Sotahuuto

Mikä taktiikka sillalle?
Sillan merkitys armeijakohtaista voittoa tavoiteltaessa?
Vahvuudet ja heikkoudet sillalla?
Miten hyödyntää vahvuudet ja välttää heikkoudet?

Silta tulee olemaan meille varmasti vaikea, kenties kaikista skenaarioista kaikkein vaikein, koska kilvet ovat pääasiassa pieniä, eikä meillä ole oikein varsiaseitakaan. Ja jousista ei siltatyönnössä ole juuri iloa. Ei näin äkkiseltään tule mitään mieleen siltatyöntöön liittyen (voi tietty johtua kellonajasta), rynnitään vihujen kilpien väliin tökkimään lyhyillä miekoilla? Tai kaikki kyykkyyn ja kilpi kilpikonnatyyliin päälle ja mennään tökkimään kaikilta jalat? Ai ei vai?

Itse ehdottaisin, että tämän skenaarion harjoitteluun käyttäisimme hetken aikaa perjantaina, siltatyöntö tulee olemaan meille se vaikein skenaario ja vastustajammekin tietävät sen. Siltatyönnössä hajottaisin ryhmäjaot ja tappelisin koko armeijana, isot panssaroidut kaverit suurin kilvin etummaisiksi ja treeniä niin, että takana tulevat saavat työnnettyä edellään käveleviä eteenpäin. Eli kärkeen testudo muurinmurtajaksi (kilvet vaikkapa köydellä sidottu yhteen ) ja sitten peliin köydenvetoasenteella, eli koko joukon voimalla läpi vaan! Turha sieltä välistä on lähteä miekalla vastustajan kilpimuuria sörkkimään, varsiaseita ei meillä paljoa ole, joten korvataan ne kilpikatolla, vasemmalla kädellä kiinni vierustoverin vyöstä (vaikka vastustajista joku loikkaisinkin muuriamme vastaan se ei murtuisi, mellakkapoliisikikka) ja vasemmalla kilvestä.
Jos vastustaja on varautunut taistelemaan, eikä sen muodostelma mahdollista edwelläolevien tukemista, niin meidän pitäisi pystyä vain kävelemään heidän ylitseen...

Itse ehdottaisin, että tämän skenaarion harjoitteluun käyttäisimme hetken aikaa perjantaina, siltatyöntö tulee olemaan meille se vaikein skenaario ja vastustajammekin tietävät sen. Siltatyönnössä hajottaisin ryhmäjaot ja tappelisin koko armeijana

Samaa mieltä näin saadaan aikkein paras teho irti. Kilvet yhteen ja koko voimalla vastustajan yli.

Varsiaseet ja osa kilvistä voisivat jäädä tästä rynnäköstä seuraten perässä ja ensinnäksin tappaen sekasorron aiheuttamista aukoista ja toisena pitämässä riviä kasassa jos rynnäkkö epäonnistuu.

Turhaan mitään kilpimuuria tehdään. Kaikki otetaan vain nahkauikkarit, pyöreät kilvet ja yhdenkähden keihäät. Jos spartalaisetkin pärjäsi näin miksi ei muka me?

En tiedä miten remmikilvet soveltuvat testudoon, mutta ainakin Takavasaran keskikupuraufoista saa hyvin nostettua kilpikaton edessä olevan rivin päälle ja sitä ollaan treenattukin jonkinverran (vaihtelu virkistää ). Paljonko meillä on isoja kilpiä? Takavasaralta saattaa tulla mukaan yksi iso toweri. Mannulta löytyy käsittääkseni ihan kivan kokoisia kilpiä? Miten muut ryhmät?

Ei sitä kilpeä ole pakko kahvasta pitää, otetaan vaikka vain sormilla reunoista ja kannetaan kuten mitä tahansa muutakin levyä!
Vähän köyttä messiin ja kilpiä sillä yhteen, niin katon kasaaminen helpottuu kummasti, kilpimuurikaan ei kaadu vaikka joku tippuisikin välistä...

Pahistonttu kirjoitti:Ei sitä kilpeä ole pakko kahvasta pitää, otetaan vaikka vain sormilla reunoista ja kannetaan kuten mitä tahansa muutakin levyä!
Vähän köyttä messiin ja kilpiä sillä yhteen, niin katon kasaaminen helpottuu kummasti, kilpimuurikaan ei kaadu vaikka joku tippuisikin välistä...

Näin järjestävän tahon edustajana täytyy sanoa, että jos kilpiä aletaan sitomaan toisiinsa, niin ne poistetaan skenaariosta turvallisuusriskinä.

Sitten ihan rivimantulaisena voin sanoa, että niiden huonoaseistenkin, tai vaikka aseettomien, kannattaa olla siellä tukemassa niitä paremmin varustettuja. Pelkkä fyysinen tuki auttaa jo paljon, ja olemattoman kokoisella kilvellä tai lyhyellä miekalla voi aina suojata muita omia ja hoidella sellaiset vihut jotka syystä tai toisesta pääsee rivin läpi.

Gnomus kirjoitti: Näin järjestävän tahon edustajana täytyy sanoa, että jos kilpiä aletaan sitomaan toisiinsa, niin ne poistetaan skenaariosta turvallisuusriskinä.

No höh...
Tärkeintähän tässä taktiikassa on saada voimaa sinne kärkeen, kun koko armeija survoo sitä ensimmäistä testudoa siltaa pitkin, niin sen pysäyttäminen vaatii valtavan voiman, kuvitelkaapa se sata kaveria vetämässä köyttä, sillä kiskotaan isompikin puu juuriltaan, sama voima välittyy vastustajaamme, kun ruotsi runnoo!

Ja tietenkin pidetään ne kilvet niin että ovat limittäin, kuin suomut. Näin ei kilpien välistä tökitä. Sitten kilvet vielä katoksi niin läpi ei pääse. Rämän kilvethän ovat siitä vähän huonoja, että kaarevia on vaikea laittaa limittäin suorassa rivissä.

Toisaalta jos tökkäät keihään kahden kaarevan kilven väliin, jotka ovat tiukassa muurissa, et enää ikinä saa sitä takaisin
Jotta saadaan tämä kärjen testudo pelaamaan, sitä täytyy hiukan harjoitella, että kaikilla on paikka valmiina mielessä jo ennen kuin ollaan sillalla. Jos jokainen ryhmä esimerkiksi perjantai-iltana lähettäisi muutaman raskaimman soturinsa lyhyisiin treeneihin, niin saataisiin ainakin se kärjen järjästys ja muoto selville...
Sitten kysymys teille, jotka jotain jostakin tiedätte: Kuinkakohan leveitä sillat mahtavat olla (2-5m?, 5-10m, 10-15m vai jopa leveämpiä?) ja kuinkakohan monta niitä tulee olemaan, on sanottu, että siltoja on useita, mutta tarkoittaako se lähemmäs kolmea vai kymmentä siltaa?

Orivedellä oli sekä yhden että kahden sillan siltatyöntöä. Silloin sillan leveys taisi olla kaksi tai kolme metriä. Ja jos siltoja on useita, niin tuo kolme on varmasti lähempänä totuutta kuin kymmenen.

Meillä on tulossa yli 400 osallistujaa, eli kahdella sillalla 200 hlö per silta, neljällä sillalla 100 osallistujaa per silta, 8 sillalla 50 osallistujaa per silta. Paljonko orivedellä oli väkeä?
Meitä on niin monta, että joko sillat ovat leveitä tai niitä on paljon, jotta kaikki pääsisivät edes jotenkin osallistumaan toimintaan

Käsittääkseni ennen on ollut käytössä vain yksi silta, mutta veikkaan että suuresta väkimäärästä huolimatta siltoja ei varmaankaan ole ainakaan viittä enempää. Kolme tai neljä lienee ihan hyvä veikkaus. Reilu 100 häiskää siis yhdellä sillalla, eli reilu viitisenkymmentä molemminpuolin.

Voitaisiin siis järjästää armeijamme jonoihin, joita sitten saataisiin jaettua fiksusti eri silloille. Eli esimerkiksi "jonot 1-4 ottavat vasemmanpuoleisen sillan ja jonot 5-8 oikeanpuoleisen", tällöin voisimme suunnitella järjästyksen etukäteen ja kaikki tietäisivät paikkansa ja muodostelma olisi mahdollista jakaa siltojen lukumäärän ja leveyden mukaan joutumatta hetki ennen taistelua selittämään kaikille taistelijoille erikseen, että kummalle sillalle ja mihin kohtaan he nyt menevät, vaan kaikki tietäisivät seurata sitä kaveria joka on edessä, ja jonojen ensimmäisille paikan selittäminen riittäisi.

Entäs sellainen tuohon kilpikonna-ajatukseen pienillä kilvillä, että ihan eteen menee rivi jannuja polvelle, ja pitää kilpiä ihan maata vasten. Seuraava rivi pitää kilvet normaalilla korkeudella, ja kolmas sitten tekee katon niistä keskikahvallisista? Onko tämä edes mahdollista? Liikkuminen olisi hidasta, kun etummaiset kömpisivät polven varassa, mutta onko nopeus olennaista siltatyönnössä?

Muuten hyvä, mutta siltatyönnössä on pakko edetä voittaakseen. Polvillaan rivimme on niin hidas, ettemme saa tarvittavaa työntövoimaa, jota me tarvitsemme jos haluamme pärjätä siltatyönnössä. Vihollisella tulee olemaan ylivoima sekä varsiaseiden että isojen kilpien suhteen. Juntataan isoimmat kilpemme eturiviin, keskikahvat katoksi ja ei muuta kuin työntämään. Myös kyljet täytyy suojata, sillä muuten vihut hakkaavat ne hilpareilla palasiksi. Useamman sillan siltatyönnössä voimme tietty lykätä tulpan johonkin kolminkertaisella kilpimuurilla (jalat, torso, katto).