Sotahuuto

C22 kirjoitti:

TMl kirjoitti: Puhutko kokemuksesta? Olen vain kokeillut teräsmiekkailua, enkä siis harrasta lajia, mutta väite kuulostaa silti uskomattomalta. Olen aina kuvitellut bofferit - varsinkin miekat - epärealistisen kevyiksi ja nopealiikkeisiksi aseiksi.

Kunnon bofferihilpari on raskaampi käyttää, siinä on Falkata ihan oikeassa, mutta ei se miekkoihin päde.

Juurikin näin, (erit. pitkä) bofferiase on lähes tuskaa teräksiseen miekkaan verrattuna mitä tulee manövroitavuuteen (ja nopeuteenkin, riippuen vähän minkälaista liikettä yritetään suorittaa) syynä painottamiseen liittyvät ongelmat.

Boffereitakin voi painottaa erittäin miellyttäviksi käyttää.

20mm lasikuituputkea saa käyttää tällä hetkellä hilpareihin, mutta siitä tulee aivan surkeita hilpareita, koska ne eivät kestä. 20mm putkesta oleva hilpari ei siis ole tällä hetkellä oikeasti varteenotettava vaihtoehto. Pitäisi päästä kokeilemaan tuota bambua ajan kanssa että osaisis siitä tarkemman mielikuvan muodostaa. Superkevyet hilparit ovat kuitenkin erittäin epätoivottava ilmiö, niillä on jo nytkin aika helppoa nuohota melkoista tahtia.

Pitänee tehdä suomalainen boffohilpari bambusta testausta varten.

Itse en pidä kuitenkaan realistisena tai skeneä eteenpäin vievänä ultrakevyitä hilpareita. Ei vie tekniikkaa oikeaan suuntaan. Se että pään pehmustaa suomalaisella määrällä vaahtuomuovia ei kovin paljoa painoa tuo lisää noihin viroa varten tehtyihin verrattuna (koska en pelkällä rungolla viitsinyt paukuttaa).

Väitän että on härskin nopea,

Verrattuna lasikuituun vai PVC-hen?

Pyry Veteli kirjoitti:

C22 kirjoitti:

TMl kirjoitti: Puhutko kokemuksesta? Olen vain kokeillut teräsmiekkailua, enkä siis harrasta lajia, mutta väite kuulostaa silti uskomattomalta. Olen aina kuvitellut bofferit - varsinkin miekat - epärealistisen kevyiksi ja nopealiikkeisiksi aseiksi.

Kunnon bofferihilpari on raskaampi käyttää, siinä on Falkata ihan oikeassa, mutta ei se miekkoihin päde.

Juurikin näin, (erit. pitkä) bofferiase on lähes tuskaa teräksiseen miekkaan verrattuna mitä tulee manövroitavuuteen (ja nopeuteenkin, riippuen vähän minkälaista liikettä yritetään suorittaa) syynä painottamiseen liittyvät ongelmat.

Itse olen huomannut sen totuuden tässä, että vaikka bofferin saisi painotettua tasan samanalaiseksi (painopisteeltään) vastaavan teräsmiekan kanssa, sitä on silti epämiellyttävämpi ja tavallaan hitaampikin käyttää vaikka bofferiversio olisikin kevyempi. Syynä on luullakseni bofferin olennaisesti suurempi ilmanvastus (ja nimenomaan ilmanvastus suhteessa painoon). Tähän auttaa kyllä aika paljonkin se, että käyttää ohuempia runkoputkia ja sitä myöten ohuempia pehmusteita. Mutta juuri ilmanvastus tuntuu olevan boffereissa kynnyskysymys miellytävän käytettävyyden suhteen. Viro-boffereiden eduksi laskettakoon se, että niissä ei tätä ongelmaa oikeastaan ole (vielä jos niitä saisi vähän painottaa ).

Mielestäni tämä keskustelu on mennyt hieman väärään suuntaan. Tällä hetkellä vain pohditaan sitä, että ovatko ultrakevyet hilparit hyviä bofferiskenen kannalta. No, eiväthän ne ole. Kysymyksen pitäisi kuitenkin olla, millasia bambuhilparit olisivat suomibofferiversioina. Onko kukaan testannut? Ei. Ovatko bambuhilparit ylikevyitä? Ei voi tietää. Niitä tulisi siis testata.

Ja huomioikaa sekin, että aseen painoon vaikuttaa HUOMATTAVASTI muutkin asiat kuin pelkkä runkomateriaali. 2 omaa (Orivesimallin) yhdenkädenmiekkaa painaa suunnilleen saman verran kuin yksi jyväskyläläisten miekka (noin keskimäärin). Runkoputkena on kuitenkin sama 32mm PVC/PP -putki.

Tullee testatuksi ensi maanantaina, teen tässä varmaan viikonlopun aikana suomalaisilla pehmustemäärillä bambuhilparin. Teippaan rungon lasikuituteipillä ja muutenkin huolella valmistelen. Näkee sitten minkälainen siitä tulee.

Ja kyllä se runkoputki ainakin poleissa isoimman painon tuo. Toinen mikä painaa paljon on teippi, ja sitä menee sitä enemmän mitä paksumpi on aseen runko.

Bambuhilpari painanee hieman enemmän kuin lasikuituinen vastaava, mutta ei varmaan paljoa enempää.

Olisi myös hyvä testata, tarvitseeko bambua oikeasti teipata. Täytyy muistaa, että bambu ei ole tavanomaista puuta johon me olemme täällä Suomessa tottuneet. Bambu on heinäkasvi. Tokihan senkin varmasti saa sälöytymään, mutta onko tämä tarvittavat olosuhteet sellaiset, että se olisi todellinen riski Sotahuudossa?

kyllä se sälöytyy, tuoreena vähemmän, kuivuttuaan enemmän.

Teippaus on melko pieni vaiva, ja sen jälkeen ei isoja sälöjä ainakaan pääse läpi.

Mitä tuosta pätkästä jää yli, niin kokeilen tuota sälöytymistäkin.

Kävin tänään plantagenissa.

nippu 3x 210cm ~20mm bambua = 5.95e, eli halpaa kuin saippua...

Ostin saman tien riittävän määrän

Kaksi asiaa bambusta, jota tässä keskustelussa ei ole sivuttu.

Yllätyksettömästi bambu on kasvi. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että se ei ole tasalaatuista samalla lailla kuin muovi- tai lasikuituputket. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi samanlaista asetta voivat käyttäytyä rasituksessa aivan eri tavalla.

Shinain omistaneet ovat varmasti huomanneet, että kestää se bambu kovempaakin käsittelyä, mutta myös sen, että suomen ilmasto on aika ankara bambulle. Sen takia sitä pitää huoltaa säännöllisesti öljyämällä ja hiomalla. Kyseisen vekottimen ollessa kyseessä huolto on helppoa kuin heinänteko, mutta teippi ja pehmustekerrosten alta se ei sitä ole.

Tästä herää kysymys, että onko se sitten tarpeellista? Siihen en osaa vastata, mutta olen sitä mieltä, että nämä aspektit pitää ottaa huomioon ja käsitellä ennen kuin materiaali hyväksytään aseisiin.

Olet oikeassa, mutta eikös muovitkin haurastu ja pehmusteet menettää kimmoisuutta jne (mahdollisesti vähän eri mittakaavassa).

Aika moni vaihtaa/uusii pehmusteet vuosittain, joten en näkisi bambun kuivumista ongelmana. Varsinkaan kun se on vielä niin halpaa, että malttaa ostaa vaikka, joka vuosi uuden varren.
Jos pääsee käymään niin, että bambu on kuivunut/haurastunut liiaksi, Niin suurimman vaaran estää kunnon lasikuitu-/jesariteppi yhdistelmä.

Btw, itsellä on kotona joitakin bambuvartisia puutarhatyökaluja( ) eivätkä ne ole muistaakseni koskaan katkenneet.

viikinkisoturi kirjoitti: Btw, itsellä on kotona joitakin bambuvartisia puutarhatyökaluja( ) eivätkä ne ole muistaakseni koskaan katkenneet.

Oletko hakannut niillä paljonkin porukkaa, haravassa rasitukset eroavat kuitenkin melkoisesti verrattuna hilpariin...

Hirmuista spekulointia aitoon bofferiskenetyyliin Erityisesti hymyä herättää ajatus bambun vuosittaisesta kuorimisesta ja öljyämisestä - harmi ettei ole aprillipäivä.

Minulla on ensimmäinen bambukeihäs jo hyvin pitkällä; sälösuojauksissa lähden liikkeelle yksinkertaisimmasta ratkaisusta joka mahdollisesti saattaisi toimia, eli ainoa teippaus jonka tuon yksilön runkoputkeen teen on kerros ruskeaa pakkausteippiä.

Enää peräpään tulppaus ja suojaus jäljellä, ja ensimmäiset kokemukset vehkeestä saataneen keskiviikkona.

Kyseisen yksilön runko on niin ohut, että siitä 40cm mahtuu 20mm-lasikuidun sisään (sen jälkeen paksunee).

Tein bambuhilparin. Sama mitta ja muu rakenne mitä virossa käytössä olleissa, Tosin päissä paremmat tulppaukset ja kärjessä oli suomalaiset pehmusteet. Heiluttelin sitä vähän aikaa ilmassa. Myös niin että testailin vähän että paljonko taipuu pahimmillaan pelkästä heiluttelusta. Naps poikki. Sälöjä ei tullut, siisti murtuma varren, mitä epäjatkuvuuskohtia ovatkaan, kohdalta. Paksuus ~18mm

Eli ei ole oikotie onneen tämä bambukaan.

Aikas outoa, olen luullut ettei bambu ihan herkästi katkea..

Hilparissa on niin paljon massaa kärjessä, että asetta heiluttaessa momentti kasvaa liian suureksi ja katkaisee aseen. Sopisikohan bambu kuitenkin keihäisiin? Keihäät eivät ole niin kärkipainoisia.

On bambua ja on Bambua. En usko että Plantagenin tai minkään muun lafkan kukkakepeistä ole mihinkään kuin erikoistapauksessa, mutta toisessa ketjussa manitussa vapaohjeessa kerrottu Tokin bambu on hinnaltaan kovempi ja myös oletettavasti ominaisuuksiltaan parempi.

Kukaan testaajista kokeillut moista?

Bambussahan on noita nivelkohtia kuten muissakin heinäkasveissa. Ja nuo nivelkohdathan eivät ole niin kestäviä ja taipuisia kuin muu osa kasvista (käsittääkseni). Ja juuri tuo että bambu ei ole yhtä tasalaatuista kuin pvc tai lasikuitu.

Tarkistin, itseasiassa proto ei mennyt nivelen kohdalta poikki.

Keihäissä voisi toimiakin. Kalliimpi ja parempi bambumateriaali tosin syö tuon bambun etua lasikuituun verrattuna siinäkin.

Rakensin eilen bambuvartisen keihään valmiiksi; aika ruikun tuntuinen, testaamatta käytännössä vielä.

Tänään miehistin 2.6-metrisen 30mm-tuplaputkikeihään työntämällä bambun sinne sisään; mukavasti otti fjongausta pois. Käytännön kokeilut huomenna.

Hieman kyllä huolestutti tuo Lehdon kuivaharjoitus.

Kuten Skylark Rämän foorumialueella spekuloi, voi olla että bambun paikka on lopulta 30-millisen pvc:n jäykistäjänä. Mene ja tiedä...

Muistakaahan jäykistellessänne, että ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että aseesta tulee vaarallisen jäykkä (vrt. peruste paksumpien lasikuitujen kieltoon keihäissä). En ole itse mitään rakennellut, kunhan muistuttelen mielessä pitämään.

Eivät ole vielä erityisen jäykkiä nuo mitkään bambuviritelmäni tähän mennessä.

Vrt. esim 3 metrinen 25mm-lasikuitukeihäs on jäykempi, mutta ihan ookoo käyttökelpoinen sekin.

Aseiden jäykkyydestä sen verran, että lasikuitukokeilujen yhteydessä tein miekan 20mm lasikuidusta. Todella unelma käytettävyydessä, mutta vastaanottajilta tuli hyvin nopeasti palautetta sen kivuliaisuudesta. Pehmusteet siinä olivat kuitenkin samat kuin perusboffossa ja painoa hieman vähemmän, joten se jäykkyys vaikuttavana tekijänä aseen epäkelpoisuuteen.

Mitä tulee sälöytymissuojaukseen en käyttäisi missään nimessä pakkausteippiä. Se kestää vetoa aika hyvin, mutta pienikin reikä tai viilto saa sen halkeamaan heti. Kannattaa mieluiten käyttää lasikuituteippiä. Ei ole niin paljoa painavampaa, mutta se on oikeasti jämäkkää eikä hajoa yhtä helposti sälöytymisen myötä.

Asiasta kukkakeppiin, juoksin kerran 1.5 metriä pitkän kahdenkäden miekan vastapistoon (vatsaan) ja ilman terän huomattavaa taipumista olisi tapahtunut ikäviä asioita. Kaunis miekka(kin) taipuu ja katkeaa ennemmin kuin siihen itsensä keihästyttänyt skirmaaja.