Sotahuuto

Ollaan nyt Äänekoskella miettimässä ja kokeilemassa lipun tekoa ja kiinnostaisi tietää kaikkien muiden lipuista.

Minkälainen varsi?
-Kuinka pitkä, kuinka paksu?

Mitä kangasta lippu on?
-Oliko kyseinen kangas helppo maalata? Kuinka kiinnititte sen tankoonne?

Millä olette sen maalanneet?

Paljonko tuli kuluja?

Jos kiinnititte mahdollisia härdäkkeitä lippuun/sen päälle, niin miten kiinnititte ne? (Noihin sarviin viitaten, miten ne saisi siis kiinni?

Teen tällä hetkellä kokeellista lippua reilu 180cm pyörörimasta 4cm halkasijalla.

Ja jos on, niin kuvia ois mukava katella.

Meillä oli pari metrinen SoHun alueen metsiköstä löydetty sauva tankona (kun oikea oli jäänyt kotiin) johon viiri sitten sidottiin kiinni.

Lipun tein kahdesta kankaan palasta jotka ommeltiin toisiinsa. Maalina taisin käyttää jotain vedellä suurustettua figuurimaalia joka imeytyi ihan nätisti.

Itse dikkaan.



Ja pieni reps signaturellesi.

Wanainmaa on kanssa perinteisesti ettiny paikan päältä sen varren siihen lippuun ja väsännyt lipun ennen lähtöä silloin perjantaina. Kannattaa kuitenkin tärkeimpänä muistaa, että sen lipun kanssa täytyy pystyy järkevästi liikkumaan (myös metsässä)

Itse lippu väsättiin muistaakseni kahdesta valmiiksi oikean värisestä kankaasta taitavasti askarrellen.

Lipun on tärkeintä olla hieno ja moraalia kohottava. Kuolan lippu on iso, julmetun painava ja epäkäytännöllinen. Mutta on se vaan niin hieno, että se korvaa sen kaiken.

Lacery kirjoitti: Teen tällä hetkellä kokeellista lippua reilu 180cm pyörörimasta 4cm halkasijalla.

4cm halkaisija on paksu ja painava ja 180cm, ehkä hieman lyhyehkö, lippu jää helposti taistelijoiden taakse näkymättömiin. Itse kannattaisin 25-30mm paksuista pyörötankoa 200-220cm mittaisena.

Mainittakoon, että 44-milllinen pyörörima on 2.5-metrisenä oiva keihään kuivaharjoitteluun ja säkkitreeniin (tosin jos harjoittaa jälkimmäistä sisätiloissa, kannattaa lyhentää semmoiseen 17-metriseen...)

Sori offtopic - mutta toivottavasti joku saa tästä innostuksen lyöntiharjoitteluun

Beatific kirjoitti:kannattaa lyhentää semmoiseen 17-metriseen

Vaatii suurehkon salin...

Kartanolinnassa on tilaa!

Joo, siis 1.7-metriseen...

Sanokaapas miten olette kiinnittäneet lippunne kepit toisiinsa tämän mallisessa lippu tangossa:

..................
:
:
:
:
:
:
:

Jos tanko on ohut riuku, niin sitten pari ruuvia ja paljon köyttä, uskoisin riittävän.

Valat pronnsista kymmenkiloisen nyrkin pitämään sitä ylärimaa...

Eihän sellanen nyt voi kestää hei jos kyseessä on skirmish ryhmän lippu.

Totta, terästä sen olla pitää.

Tarkoitin että lippu ei kestä sitä nyrkkiä jos se on skirmish-lippu=ohut riuku.

Huomasitko, että irvailin Rämän lippua, joka on niin iso, painava ja epäkäytännöllinen, etteivät he halua edes käyttää sitä taistelussa...

Ei tullut mieleenkään.

Kuolan lippu on iso, julmetun painava ja epäkäytännöllinen. Mutta on se vaan niin hieno, että se korvaa sen kaiken.

Moe !!

En nyt muista kokoa, mutta possuviiri on ns. sopivan kokoinen. Eli näkyy riittävästi, mutta on vielä helppo kuljetella pusikoissa ja kentällä. Viime vuonna valittaen se "unohtui" viirinhaltijaltamme kotilättiin, joten jouduimme käyttämään leirilippuamme joka oli mukavan käysä mukanaraahattava. Vihollistenkin mielestä.

Alkuperäinen lippu on maalattu akryyliväreillä tavalliselle puuvillalakanalle. Lippu on kantattu puuvillavinokaitaleella ja se on koristeltu vähän kaikella mikä käteen sattui: ylijääneillä vyöviiriaihioilla ja satunnaisella palasella sablonipainettua kelttihenkistä koristekuviota. Lippu on hyvin ei-perinteisen heraldinen, mutta komia se silti on. Sotalippu kun on kyseessä, tein siihen perinteiset lievekkeet.

Keppi on jostain pöpeliköstä ja ensimmäisenä vuonnaan sen päässä oli puinen kallo, jonka ansiosta lippu kaatui vähän väliä jonkun niskaan. Kallosta luovuttiin myöhemmin.

Tein virheen lippua maalatessani. Piirsin mallin kostean kankaan läpi, koska piirrosjälki näkyy silloin paremmin ja jäljentäminen on helppoa ilman valopöytääkin. En malttanut odottaa kankaan kuivumista vaan levitin maalin vielä aavistuksen kostealle kankaalle, joten väri levisi.

Värin leviäminen on mahdollista myös kankaasta toiseen, mikäli kankaat kuivuvat eri tahtia. Tällöin nopeammin kuivuva osa imee kosteutta vielä märistä kohdista ja tällöin myös väriä voi siirtyä kankaasta toiseen.

Suurin osa sotahuudon lipuista on varsin koreita, viime vuonna oli tosin yksi nimeltämainitsemattoman joukkueen lippu, joka kyllä vei pitkäksi toviksi kaikki adjektiivit mennessään.

Ai niin. Mikäli eurot ahdistavat kukkaroa, voi lipun myös tilata itselleen lippuja valmistavista puulaakeista. Ommeltu lippu on kalliimpi, mutta niitä voidaan myös näpsäkästi tulostaa suoraan lippukankaalle. Laatu on yleensä hyvä ja tulos säänkestävä.

T: Lippukisuli

Isokisu kirjoitti: viime vuonna oli tosin yksi nimeltämainitsemattoman joukkueen lippu, joka kyllä vei pitkäksi toviksi kaikki adjektiivit mennessään.

olisko Galenit?


Meidän lippu ainakin oli todella RUMA. Tein sen yhdessä illassa. Purettiin muistaakseni sotahuuto perjantai aamuna vanha keihäs ja pistettiin siihen putkeen lippu kiinni. Eli ei kovin taiteellinen.

Pahistonttu kirjoitti:Huomasitko, että irvailin Rämän lippua, joka on niin iso, painava ja epäkäytännöllinen, etteivät he halua edes käyttää sitä taistelussa...

Tuollaiset riukukätiset miehet eivät sitä pystyisikään kantamaan. Lippu on leirilippu ja hieno sellainen! Kateeksi käy.
Olisipa meilläkin niin hieno... (Mä sentään tunnustan, että olen kade.)

Tuollaiset riukukätiset miehet eivät sitä pystyisikään kantamaan.

Eipä sitä jaksanu kantaa rämäläisetkään. Aivan hemmetin kova lippu silti. Sääli että sitä se ei ole käytössä mätöissä.

Haltia kirjoitti: Tuollaiset riukukätiset miehet eivät sitä pystyisikään kantamaan.

Olenhan minä sitä rahdannut, mutta työstä se kävi...

Pahistonttu kirjoitti:

Haltia kirjoitti: Tuollaiset riukukätiset miehet eivät sitä pystyisikään kantamaan.

Olenhan minä sitä rahdannut, mutta työstä se kävi...

Joo, mäkin pelastin juuri tuon lipun ekassa kenttätaistelussa.. tai ainakin yritin. Vaikka kuinka pinnistin panssarit päällä + lippu en karistanut melkein alastonta skirmish hemmoa

Omat lippumieltymykseni ovat suuresti yhdessä oman tiimimme lipun kanssa: Pohjan Väen lipussa yhdistyy kompakti koko, riittävä pituus (kahden harjanvarren pyhänä liittona), sekä omaperäinen design, joka sisältää repaleista nahkaa, sekä puisia rimoja(=nuolenvarsien jämäpaloja), jossa on lyhyt kuvaus ryhmän jokaisesta sotilaasta (ja BTW, ne tikut lisäävät sikahyvin tiimihenkeä ). Ensiesiintyminen lipulle oli hyvin kunniakas, sillä se toimi Rähinässä Skotlannin lippuna melko pitkään, ennen kuin joku "oikea Skotlannin lippu" sen syrjäytti.

Toisin sanoen: Harjanvarret kunniaan, koska ne kestävät, eikä niitä ole vaikea hankkia. Jos niihin haluaa autenttisuutta, niin ne voi vaikka maalata, tai sitten niitä voi kurittaa esim. raspilla tmv.

Pohjan Väen lippu kyllä oli ihan hieno, joskin varsi oli mielestäni liian lyhyt.