, tai 3. kääntämällä ja pitämällä aseen terä maata kohden osoitettuna.
Kuolleen taistelijan tulee poistua valvojien kuolleita varten osoittamalle alueelle välttäen aiheuttamasta häiriötä yhä käynnissä olevalle taistelutoiminnalle. Poistuminen tulee tehdä taistelun niin salliessa viivyttelemättä, mutta kuitenkin välttäen muita taisteluun osallistuvia, yhä oletettavasti elossa olevia taistelijoita.
Mikäli poistuminen taistelutoiminnan välittömästä läheisyydestä ei kuolemisen jälkeen edellä mainitulla tavalla onnistu, on taistelijan hakeuduttava esteeksi soveltuvan maastonkohdan kuten muurin, kiven tai puun viereen, sekä istuttava alas tai mentävä polvelle osoittaen samalla edellä määritetyllä tavalla olevansa kuollut, kunnes tilanne sallii poistumisen sääntöjä noudattaen.
Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole sallittua.

2.4 Puolustautuminen
2.4.1 Kilven käyttäminen
Kilpi on muista puolustusvälineistä poikkeava aktiivinen puolustusväline. Kilpeä voi käyttää yhdellä tai kahdella haavoittumattomalla kädellä. Näin käytettynä osuma kilpeen ei koskaan aiheuta luvussa 2.3 Haavoittuminen ja kuoleminen kuvattuja seuraamuksia ellei asesäännössä erikseen niin määrätä. Tämä kilven suojaamiskyky on pysyvä. Haavoittuneessa kädessä pidettynä kilvellä ei ole tätä suojaavaa vaikutusta. Kilven rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.
2.4.2 Haarniskan käyttäminen
Haarniska suojaa kussakin osumapaikassa yhdeltä luvussa 2.2.2 Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen määritellyllä tavalla saadulta osumalta, mikäli osuma kohdistuu vain haarniskaan. Suojaamattomaan osumapaikkaan sattuvaan osumaan haarniska ei vaikuta. Skenaarion aikana tällä tavoin menetetty haarniskan suojaava vaikutus palautuu vasta taistelijan kuoltua. Haarniskan rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.

2.5 Kontakti
2.5.1 Taistelijoiden välinen kontakti
Kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.
2.5.2 Aseilla toteutettu kontakti
Kilpien ja muiden aseiden työntäminen on sallittua aseita käyttäen. Aseen varrella ei saa lyödä muita taistelijoita, eikä asetta saa käyttää painimiseen tai muuhun vääntämiseen.
2.5.3 Vastustajan aseeseen tarttuminen
Vastustajan eli toisen taistelijan aseeseen tarttuminen on sallittua aseen varresta tai kahvasta, ei milloinkaan sen terästä. Mikäli tartuntatilanne aiheuttaa vaaraa kenellekään tai edellisessä kohdassa mainittua lyömistä, painia, tai vääntämistä, on vastustajan aseesta päästettävä irti.
2.5.4 Kilpikontakti
Kilpeä saa käyttää kontaktin ottamiseen toisiin taistelijoihin, sekä näiden työntämiseen. Kilvellä ei saa lyödä eikä kaataa muita taistelijoita. Hallitsematon ryntäily ja muiden taistelijoiden kaatamisen yrittäminen on kielletty. Kilpeä käyttävä taistelija on vastuussa käyttämästään voimasta, ja häntä voidaan huomauttaa liiallisesta voimankäytöstä skenaarion jälkeen. Taistelijan varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä voivat valvojat poistaa hänet tapahtumasta.
Tarkoituksellinen toisen taistelijan kilpeen tarttuminen, siitä vetäminen ja sen vääntäminen on kielletty.

2.6 Turvallisuus ja valvonta taistelutoiminnan aikana
2.6.1 Skenaarion aloittaminen ja lopettaminen
Valvojat aloittavat ja lopettavat jokaisen skenaarion selvillä ja taistelijoille ennen taistelutoiminnan alkamista selvästi ohjeistetuilla merkeillä.
2.6.2 Hold ja Jatkuu – komennot
Hold-komennon tarkoituksena on purkaa taistelutoiminnan aikaiset vaaratilanteet ja estää osallisten hengelle tai terveydelle aiheutuvat vauriot. Jokaisen taistelutoimintaan valvojana tai taistelijana osallistuvan tulee tällaisen vaaratilanteen havaitessaan huutaa Hold ja toimia tätä komentoa alla säätelevien sääntöjen mukaisesti. Hold-komennon käytössä tulee harjoittaa harkintaa.
Hold-komento keskeyttää välittömästi kaiken taistelutoiminnan. Komennon kuullessaan taistelijan on välittömästi lopetettava kaikki liike, tämän jälkeen toistettava Hold-komento ja käytävä polvelle odottamaan taistelun jatkumista.
Näin toteutetun tauon aikana on luvussa 2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen määritetyllä tavalla kuolleiden taistelijoiden poistuttava taistelutoiminta-alueelta. Elossa olevien taistelijoiden tulee välttää liikkumista sijoiltaan polvelle käyntiä lukuun ottamatta.
Taistelutoiminta jatkuu vasta, kun valvojat ovat selvittäneet Hold –komennon syyn ja ratkaisseet sen aiheuttaneen vaaratilanteen tai todenneet vaaratilanteen muuten ratkaistuksi. Valvojat käynnistävät taistelutoiminnan Jatkuu-komennolla. Taistelijan tulee toistaa Jatkuu-komento ennen taistelutoiminnan jatkamista.
Hold- ja Jatkuu – komentojen antamiseen voivat valvojat käyttää sellaisia merkinantovälineitä, jotka on ennen taistelutoiminnan alkamista taistelijoille selvästi ohjeistettu. Tällä tavoin annettuihin merkkeihin taistelijat suhtautuvat samalla tavalla kuin Hold- ja Jatkuu – komentoihinkin.
Hold-komennon minkäänlainen käyttö muulla kuin edellä kuvaillulla tavalla on ehdottomasti kielletty.
2.6.3 Loukkaantumiset ja henkilövauriot
Taistelijoiden tulee välttää taistelemasta selvästi loukkaantuneiden henkilöiden läheisyydessä. Loukkaantuneita tulee aina tarvittaessa auttaa ensiapupisteelle riippumatta pelillisistä tapahtumista tai tekijöistä.
2.6.4 Valvojien tehtävät ja sääntövalvonta
Valvojat vastaavat taistelutoiminnan turvallisuudesta. Valvoja voi keskeyttää skenaarion, mikäli osallistujien turvallisuus sitä edellyttää. Valvoja voi huomauttaa yksittäistä taistelijaa tämän vaarantavasta käytöksestä tai tämän liiallisesta voimankäytöstä, sekä poistaa sellaisen taistelijan, jota on jo huomautettu ja joka tästä huolimatta asettaa toistuvasti muiden turvallisuuden tieten tahtoen vaaralle alttiiksi, skenaarion ajaksi tai erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa koko tapahtumasta.

[Pahistonttu]

Useita kilpiä käsittelevää säännöstöä ei ole vieläkään missään, muutoksena on vain vaatimus kilven ja käden yhteydestä.
Näillä säännöillä mm. pehmustettu käsipanssari olisi hyväksyttävissä kilveksi. Kilpi voisi esimerkiksi vaatia aktiivista kiinni pitämistä, eli passiivisiksi kiinnitetyt kilvet eivät toimisi.

[Aarimoto]

Kirjoitin tuon muotoon, jossa tarkoituksellisesti puhutaan kilvestä, ei kilvistä. Tällöin tulkinta olisi se, ettei useampaa kilpeä saa käyttää samanaikaisesti. Mikäli tämä mielestänne tuntuu turhan filosofiselta, voimme tarkentaa tätäkin kohtaa.

Kilven rakenteesta ei säädetä tässä, vaan luvussa 4.. Sinne olisi siis lisättävä sellainen fiksu lause kilven fyysisestä luonteesta, ettei tämä ole mahdollista, mikäli olette sitä mieltä (muutkin kuin P), että se on ehdottoman tarpeellinen.