Sotahuuto

Achtung!

Miten on tarkoitus menetellä Saksan armeijan johtajan kanssa? Onko meillä yksi sama johtaja koko tapahtuman ajan, vaihdetaanko ylipäällikköä vai käytetäänkö jonkinlaista soturineuvostoa. Soturineuvosto ei tosin toimi taistelukentällä, vain suunnitteluvaiheessa.

Tjaa, mielestäni otetaan kaikki. Ylijohtaja, jota voidaan vaihtaa mikäli halukkuutta ja kompetenssia löytyy. Luonnollisesti ryhmänjohtajat pitäisivät vielä palaverin/käskynannon ennen skenaariota. Kenraali kuitenkin on se kaveri jolla on kirkkain visio siitä, miten voitto saavutetaan. Hän lopulta ryhmittelee joukot kuultuaan ryhmänjohtajien toiveet ja huolet.

Komppaan Keisaria ja äänestin ylintä.

Mielellään yksi HYVÄ johtaja, jos näyttää siltä, että homma ei toimi uusi ja parempi tilalle .

Kun koko tapahtuman on sama päällikkö niin yhteistyö kehittyy paremmin. Jos johtajaa vaihdellaan niin se saa aikaan vain hämmennystä ja tiimityöskentelyn heikkenemistä. Mielestäni .

edit. Joo ryhmänjohtajat myös huomioon. unohdin

Taitaa perinteisin ongelma olla se johtajan valinta. Ehdottomasti olen sitä mieltä, että joukolle otettaisiin yksi johtaja ja tämän avuksi joka joukosta tuleva oman ryhmänsä johtaja. Homma ei saa mennä liian pahasti arpomiseksi ja mielellään koko Saksan johtaja ei olisi oman ryhmänsä johtaja, jotta hän voi irtautua myös tastelussa johtamaan muitakin joukkoja.

Korostan, että tämä on nyt henkilökohtainen mielipiteeni.

Se on niin monessa sotahuudossa huomattu että joka porukasta valitaan yksi edustaja johtajien palaveriin ennen jokaista skenaariota.

saadaan monenlaisia mielipiteitä siitä mitä seuraavaksi tehdään.

Eli edustajat juttelevat ensin oman ryhmänsä kanssa ja tekevät päätökset johtajien palaverissa.

Siksi äänestin alinta.

äänesti alinta, koska yksi johtaja konsepti ei vain mielestäni toimi. Miten se yksi johtaja voisi tietää jokaisen joukkueen heikkoudet ja vahvuudet? Eikös se ryhmän oma johtaja ne tiedä parhaiten.

Myös yhdessä ryhmässä voi olla vaikka 2 johtajaa. Mielestäni tärkein seikka on siinä että johtajilla on yhteneväinen ymmärrys omasta hommastaan ja siitä mitä ollaan juuri sillä hetkellä tekemässä.

Myös se, kuka saa olla tämä suurin, kaunein ja rohkein, on vaikea valinta. Itse en osaa ainakaan nimetä ketään. Myös henkilökemiolla on paljon merkitystä... Toiset tykkää komentelusta, toiset ohjaamisesta ja toiset saattavat olla kuuromykkäsokeita...

Ehdotan että JOKAISELLA ryhmällä olisi oma ylijohtaja ja yksi johtaja. Ja kaikki johtajat olisivat perjantaina keskustelemassa taktisista ja linjasopimuksista keskenään. Sitten aina ennen skenua pikabriiffi mitä tehdään ja miten edetään.

Demokraattinen johtaminen toimii vain ja ainoastaan jos on aikaa ryssiä. Johtajapalaverit ovat itsestäänselvyys. Sen sijaan niissä voitaisiin hyvinkin valita yksi johtaja, joka tekee päätökset taisteluissa (reservin käyttö esimerkiksi). On hyvä tehdä päätökset yhdessä taistelua ennen. Taistelukentällä ohjaksien on hyvä olla kuitenkin yhden miehen käsissä, siltä varalta että tapahtuu jotain yllättävää. Johtajalla olisi melko rajallinen kyky vaikuttaa, mutta parempi sekin, kuin se ettei kukaan kontrolloi touhua mitenkään.

Kannatan johtajapalaveria ennen skenaarioita, jossa puheenjohtajana on koko armeijan komentaja. Kun pilliin vihelletään, hän sanoo viime kädessä mitä tehdään itse taistelukentällä. Ongelmia: toimintaan tarvittaisiin särmiä lähettejä ja tilanteet kehittyvät ajoittain niin nopeasti, että mikäli ryhmä odottaa Johtajan käskyä se voidaan tuhota staattisuutensa.

Ylipäällikköys voi myös siinä mielessä olla hankalaa, että Saksan liittolainen vaihtuu koko ajan ja täytyisi taas selittää koko konsepti alusta. Pelkkä puolen armeijan johtaja (pelkän Saksan siis) tuskin palvelee ketään.

Silti näidenkin kommenttien jälkeen uskon, että innostava johtaja, jolla on Visio, puhaltaa koko Saksaan intoa ja puhtia.

Lähtökohtaisesti minkään ryhmän ei tule kuolla passiivisuuteen siksi, ettei se saa johtajalta käskyä hyökätä tai perääntyä. Johtaja päättää alkuryhmityksen ja pelaa vahvalla reservillään, jonka on voinut porrastaa niin moneen lähtöön kun katsoo tarpeelliseksi. Jo ryhmityskäskyn saaneet ryhmät tekevät omalla rintamasektorillaan omat päätöksensä tavoitteenaan tuottaa Saksalle voitto parhaaksi katsomallaan tavalla.
Rohkeita päätöksiä tarvitaan. Oma-aloitteisuutta on tiettyyn pisteeseen asti löydyttävä, mutta on tärkeää, että koko armeija sotii yhteisten tavoitteiden mukaisesti ja kenraali voi edes yrittää kontolloida toimintaa yhteen suuntaan.

No itse en ole käynyt edes armeijaa, joten mulla ei ole mitään hajua miten armeijan komentaminen toimii.
Koen vain itse henkilökohtaisesti aika kovaksi haasteeksi yhden tyypin komentamassa koko Saksaa...

Olen kyllä täysin Azorin ja Keisari P:een kannoilla tässä asiassa.

Yhteenvetoa tähän mennessä ymmärtääkseni; ilmeisesti valtaosa on
yhden johtajan + soturineuvoston kannalla?

Keitä potentiaalisia kullakin ryhmällä olisi tuoksi Yhdeksi Johtajaksi? Rämältä listaisin ainakin Pekan (Keisari_P), Susikukon (Joni) ja Tommin (Jullikka), joista kenties Susikukko olisi yleisenä piiskaajana ja muutenkin näkyvänä, mielellään esillä olevana hahmona toki (muitakin näkökulmia löytyy) suosikkini.

Mielelläni näkisin esim. myös jonkun Kuolan Kovan Sällin armeijan ylipäällikkönä.

Armeijan johtajaksi nimenomaan karismaattinen, selkeä, vahva ja kova ääninen sälli. Mielummin kuin esim. Saksan paras strategi, joka on hissukkamainen; hän pääsee kyllä ääneen soturineuvostossa (tietenkään kova ääni ja selkeys ei pois sulje myös strategin kykyä ensin mainitulta). Taktiikka päätetään soturineuvostossa, jota ylipäälikkö lähtee toteuttamaan sekä reagoimaan yllättäviin muutoksiin taistelukentällä.

Äänestäisin armeijan ylipäälliköksi Keisaria, joku kuolalaisista tai Automaattinen, eli Lasse Longi meidän poppoosta. (siinä lähtee miehestä ääntä.)

Oma ehdotukseni:

- pyritään valitsemaan yksi Saksan ylipäällikkö
- mikäli useampi haluaa olla, vuorotellaan
- ennen skenaariota kutsutaan ryhmänjohtajat koolle
- aluksi valitaan, kuka on Saksan kenraali
- kokouksessa kuullaan kaikkia ryhmänjohtajia ja kaikki pääsevät vaikuttamaan.
- kun skenaario alkaa, annetaan ylin valta Saksan kenraalille
- ryhmän johtajille annettavat riittävästi vapauksia että ylijohtajuus ei passivoi armeijaa, riittävän yleisluontoisia tehtäväkuvauksia (hyökätkää vasemmalta, hidastakaa vihollisen etenemistä oikeassa laidassa). Näin ryhmänjohtajat pääsevät toteuttamaan visionsa, mutta tiedustelua ja liikkumista koordinoidaan kenraalin avulla.

Minusta näin kannattaa liittolaisista huolimatta toimia Saksa sisällä. Liittolaisille asian ajaminen on kuitenkin vaikeaa ja tällä tavoin voidaan varmistaa, että ainakin Saksan sisällä homma pysyy lapasessa.

Komppaan Skylarkia.

Samaa mieltä. Myös (tynkä)äänestys tukee ylipäällikköä, joka ei sulje pois soturineuvostoa. Asia lienee päätetty. "Ylipäällikkövaalit" pidettäneen sitten Sotahuudossa, jotta foorumeita lukemattomatkin pääsevät esittämään ehdokkuutensa?

Pitäisikö käyttää termiä suurmestari, kun Saksalaisesta ritarikunnasta on kyse.

Hail Suurmestari!

Ehdotan myös Jonia, se leonidas kypärä sopii hyvin tilanteeseen.

Yhden miehen huutoja ei kuule. Mutta jos tulee vain yksi ihminen, ehdotan Attea Rämästä, joka johti 2006 monta kertaa Puola-Liettuan voittoon. Tietysti Liskona silloin.

Yhden miehen huutoja ei kuule.

Tarvitaan taistelulähettejä, joka ei taida olla kaikkein kiitollisimpia ja tyydyttävimpiä toimia.

EDIT: Optimitilanteessa Suurmestari voisi käyttää reservin janttereita viemään viestejä eri laidoille. Tai ehkä hänelle pitää antaa 2+ jannua ihan omaan käyttöön tähän tehtävään.

EDIT2: Häirintäeksperttinä toimin mielelläni vihollislinjojen takana, mutta mikäli se hyödyttää armeijaa enemmän, voin juoksennella myös omissa linjoissa. Eli ilmoittaudun vapaaehtoiseksi taistelulähetiksi ainakin osaan skenaarioista.

Itse olen samaa mieltä siitä että johtajaksi ennen kaikkea kovaääninen tyyppi jolla on myös pulleja ottaa vastuu mahdollisen tappion sattuessa, eikä pelätä tehdä nopeita päätöksiä. Yleinen taktiikkahan on jo valmisteltu herrasmieskerhon kokouksessa ennen taistelua, ja johtajan tärkein tehtävä onkin reagoida yllättäviin tilanteisiin nopeasti. Lisäksi haluan vielä korostaa että vaikka armeijalla onkin yksi komentaja niin ryhmät saavat ja niiden pitää toimia oma-alotteisesti jos paikkoja ilmestyy.

Toinen tärkeä asia johtamisessa on juuri se että kaikki omat ovat valmiita ottamaan käskyjä vastaan, mikä ei ole itsestään selviö. Kun kerran näyttää siltä että meidän armeijan vahvuudeksi ollaan rakentamassa juuri hyvin toimivaa komentoporrasta niin haluan vain varmistua siitä että kaikki ryhmät ovat halukkaita ja valmiita myös tottelemaan.

Ehdottaisin myös johtajalle jonkinlaista ulkoista tunnusmerkkiä kuten hassua korkeaa hattua (tm) josta kaikki omat tunnnistaisivat tämän tarvittaessa.

Taisteluläheteistä sen verran että ennakkokuulopuheen mukaan tänä vuonna kaikki skenaariot tapahtuvat hyvin pienellä alueella, eli johtaja kerkeää kyllä itsekin paikan päälle sanomaan asiansa nopeammin kuin mitä ohjeistamaan lähettiä.

Veikkaan, että taisteluläheteistä kumminkin on hyötyä.

Susikukko näyttää parhaiten täyttävän tuntemistani henkilöistä ylipäällikön eri ihmisten ilmaisemat tuntomerkit. Kaikki oppivat myös tuntemaan hänet armeijan treeneissä pe-iltana, todnäk haluaa ottaa selkeää roolia siellä joka tapauksessa.

Susikukko näyttää parhaiten täyttävän tuntemistani henkilöistä ylipäällikön eri ihmisten ilmaisemat tuntomerkit

Hänen ansioluettelonsa (johtaa työkseen intissä) myös puhuu puolestaan. Mutta katsotaan sitten perjantaina, mitä herraskerho, harmaat eminenssit ja kaiken maailman takapirut päättävät.