Sotahuuto

Ei näyttelyä, vaan eläytymistä. Ehkä mulla on enemmän sellainen pirates of caribian tyyli kuolla, no näette sitten. ( mahdollisesti, toivottavasti ette. ) Mutta ei kukaan voi luulla et muhun sattui oikeasti, teatteri on teatteria. Sit jos karjaisen et perkele! niin sit sattuu ihan oikeasti.

Mut, kukin taplaa tyylillään.

Itse kiekaisen aina hurjaakin hurjemman Alalalalai-sotahuudon kovaa ja korkealta. Tämä siis yleensä aina kun menetän toisen jalan ja täytyy vaan rynniä päin. Omassa koomisuudessaan se saa yleensä vastustajan tuumaamaan hetkeksi 'wtf?', parhaimmillaan repeämään. Muistaakseni samaa huutoa käyttivät joko agriaanit tai Aleksanterin hypaspistai. En nyt vain muista kumpi.

Kyllähän eläytyminen Sotahuutoon kuuluu! Herjaaminen, ärinä, kannustushuudot ja sadatukset kesken taistelun. Jos tilanne ei ole siinä mielessä kriittinen, että kuoleman dramatisointi aiheuttaisi vaaratilanteen, kannattaa toki hieman eläytyä osumaan ja kiskoa skenaariosta kaikki hupi irti.

Huudossa saatte sitten nähdä, että tämä kreivi osaa huutaa!