Sotahuuto

Kantti kirjoitti: Jahka ne tuossa toisen vuosituhannen alkupuolelle saatiin ensin jalostettua sellaiseen kuosiin, että niillä oli mitään toivoa kantaa kunnolla panssaroitua taistelijaa ja tämän asearsenaalia.

Kyllähän jo antiikin Kreikassa ja Roomassa oli "raskaasti" panssaroitua ratsuväkeä, jonka varusteet painoivat kymmeniä kiloja.

Pahistonttu kirjoitti:

Kantti kirjoitti: Jahka ne tuossa toisen vuosituhannen alkupuolelle saatiin ensin jalostettua sellaiseen kuosiin, että niillä oli mitään toivoa kantaa kunnolla panssaroitua taistelijaa ja tämän asearsenaalia.

Kyllähän jo antiikin Kreikassa ja Roomassa oli "raskaasti" panssaroitua ratsuväkeä, jonka varusteet painoivat kymmeniä kiloja.

Oliko vielä historian kaikkien aikojen raskainta ratsuväkeä, vai tulivatko katafraktit vasta myöhemmin käyttöön? Joskus Rooman aikana kuvittelin niiden olleen, että kyllä siihenkin aikaan löytyi sitä raskasta kalustoa.

Voin kuvitella, että ei sen seipään toisessakaan päässä ollut kivaa, kun kohti tulee kavioista päähän metallilla peitetty muutamansadan kilon ratsumies täyttä vauhtia.

Pahistonttu kirjoitti:

Kantti kirjoitti: Jahka ne tuossa toisen vuosituhannen alkupuolelle saatiin ensin jalostettua sellaiseen kuosiin, että niillä oli mitään toivoa kantaa kunnolla panssaroitua taistelijaa ja tämän asearsenaalia.

Kyllähän jo antiikin Kreikassa ja Roomassa oli "raskaasti" panssaroitua ratsuväkeä, jonka varusteet painoivat kymmeniä kiloja.

Saattoi ollakin painavaa varustetta, mutta kysynpä vain, millaiseen rynnäkköön kykenivät sen kokoisilla hevosilla, mitä käytettävissä oli ja vielä ilman jalustinta. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi siinä, etteivät kaikki mainituista kataprakhteista edes käyttäneet keihästä. Tosin nyt meni kyllä off-topiciksi.

Kantti kirjoitti:

Pahistonttu kirjoitti:

Kantti kirjoitti: Jahka ne tuossa toisen vuosituhannen alkupuolelle saatiin ensin jalostettua sellaiseen kuosiin, että niillä oli mitään toivoa kantaa kunnolla panssaroitua taistelijaa ja tämän asearsenaalia.

Kyllähän jo antiikin Kreikassa ja Roomassa oli "raskaasti" panssaroitua ratsuväkeä, jonka varusteet painoivat kymmeniä kiloja.

Saattoi ollakin painavaa varustetta, mutta kysynpä vain, millaiseen rynnäkköön kykenivät sen kokoisilla hevosilla, mitä käytettävissä oli ja vielä ilman jalustinta. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi siinä, etteivät kaikki mainituista kataprakhteista edes käyttäneet keihästä. Tosin nyt meni kyllä off-topiciksi.

Roomalaiset kävivät siellä Armeniassakin päin tappelemassa jolloin törmäsivät Parthian ratsuväki armeijoihin. Katafraktien pää aselajina mainitaan keihäs, näin ainakin väitetään kirjasssa "Rooman puolesta".. Tosin vähintään yhtä tärkeä osa armeijaa muodostui ratsastavista jousimiehestä.
Off-topiccia tämäkin tosin

Takaisin aiheeseen! Eli tosiaan aloittelijana kannattaa aivan ensin etsiä vastustajia ja varustaa koko porukka... Itselläkin on panssari keken ja nostan hattua jos sai omasi valmiiksi kuukaudessa! Jos SH:n meinaat lähteä nii ainaki jonku verran (lue: aika paljon) pitäs treenata...

Nipsu kirjoitti:Takaisin aiheeseen! Eli tosiaan aloittelijana kannattaa aivan ensin etsiä vastustajia ja varustaa koko porukka... Itselläkin on panssari keken ja nostan hattua jos sai omasi valmiiksi kuukaudessa! Jos SH:n meinaat lähteä nii ainaki jonku verran (lue: aika paljon) pitäs treenata...

Treenaaminen on suositeltavaa, ei pakollista. Sotahuudon vahvuutena on juuri se että sinne voi lähteä kylmiltään lainabofferi kourassa (miuluummin useampi oma) ja ei liian sopimattomassa vaatetuksessa. Treenaaminen ja laadukkaampi varustus voivat lisätä menestystä Sotahuudossa, mutta eivät ole vaatimus mukaan tulemiselle.

Gnomus kirjoitti:

Nipsu kirjoitti:Takaisin aiheeseen! Eli tosiaan aloittelijana kannattaa aivan ensin etsiä vastustajia ja varustaa koko porukka... Itselläkin on panssari keken ja nostan hattua jos sai omasi valmiiksi kuukaudessa! Jos SH:n meinaat lähteä nii ainaki jonku verran (lue: aika paljon) pitäs treenata...

Treenaaminen on suositeltavaa, ei pakollista. Sotahuudon vahvuutena on juuri se että sinne voi lähteä kylmiltään lainabofferi kourassa (miuluummin useampi oma) ja ei liian sopimattomassa vaatetuksessa. Treenaaminen ja laadukkaampi varustus voivat lisätä menestystä Sotahuudossa, mutta eivät ole vaatimus mukaan tulemiselle.

Eikö tapahtumassa kuitenkin olisi paljon hauskempaa kun ei olisi koko ajan ruumis? Itse en ainakaan ole lähdöss ä -07 ilman mitäänb treeniä...

Seuraavat seikat auttavat hengissä pysymisessä: (suunnattu ensisijaisesti aloittelijoille)
-Käytä kilpeä, jos mahdollista.
-Käytä kypärää (helpottaa hengissä pysymistä myös irl)
-Pysy ryhmäsi/isomman porukan mukana, älä lähde sooloilemaan yksin.
-Peräänny ylivoiman edessä.

Haukaa voi toki olla, vaikka jokaisessa skenaariossa ensimmäisten joukossa kuolisikin. Skenaarioita kuitenkin tulee päivän aikana useampi.
Näkisin mielummin aloittelijoiden toimivan mielummin varovaisesti, kuin berserkkinä jatkuvasti ryntäämäilemässä varmaan kuolemaan.

Keisari_P kirjoitti:Seuraavat seikat auttavat hengissä pysymisessä: (suunnattu ensisijaisesti aloittelijoille)
-Käytä kilpeä, jos mahdollista.
-Käytä kypärää (helpottaa hengissä pysymistä myös irl)
-Pysy ryhmäsi/isomman porukan mukana, älä lähde sooloilemaan yksin.
-Peräänny ylivoiman edessä.

-nah... se painaa!
-nah... se(kin) painaa
-mutku sooloileminen on hauskaa!
-WE SHALL NEVER GIF UP!

joskus oikeasti toteuttaa tuon, mutta usein terve järki8 menee edelle

Kilvestä saa kevyen tekemällä sen vaikka muovista ja kypäränäkin voi käyttää vaikka muovista lätkäkypärää, jonka paino on käytänössä olematon.

Jos ei tykkää raatona olemisesta niin ei varmaan tykkää sooloilustakaan. Kokeneetkin taistelijat kaatuvat aika äkkiä jos lähtevät sooloilemaan.

Joo tavallinen lätkä kypäräkin varmasti suojaa, mutta yksi (pienempi) kaveri valitti saavansa tuplasti enemmän osumia päähän kypärä päässä. Itse en ainakaan rupea mihinkään tyylittömään muoviretkuun pukeutumaan vaan kuljen paljain päin tai oikea kypärä päässä...

Nipsku kirjoitti:Joo tavallinen lätkä kypäräkin varmasti suojaa, mutta yksi (pienempi) kaveri valitti saavansa tuplasti enemmän osumia päähän kypärä päässä.

Kun tietää päässä olevan oikeaa suojaa tuova kypärä, se päässä helposti uskaltautuu vähän vaarallisempiinkin paikkoihin, luonnollisesti sillä seurauksella, että osumaa tulee otettua enemmän.

Suurin osa osumista tuntuu muutenkin tulevan päähän. Rohkeammalla taistelutyylillä niitä vaan tulee siihen enemmän (mutta ei suhteessa enemmän kuin muihin osumapaikkoihin).
Mielestäni ei ole perusteltua väittää, että kypärän käyttö lisäisi päähän lyöntiä.
Päähän lyöminen on houkuttelevaa, koska nämä osumat useimmiten myös huomataan.

Jos soturilla on pään suojaava kypärä, mutta esimerkiksi ei torsopanssaria, varmasti enemmistö bofferoijista löisi mielummin panssaroimattomaan torsoon, kuin päähän jossa kuitenkin on panssaripiste.
Vastaavasti panssaroimattomaan päähän lyöminen on huomattavasti tehokkaampi vaihtoehto kuin torsopanssarin takominen.

Porukka hakkaa kyllä aika himokkaasti päähän. Minut tapettiin muistaakseni joka kerta päähän vaikka se oli ainoa panssaroitu kohta kehossani. Ei ollut sunnuntaina edes kilpeä torson edessä vaan silti lyötiin mielummin kaksi kertaa päähän kuin kerran torsoon. Ainoat raajaosumatkin tulivat nuolista ja kahdella miekalla huitovilta ninjailijoilta. Poikkeuksena tilanteet, joissa jäin kymmenen tyypin alle ja otin viisi osumaa kaikkialle ennen kuin ehdin huutaa kuolleeni. Itse en oikein tykkää lyödä porukkaa päähän, mutta taidan olla vähemmistöä.

meillä kerhossa päähän iskuja ei lasketa, mutta kyllähän niitä silti tulee... kyllä ne kestää hammasta purren (jos vielä on hampaita jäljellä )

Minä tunnustan lyöneeni sotahuudossa lähes aina päähän kun jostain syystä sitä ei yleensä yritetäkkään suojata.

Rämä aloitti päähän lyömisen vuosituhannen taittessa. Tätä päätöstä ei olla kaduttu. Kuten jo monessa aijemmassa keskustelussa on todettu, päähän lyömisen kieltäminen voi aiheuttaa itseasiassa jopa enemmän vahinkoa, kuin sen salliminen.
Jos päähän lyöminen on kielletty, ei näitä opita torjumaan. Tämä johtaa vaaratilanteisiin, kun pääosumia ei aktiivisesti edes yritä torjua.

Suosittelen kaikille aloittelijoillekin pääosumien sallimisen omissa treeneissä. Vahinkojen välttämiseksi suosittelen kuitenkin esimerkiksi lätkäkypärän käyttöä. Ohjeiden mukaiset bofferit ovat kuitenkin onneksi kohtuullisen turvallisia, enkä ole kuullut mitään vakavampaa sattuneen.

Tuosta päähän lyömisestä tekee mieli kommentoida.. Itse olin tosiaan keihäsmiehenä, eli ORCin raskaan tornikilpien takana tökkimässä kilpirivin yli. Niin ikävää kuin se olikin, usein ainoa kohta vihollisesta minkä kilpirivin takaa edes näki oli pää, yleensä nimenomaan kasvot. Hankalaa mihinkään muuhun oli sitten lyödäkään.. toivottavasti kenelläkään ei ollut valittamista keihään pehmusteista.

Harva suojaa päätään kunnolla, harvemmalla on kasvoissa panssaria, pääosuma tappaa vastustajan, kaikki huomaavat silmien väliin tulleen osuman... Eli pää on nopea ja helppo tapa eliminoida vastustaja.

Keihäästä on paljon mukavampi ottaa osumaa naamalle kuin miekasta. Keihäs aiheuttaa vammoja yleensä vain vioittuneena, mutta ehjälläkin miekalla on helppo hakata nenä poskeen ja hampaat kurkkuun.

Kehvo kirjoitti:Keihäästä on paljon mukavampi ottaa osumaa naamalle kuin miekasta. Keihäs aiheuttaa vammoja yleensä vain vioittuneena, mutta ehjälläkin miekalla on helppo hakata nenä poskeen ja hampaat kurkkuun.

Tulee vaan mieleen että minkälaisia aseita teillä on käytössä, ja minkälaisella voimankäytöllä? Tässä tullut vuosi jos toinenkin tapeltua ja en kyllä pitäisi nenän poskelle saantia tai hampaiden telomista missään nimessä helppona (ellei joku erikseen pyri siihen). Päähän kohdistuneet isommat kolhut tulleet lähinnä kilvistä ja puihin törmäilyistä. Suoraan en muista kuin yhden kerran jossa päähän saatiin miekalla vahinkoa, ja se tapahtui tekniikkaharjoitteessa kun tekijöille sattui kömmähdys

Vähän ehkä liioittelin, eikä meidän treeneissä ikinä käy mitään. Piti vaan sanoa, että ikävät osumat olen ottanut aina miekasta enkä keihäistä. Nenä aukeaa ja hampaat heiluvat aika iloisesti kun ottaa pahan osuman miekasta, mutta keihäistä voi ottaa aika koviakin töytäisyjä eikä edes satu.

Pitäis saada noissa kerhon treeneissä pää osumat laillisiks, mutta ison kokoni vuoksi mainenni on vähn huono niin saapa nähä

Nipsu kirjoitti: ison kokoni vuoksi mainenni on vähn huono

Se on valitettavaa

Onko aikaisemmissa sotahuudoissa ollut erityisiä kenkävaatimuksia, vai voiko tulla ihan lenkkareissa? Selailin vanhoja SH kuvia, ja joidenkin jaloissa pilkisteli nuo lenkkarit.

Foorumeiden paisuttua yli 10 000 viestin, on ymmärrettävää, ettei kaikkia jo käytyjä keskusteluja heti huomaa.
Tätä ongelmaa kuitenkin helpottaa foorumeilla toimiva hakutoiminto (suurennuslasin symbooli lifecod oletus layoutissa). Sinne kun löy hakusanaksi "kengät", huomaa, että SH06 osiossa aihetta on käsitelty 86 viestin mittaisessa keskustelussa. SH06 osio on tosin nykyisin jo lukittu, mutta jos jokin aihe kaipaa uutta käsittelyä niin vapaasti voi luoda sopivaan osioon uuden viestiketjun.

Mitä varsinaiseen kysymykseen kengistä tulee, kaikki käy, mutta suositus on mukava nilkkaa tukeva mielellään historiallisvaikutteinen kenkäpari. Oma suositukseni on maiharit, jotka ovat mukavat, tukevat eivätkä pistä pahasti silmään vaikka ovatkin epäilemättä nykyaikaiset.