Sotahuuto

Special ORC Servicelle voi sanoa sanottavansa tähän ketjuun. Emme lupaa mitään, mutta saatamme jopa lukea sen.

Riskissä SOS käveli joka perhanan kerta läpi Vishnasta, kun rymisteltiin pitkin kenttää teidän kanssanne. Raskaista ryhmistä te kyllä osaatte asianne ehkä parhaiten. Way to go !

Hienosti toimitte armeijamme selkärankana Entalian kanssa, eikä tietenkään sovi muitakaan Tanskan ryhmiä unhoittaa, hienoa työtä kaikilta.

Oli kyllä varsin mukava kanssanne pitää välillä linjaakin kasassa, vaikka itse toiminkin vain melko lyhyellä keihäällä. Hyvin sai suojaa isoista äijänköriläistä

Mahtavaa toimintaa.

ei voi muuta sanoa kun aivan mahtavaa oli rynnäköidä SOSin kanssa riskissä läpi vihollisista varsinkin vishnasta!

Vieläkin jaksan ihmetellä miten tämä porukkaa jaksaa niin nohevasti toimia kaiken sen panssarin alla. Ei voi kuin ihailla ja kadehtia.

Täytyy kyllä moittia hiukan osumien laskemisesta. Mieleeni jäi eritoten ohitseni ryntäävä yksinäinen SOSsilainen, jota paukutin viidesti glaivella selkään ja tämä vain painoi eteenpäin ja löi muuta väkeä siinä vieressä (osumista kaksi ensimmäistä tuli ennen kuin tuli kontaktiin muihin). Onneksi paikalla sattui olemaan järjestyksen valvoja, joka pysäytti hepun ja lausui muutamia rauhoittavia ja hyvin valittuja sanoja. Oli kyllä miehellä semmonen ilme, ettei näyttäny mitään kuulevan, palasi vaan siitä respaamaan. Ärsytti.

Toinen miinus siitä, kun joku SOSsilainen paukautti erään ryhmämme neidoista jonkinlaiseen shokkitilaan niin, ettei tämä saanut henkeä. Löi takaa päähän niin kovaa, että tosiaan aiheutti aivotärähdyksen, jonka seurauksena shokkitila ja hengitysvaikeuksia. Eikös siitä ollut puhetta, että takaapäin tullessa riittää selkeä, muttei missään nimessä kova isku jonnekin mukavaan paikkaan?

SOS on kyllä mennyt eteenpäin vuosi vuodelta, myös niiden osumisten ottamisen kohdalla.

Kovan vastuksen annoitte, mutta ladonovien välistä ja yli kyllä lopulta onnistui jonkun tikkaamaan. Erityisen hienoa oli kun riskissä uudelleen ja uudelleen otitte Vishnan kanssa vasemmalla laidalla yhteen. Näkyi vain kuinka molemmat puolet vuorotellen rynnäköivät. Ei ehkä kovin dynaamista, muttta tyylikästä.

Oli hauska katsella örkkejä auringonpaisteessa holdin aikana siinä kuoppaskenussa ja jutella heitten kanssa, vaikkakin siinä osasivat sitten koordinoida vierestäni keihäsmiehen ja itseni heti perään.

Tanskan selkäranka.

Nuff said.

Sos teki uhrautuvaisen, armeijan voittoja mahdollistavan toiminnan kautta: Keskelle kaikkea seisomaan ja ottamaan osumat vastaan. Pysäytitte saatossa saattueen etenemisen ja otitte useammin kuin kerran Vishna Grimin rynnäkön vastaan murtumatta kokonaan.

Kypärännosto teille siis. Laadukas porukka.

Kolmee, kaksii, yksii, PÄÄLLE!

Oli eeppistä taistella, voittaa ja kaatua rinnallanne, örkit. Olitte rohkeasti ja uhrautuvasti aina siellä, missä kilpienne säälimätöntä työntöä ja kurinalaista rintamaanne tarvittiin eniten. Ensi vuonna uudestaan, toivottavasti.

Syksyllä Nordic Equinoxiin, kenties saman lipun alla?

Oli todellakin Tanskan rankaa,ja mukavaa porukkaa,te osasitte asianne!

SOS:ille suuret kiitokset mahtavasta jyräämisestä Entalian vieressä/edessä. Hyvin piditte etenkin linna- ja kenttätaisteluissa isot ja ikävät ryhmät kuten Viron Vishnan kurissa. Ensi vuonna nähdään!

Hurrrjannäköinen linjaporukka. Mieluummin juoksin karkuun kuin jäin patsastelemaan lähietäisyydelle. Ennemmin olisin huolinut omalle puolelle, kuin vastustajan.

Minä olin tosiaan se QmP:n mainitsema tyttö, joka sai ihan jumalattoman laakin takaapäin päähän joltakulta teistä. Saatoitte nähdäkin, kun Vishnat kantoivat mut EA-väen luokse. Aivotärähdys ja jomottaa aivan *kirosanasensuuri*. Kiltit, vähän rotia siihen backstabbailuun.

Hurrja ja rohkea linjaporukka! Oli mukavaa puolustella linnaa siellä oviaukossa teidän kanssanne, linja piti paremmin kuin hyvin. Örh!

Toisaalta taas toisessa linnaskenussa maahinkainen tuhosi teidän rynnäkkönne oviaukkoon.
Sekä ekassa metsäskenussa onnistuimme niittaamaan teidät.

Teidän kanssanne ja teitä vastaan oli mukava tapella ja olette hyviä tyyppejä.

Triks kirjoitti: Minä olin tosiaan se QmP:n mainitsema tyttö, joka sai ihan jumalattoman laakin takaapäin päähän joltakulta teistä. Saatoitte nähdäkin, kun Vishnat kantoivat mut EA-väen luokse. Aivotärähdys ja jomottaa aivan *kirosanasensuuri*. Kiltit, vähän rotia siihen backstabbailuun.

En tiedä kuka tai millainen tilanne oli kyseessä, mutta koska tehtyä on turha selitellä tekemättömäksi, voimme vain pahoitella ryhmän puolesta. Pyrimme tekemään kaikille ryhmäläisille selväksi että iskuissa ei tule käyttää liiallista voimaa, ja takaapäin vielä vähemmän.

Mitenkään asiaan liittymättä.. miksei kypärä ole Sotahuudossa jo pakollinen varuste?

Veditte perus hyvään tyyliin. Osumien ottaminen oli melko vaihtelevaa. Eniten panssaroidut kaverit näyttivät ottavan osumat kuin herrasmiehet mutta lätkäkypäräsankarit eivät osumista piitanneet ja rynnivät kilvillä kaatamistarkoituksessa, joka on erikseen säännöissä kielletty.

Kun SOSia vastaan linnaa puolustelin niin ahdisti oikeasti (siis hyvällä tavalla) kun on panssaroitu kaveri vastassa niin ei sitä nopeasti tiputetakaan.

Samaan asiaan liittyy kyllä negatiivistakin, välillä teitä valitettavasti sai hakata aika monta kertaa, kypäräänkin missä osumat varmasti tuntee, varsinkin rynnäköidessä ennen kuin osumia otettiin. Myöskin rynnäköt tuppasivat jatkumaan kuoleman jälkeen melko pitkään mikä varsinkin linnassa oli melko ikävä asia. Kaveri tuli muurin yli ja kierähti sisäpuolelle sortaen ison osan muuria ja pakottaen puolustajiin aukon, ikävää. Huomautin tästä kaverille siinä tilanteessa melko karkeastikin ja pahoittelen kielenkäyttöäni, mutta tilanne jotenkin siinä vaiheessa jurppi pahasti. Nämä nyt tällaisina pieninä parannettavina asioina.

Toisekseen asetarkastajana sain kuulla muutamilta teidän sotureista ikävää ininää aseiden korjaustarpeista. Asesäännöt on tehty kaikkien turvallisuutta varten ja ne nyt ovat melko tiukat. Kun aseita tarkastelee useamman sata illan/aamun aikana ei kauheasti miellytä kuulla kommentteja linjoilla "no onhan tuo nyt turvallinen" tai "kyllä se rautahanska naamassa enemmän sattuu kuin tuo huonosti pehmustettu väistin". Nämä nyt olivat yksittäistapauksia mutta ikävästi jäivät mieleen.

Keskimäärin kuitenkin asiallista sakkia, ja panssarinne ja jämäkkä linjatyöskentelynne on hieno lisä sotahuutoon.

Kiitosta kuulien lainasta vaikkakaan niitä ei nopeasti saatu kustomoitua onagerin ruuaksi

melkeen saatiin yksi hengiltä laukasulla - oma


Mihin muuten trebu jäi tänävuonna?

Pertsa^ kirjoitti:Mihin muuten trebu jäi tänävuonna?

Pakettiautoon. Sen kasaaminen vaatii sen verran aikaa, ettei tämän vuoden skenaariotahdista oikein jäänyt sopivaa taukoa jolloin sen olisi saanut aikaan sen jälkeen kun perjantaina ei ehtinyt..

Linnaan hyökkääminen panssarit päällä oli oikeasti hiukan hankalaa, ainakin itse kaaduin kerran linnaan sisäänpäin kuoltuani, kun takana olleet liittolaiset halusivat eteenpäin. Tämän jälkeen toimin kynnysmattona, retkijakkarana ja otin käsillä ja varpailla laskettavan määrän hittiä päähäni vaihdossa. Samoin joskus tuli ryynättyä nelinkontin vallihaudassa ja otettua ainakin 5 keihästä päähän, kun ei vaan päässyt nousemaan pystyyn ja raajat eivät riittäneet käden nostoon.

En voi tietenkään muiden puolesta puhua, mutta välttämättä tämä ei ole tahallista. Rynnäkössä pysähtymisessä on hieman sama ongelma kun takaa tulee väkeä.

Yhdessä linnataistelussa pieksin Vishnan muuria puolustavaa junioria hilparilla, mielestäni monta kertaa päähän. Kun ei kuolemaa tuntunut tulevan, lisäsin vähän voimaa ja muksautin aika monta kertaa kilven taakse päähän täydellä voimalla yläkautta. Sitten vasta tajusin, että sillä oli käsi antautumisen merkiksi ranteesta alkaen ylöspäin ja poika oli vaan kiilautuneena siihen etulinjaan eikä päässyt pois. Siinä sitten jouduin korjaamaan hieman pahoja ajatuksiani lahden toiseltapuolen tulleista. Toivottavasti suurin osa linnataistelun epäkohdista oli näitä pakkotilanteita, en jaksa uskoa että muuten rehelliset ihmiset yhdessä skenaariossa vaihtaisivat leiriä. Pahoittelut kuitenkin SOSsilaisten sortamiksi joutuneille.

-Sami

Missä muuten SOS:n lippu oli? Näin vain yhden joka piti SOS:n lippua selässä, eikai se vaan ollut se?

Kyllä se lippu aina mukana oli, se niskassa ollut oli edeltävän vuoden lippu. Lipputanko hajosi ensimmäisen kerran jo ensimmäisessä kenttätappelussa, sen jälkeen se runnoutui n. joka toisessa matsissa aina kun keksittiin uusi patentti. Kyllä se aina jossain mukana kulki, mutta yleensä sitä ei haluttu viedä ihan eturiviin uhrattavaksi, SOSsin tehtävä kun yleensä muodostui uhrautumisesta.

Eikös joku teistäkin lippumme kertaalleen meille palauttanut, näin ainakin muistaisin?

En muista että oltaisiin SOS:n lippu palautettu, mutta sitä vaan, että eikös lipun kantaminen selässä ole kielletty? Tottakai jos tanko menee rikki niin vaikeaa siinä on hätäratkaisua äkkiä tehdä.