Sotahuuto 2016 - seitsemäs tiedote: Sääntömuutokset
Lähetetty: Sunnuntai, 01.05.2016 21:13
Hyvät sotahuutajat!
Tässä tiedotteessa julkaisemme vuoden 2016 Sotahuudon sääntömuutokset!
Jokainen käsittelyssä ollut sääntömuutosehdotus esitellään. Sääntömuutosehdotuksen jälkeen ilmoitetaan Sotahuudon hallituksen kokouksissa 2/2016 ja 3/2016 ehdotuksesta tekemä päätös. Päätöksiä seuraavat perustelut.
Sääntömuutosehdotukset esitetään kursivoituna. Voimaan tulleet muutokset ja säännöt ovat boldattuja siinä, missä ne eroavat ehdotuksesta. Poistetut säännöt esitetään punaisella.
1.) Jalkaosumasäännön muutos
Sääntömuutosehdotus:
Muutetaan taistelusääntöjen kohdasta '2.3.1 Haavoittuminen' virke "Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa." muotoon "Vahingoittuneen jalan jalkapohja, päkiä mukaan lukien, ei saa koskea maahan."
Päätös:
Hyväksytään ehdotus muokatussa muodossa.
Korvataan kohdasta ‘2.3.1 Haavoittuminen’ virke “Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa.” virkkeillä “Vahingoittuneen jalan jalkapohja ei saa koskettaa maata, mutta kengän tai varpaiden kärjellä voi ottaa tukea maasta. Painoa ei saa laskea vahingoittuneen jalan päkiälle eikä jalkapohjalle.”
Perustelut:
Säännön uusi muoto antaa mahdollisuuden käyttää haavoittunutta jalkaa tasapainon ottamiseen. Samalla säännön muotoilu on niin tiukka, että se edelleen käytännössä kieltää muun kuin jalan käytön tasapainon ottamiseen.
Yhdellä jalalla paikoillaan tasapainottelun helpottaminen lisää turvallisuutta, ja vähentää kaatumisriskiä.
2.) Varsiaseiden pehmustesäännöt
Sääntömuutosehdotus:
Lisätään kohtaan ‘3.2.6 Varsiaseet’ teksti “Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta.”
Päätös:
Hyväksytään ehdotus muokatussa muodossa.
Lisätään kohtaan ‘3.2.6 Varsiaseet’ teksti “Varsiaseen lyömäterän alapuolen on oltava pehmustettu 26 mm paksuisella, 40 mm leveällä solumuovikerroksella, vähintään 50 cm matkalta terästä alaspäin.”
Lisäksi päätettiin, että bambuaseita ei tarvitse enää tarkastuttaa pääasetarkastajalla, eli sääntöjen kohdasta ‘3.2.6 Varsiaseet’ poistetaan teksti “Kaikki bambua sisältävät aseet on tarkastutettava pääasetarkastajalla.”
Perustelut:
Sääntö lisää turvallisuutta ehkäisemällä varsiaseiden aiheuttamia vammoja, aiheuttamatta merkittävää haittaa aseen käyttäjälle.
3.) Nuolisääntöjen tarkennus
Sääntömuutosehdotus:
Kyseessä on joukko kehitysehdotuksia ennemmin kuin sääntömuutoehdotus, ja se löytyy foorumipostauksesta http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php?f=276&t=8988 .
Päätös:
Sääntöjen kohtaan ‘3.3.5 Nuolet ja vasamat’ tekstiin “Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu, mikäli varsi on valmistettu säröytyvästä materiaalista. Teippauksen tulee estää sälöjen irtoaminen ammuksen hajotessa.” tehdään seuraava muutos:
“Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu vahvalla teipillä siten, että teippi pitää katkenneen nuolen sälöt sisällään, esimerkiksi paksulla pakkausteipillä tai lasikuituteipillä.”
Samasta kohdasta poistetaan tekstit “mikäli varsi on valmistettu säröytyvästä materiaalista.” ja “Nokkisuojan tulee käsittää kuminen tappi varren päässä ja tätä ympäröivä solumuovikaistale.”.
Samaan kohtaan lisätään seuraava teksti: “Hiilikuituvartisten nuolien käyttö on kielletty.”
Perustelut:
Kaikki nuolet materiaalista riippumatta on teipattava vahvalla teipillä, turvallisuuden ja selkeyden vuoksi. Vahvan teipin vaatimus tarkoittaa, että esimerkiksi ohut ja heikko pakkausteippi ei käy nuolen teippaamiseen. Myöskään ilmastointiteippiä ei voi suositella, vaikkakin paksummat ilmastointiteipit hyväksytään.
Hiilikuitunuolet kielletään, sillä ne sälöytyvät niin rajusti, että niitä ei voi pitää turvallisena edes vahvasti teipattuna.
Nokkisuojien kumitapista ei nähdä tarpeelliseksi turvallisuuden kannalta. Niitä ei ole myöskään vaadittu Sotahuutojen 2015 ja 2014 jousitarkistuksissa.
4.) Varsijousisääntöjen muutos
Sääntömuutosehdotus:
Muutetaan kohdan ‘3.3.4 Varsijouset’ teksti
“Varsijousen suurin sallittu laukaisuvoima ilmoitetaan paunasentteinä seuraavan laskukaavan mukaisesti:
kaaren jäykkyys maksimivetopituudessa (paunoina, lb) * enimmäisvetopituus (sentteinä, cm)”
muotoon
“Varsijousen suurin sallittu laukaisuvoima ilmoitetaan paunasentteinä seuraavan laskukaavan mukaisesti:
kaaren jäykkyys maksimivetopituuteen jännitettynä (paunoina) * maksimivetopituus (senttimetrit jänteen neutraalista tilasta viritettyyn tilaan)”
Päätös:
Esitys hyväksytään sellaisenaan.
Perusteet:
Varsijousiin liittyvissä säännöissä ei ollut mainintaa siitä, mistä kohtaa vetopituuden mittaus tulee suorittaa ja tällä paunasenttirajalla on järkevää suorittaa mittaus jänteen neutraalista asennosta.
5.) Armeijoille olkanauhat
Päätös:
Ehdotusta ei nähty sääntömuutosehdotuksena, eikä siihen otettu kantaa.
6.) Tarkennuksia jousisääntöihin
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohtaan ‘3.3.3. Jouset’ tekstiin lisätään osiot :
“Itse jousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää hyökkäykseen ilman hyväksyttyjä nuolia.”
“IDV:n tehdasvalmisteisia tasapäisiä nuolia käytettäessä on jousen suurin sallittu vetolujuus 20 paunaa. Muita valmisnuolia (kuten HK Larp) ja pehmusteen osalta muokattuja IDV-nuolia koskevat tavalliset säännöt.”
Sääntöjen kohtaan ‘3.3.5 Nuolet ja vasamat’ lisätään tekstiin seuraava osiot:
“Ammuksen hyväksyttyjä varsimateriaaleja ovat muun muassa puu, hiilikuitu, lasikuitu ja alumiini. Säröytyvästä materiaalista, kuten puusta tai hiilukuidusta valmistetun varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu lasikuituteipillä, tai muulla vastaavalla tavalla säröytymisen estävällä teipillä.”
“Sulan materiaaliksi kelpaa luonnonsulan lisäksi esimerkiksi muovi tai teippi.”
“Nokkisuojan tulee olla solumuovia tai muuta tukevaa pehmeää materiaalia ja sen tulee nuolen kimmotessa suojata nokin osumalta.“
Päätös:
Hyväksytään ehdotus kokonaisuudessaan, poislukien, että hiilikuitunuolet kielletään kokonaan, ja kaikki nuolet materiaalista riippumatta on teipattava, kuten käytiin tarkemmin läpi kohdassa 3.
Perusteet:
Ks. kohdan 3 perustelut.
7.) Peräpiikki yli 150 cm pitkiin aseisiin
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohtan "3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset" lisätään teksti:
"Yli 150 cm pitkissä aseissa saa käyttää vain pistämiseen käytettävää peräpiikkiä. Aseen peräpiikin vaahtomuovin tulee vastata samoja vaatimuksia kuin samanlaisen aseen pistokärjenkin."
Päätös:
Hyväksyttiin ehdotus peräpiikeistä kaikkiin yli 150 cm aseisiin, mutta muutettiin peräpiikkien materiaalivaatimuksia. Sääntöjen kohtaan ‘3.2.1 Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säännökset’ lisätään seuraava teksti:
"Yli 150 cm pitkissä aseissa saa käyttää vain pistämiseen käytettävää peräpiikkiä. Aseen peräpiikki on pistokärki, jonka vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 12 cm tulppauksen lisäksi."
Perusteet:
Peräpiikki on ollut käytännössä sallittu varsiaseissa jo vuosia. Nyt lisäsimme sen sääntöihin. Tarkensimme pehmustevaatimuksia ja halusimme antaa mahdollisuuden rakentaa peräpiikki myös kahdenkädenmiekkoihin, kirveisiin, nuijiin sekä keihäisiin.
8.) Panssareiden materiaalivaatimuksista:
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohtaan ‘4.3.2. Haarniskatyypit ja niitä koskevat säädökset’ osion “Levypanssarit” alla oleva teksti “Levypanssari on valmistettu metallista. Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia.” korvataan seuraavalla tekstillä:
"Levypanssari on valmistettu metallista. Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia ja materiaalina on teräs, titaani tai pronssi. Alumiinisen materiaalin tulee olla vähintään 2,5 mm paksua."
Saman kohdan osion “Toisistaan erillisistä palasista koostetut panssarit” alla oleva teksti
“Levypanssarit – 1,5mm (kiinteärakenteisissa 1mm)” korvataan seuraavalla tekstillä:
"Levypanssarit – 1,5 mm teräksellä, titaanilla tai pronssilla (kiinteärakenteisissa 1mm), alumiinilla 4 mm"
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin muokattuna. Sääntöjen kohtaan ‘4.3.2. Haarniskatyypit ja niitä koskevat säädökset’ tehdään seuraavat muutokset. Osion Levypanssarit alle tehdään seuraava muutos:
"Levypanssari on valmistettu metallista. Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia ja materiaalina on teräs tai pronssi. Vastaavan alumiinisen materiaalin tulee olla vähintään 2,5 mm paksua, ja titaanin 1,5 mm paksua."
Kohdan “toisistaan erillisistä palasista koostetut panssarit” alle tehdään seuraava muutos:
"Levypanssarit – 1,5 mm teräksellä ja pronssilla (kiinteärakenteisissa 1 mm), titaanilla 2 mm ja alumiinilla 4 mm"
Lisäksi sääntöjen kohtaan ‘4.3.2. Haarniskatyypit ja niitä koskevat säädökset’ lisätään teksti:
Näillä paksuuksilla tehdyt levyhaarniskat läpäisevat panssaritarkastuksen varmuudella. Jos levyhaarniska vastaa ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään millin vahvuista teräslevyä mutta jää syystä tai toisesta vajaaksi näistä paksuuksista, se voidaan pääpanssaritarkastajan päätöksellä hyväksyä tapahtumaan. Tällä halutaan antaa pääpanssaritarkastajalle mahdollisuus käyttää pelisilmäänsä rajatapauksissa tai odottamattomissa luovissa ratkaisuissa.
Perustelut:
Eksoottisten materiaalien käyttöön haluttiin sellaiset raja-arvot, jotka riittävällä varmuudella täyttävät panssarisääntöjen hengen siitä, että kaikki haarniskat aiheuttaisivat ainakin tietyn verran haittaa käyttäjälleen. Samalla järjestelmän selkeys kasvaa, koska tietyn paksuinen materiaali menee tarkastuksesta varmasti läpi. Titaanin paksuusvaatimusta päätettiin kasvattaa 1.5 milliin, koska se vastaa painoltaan suunnilleen millin paksuista teräslevyä.
9.) Lähitaisteluaseiden vähimmäispehmustevaatimuksen muutos 13 millimetriin solumuovia
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohtaan ‘3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset’ tehdään muutos: "Sellaiset osat asetta, joilla ei tarkoituksellisesti lyödä mutta jotka saattavat silti vahingossa osua kohteeseen, on pehmustettava vähintään 13 mm paksuisella solumuovilla."
Samoin muutetaan seuraavissa kohdissa muutetaan pehmustevaatimukseksi 13 mm solumuovia:
‘3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset’: “Sellaiset osat asetta, joilla ei tarkoituksellisesti lyödä mutta jotka saattavat silti vahingossa osua kohteeseen, on pehmustettava vähintään 13 mm paksuisella solumuovilla.”
‘3.2.2. Keihäät’ : “Keihään varsi on pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta.”
‘3.2.4. Kirveet ja nuijat’ : “Aseen runko on muutenkin pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta.”
‘3.2.5. Miekat’ : “Terä tulee rakentaa runkopehmusteen päälle käyttäen 13 mm paksua [...] solumuovia.”
‘3.2.6. Varsiaseet’ : “Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta.”
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan.
Tarkennetaan, että tästä lähtien myös kilpien reunapehmusteeksi riittää 13 mm solumuovi, eli sääntöjen kohtaan ‘4.2 Kilvet’ tekstiin “Kilven koko reuna tulee olla pehmustettu kumitoppauksella ja tämän päälle kiinnitetyllä vähintään 15 mm paksulla solumuovilla.” tehtiin muutos “-- vähintään 13 mm paksulla solumuovilla.”
Tarkennetaan, että varsiaseissa vaahtomuovin alle tulevan solumuovin paksuudeksi riittää 13mm tai 39mm riippuen vaahtomuovin paksuudesta. “Varsiaseen terässä on oltava pehmusteena vähintään 75 mm vaahtomuovia ja 13 mm solumuovia, tai 50 mm vaahtomuovia ja 39 solumuovia.”
Lisäksi sääntöjen kohdasta ‘3.3.2 Heittoaseet’ poistetaan teksti “13 mm eristeellä pehmustettua heittokeihästä ei saa käyttää lähitaisteluaseena (l. ei saa pistää).”
Perustelut:
Climasnap on vuosia ollut ainoa mahdollinen runko- ja teräpehmustemateriaali. Viime vuosina sen laatu on selvästi heikentynyt ja markkinoille on tullut laadukkaita 13 mm paksuja putkieristeitä. Näistä ohuemmista putkieristeistä valmistetuista aseista on laajaa kokemuspohjaa treeneistä ja treenitapahtumista ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Tämä myös helpottaa uusien harrastajien mahdollisuuksia valmistaa aseita Sotahuutoa varten.
10.) Sallitaan keihäisiin myös ulkohalkaisijaltaan 22 mm paksu lasikuituputki.
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohdan ‘3.2.2. Keihäät’ tekstiin “Keihään varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 3 m kokonaispituuden ylittävissä aseissa ulkohalkaisijaltaan 26 mm vahvuista lasikuituputkea.”
tehdään seuraava muutos:
"...ulkohalkaisijaltaan 20 tai 22 mm vahvuista lasikuituputkea...".
Päätös:
Ehdotus hyväksytty sellaisenaan.
Perustelut:
Säännöissä ei ole otettu kantaa 22 mm ulkohalkaisijaltaan olevasta lasikuituputkesta valmistettuihin keihäisiin. Selkeyden vuoksi sallimme myös 22mm ulkohalkaisijaltaan olevan lasikuituputken käytön kaiken mittaisissa keihäissä.
11.) Kilven kahvasta kiinnipitämispakon poistaminen.
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohdassa ‘2.4.1. Toiminnallinen - kilven käyttäminen’ poistetaan teksti “Kilvestä täytyy pitää kämmenen kohdalta kiinni kilven kahvasta, eikä kilpeä pitävä kämmen saa näkyä kilven reunan yli.”
Päätös:
Sääntömuutosehdos hyväksyttiin muokattuna. Sääntömuutosehdotuksen seurauksena päätettiin muuttaa nykyisiä kilpisääntöjä siten, että kilven kahvasta ei ole enää pakko pitää kiinni eikä sen tarvitse olla kilven rungon sisäpuolella. Tästedes kilpi suojaa, jos siitä pidetään kiinni kahvasta, tai jos sitä käytetään kädellä johon se on kiinnitetty. Kilven saa siis sitoa käteensä kiinni, ja kilpikäden kämmenen saa jättää vapaaksi esimerkiksi aseen käyttämistä varten. Kilpiä saa edelleen olla vain yksi per taistelija.
Sääntöjen kohtaan ‘2.4.1 toiminnallinen kilven käyttäminen’ lisätään teksti:
“Kilpi suojaa vain, mikäli siitä pidetään kiinni kahvasta, tai jos sitä käytetään kädellä, johon se on kiinnitetty.”
Sääntöjen kohdasta ‘2.4.1 toiminnallinen kilven käyttäminen’ poistetaan teksti: “Kilvestä täytyy pitää kämmenen kohdalta kiinni kilven kahvasta, eikä kilpeä pitävä kämmen saa näkyä kilven reunan yli.”
Perustelu:
Halusimme mahdollistaa lisää fiksuja ja historiallisia kilvenkäyttötapoja. Ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty sellaisenaan, sillä kilvet ovat lajissamme tuhoutumattomia ja tällä sanamuotoilulla pystymme välttämään suuren osan sellaisista ratkaisuista, jotka eivät ole tapahtuman hengen mukaisia. Kuninkaantekijät-tapahtumista saatujen hyvien kokemusten takia myös selässä kannettuna suojaavien kilpien sallimisesta puhuttiin pitkään ja hartaasti, mutta se koettiin niin isoksi muutokseksi, että siitä tarvitaan enemmän keskustelua harrastajien parissa.
12.) Muutoksia haavaliinasääntöihin
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohdan ‘2.3.3 Haavurit’ teksti "Haavureilla on käytettävissään järjestäjien antama määrä haavasiteitä. Haavuri saa käyttää vain skenaarion alussa hallussa pitämiään siteitä." muutetaan muotoon "Haavasiteeksi kelpaa mikä tahansa valkoinen vähintään 50 cm pitkä ja vähintään 8 senttiä leveä valkoinen kankaan kappale."
Päätös:
Ehdotus hylätään, mutta haavaliinasääntöihin tehtiin muutoksia. Sääntöjen kohtaan ‘2.3.3 Haavurit’ lisätään seuraavat säännöt:
Haavaliina on vähintään 120 cm pitkä ja 10 cm leveä väriltään valkoinen kangassuikale. Ryhmällä on käytössään järjestäjien määrittämä määrä haavaliinoja. Haavaliinojen hankkiminen on ryhmien itsensä vastuulla, eikä niiden tapahtumaan tuominen ja käyttö ole pakollista.
Haavaliina kiinnitetään sitomalla, eikä sen sitomisessa saa käyttää apuvälineitä (esim. klipsejä tai tarranauhaa). Ryhmä saa yhden haavurin jokaista alkaavaa 35 ilmoittautunutta taistelijaa kohden.
Ryhmän käytössä olevien haavaliinojen määrä riippuu ryhmän ilmoittautuneiden taistelijoiden lukumäärästä.
Perustelut:
Viime vuonna saatiin runsaasti positiivista palautetta liittyen haavureihin ja niiden käyttöön taktisena elementtinä. Emme halunneet vapauttaa haavureita koskevia sääntöjä, mutta halusimme mahdollistaa haavureiden laajemman käytön ryhmän toiminnan tukemisessa. Jätimme haavaliinojen hankkimisen ryhmien vastuulle ja luotamme osallistujien rehellisyyteen siinä, että kukin ryhmä ottaa skenaarioihin mukaansa vain sallitun määrän haavaliinoja. Käytössä oleva haavaliinojen määrä ilmoitetaan, kun saamme tähän liittyvät matemaagiset toimitukset suoritettua.
13.) Toistuvat raajaosumat eivät tapa
Ehdotus:
Sääntöjen kohdasta ‘2.3.2. Kuoleminen ja kuolleena oleminen’ poistetaan teksti:
"Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien tai molempien jalkojen haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden tai jalan haavoituttua. Toisen jalan ja toisen käden haavoittumisesta tätä vastoin ei aiheudu kuolemaa."
Päätös:
Sääntömuutosta ei vielä hyväksytä eikä hylätä, vaan sitä testataan muokattuna Noxbo-tapahtumassa. Säännöstä testataan versiota, jossa toistuvat osat samaan raajaan eivät tapa, mutta molempien jalkojen tai molempien käsien menetys tappaa.
Säännöstä tehdään päätös erillisessä kokouksessa, kun sääntöä on testattu.
14.) Lippusääntöjen luominen
Sääntömuutosehdotus:
“Kullakin Sotahuutoon osallistuvalla ryhmällä on kentällä kannettavanaan ryhmälippu. Ryhmällä saa olla vain yksi ryhmälippu. Ryhmällä tulee olla lippunsa hallussaan jokaisen skenaarion aloitushetkellä, mutta sitä ei ole pakko kantaa mukana skenaariossa. Lippu toimii pistelaskuteknisenä elementtinä, ja lippunsa skenaariossa hylännyt tai menettänyt ryhmä kärsii pistemenetyksiä. Vastaavasti muiden ryhmien lippuja skenaarion päättyessä hallitseva ryhmä saa ryöstämistään lipuista lisäpisteitä. Lipunkantaja on kuoltuaan velvollinen luovuttamaan kantamansa liput ensimmäiselle ottajalle, tai mikäli ottajaa ei löydy, asettamaan lipun maahan turvalliseen paikkaan.
Ryhmälippuja on rakenteeltaan kahdenlaisia, normaaleja lippuja ja taistelulippuja. Kaikkien lippujen pitää olla selkeästi erottuvia ja tunnistettavia. Lippukankaan tulee kooltaan vastata vähintään A3-paperiarkin pinta-alaa.
Normaalissa lipussa ei ole muita määriteltyjä rakennevaatimuksia. Teräviä rakenteita (esim. terävät metalliosat, terävät eläinten sarvet) kannattaa kuitenkin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan välttämään, sillä taistelukentän melskeessä lipunkantajan hallinta lipusta saattaa yllättäen pettää.
Normaalilla lipulla ei saa torjua. Normaaliin lippuun osuneissa iskuissa ja nuoliosumissa käytetään kohdan 2.2.3 mukaista menettelyä ("Osuma muuhun kuin kädessä oleviin lähitaisteluaseeseen tai kilpeen lasketaan osumaksi osumakohtaan jonka se peittää poislukien osumat, jotka kohde voi kiistatta havaita sellaiseksi, ettei osuma muuten olisi osunut kohteeseen "). Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kaksi metriä kantajansa pään yläpuolella olevaan lippuun osuvaa nuolta ei lasketa lipunkantajaan osuvaksi, mutta normaalilla lipulla torjuttu päähän kohdistunut keihäänpisto lasketaan päähän osuneeksi iskuksi. Tällöin lipunkantajan yllään kantamat panssarit lasketaan kuitenkin normaalisti suojaaviksi.
Taistelulipulla saa torjua iskuja ja nuolia. Taistelulippu tulee pehmustaa vastaavin pehmustevaatimuksin kuin kilvetkin (luku 4.2), mikä tarkoittaa käytännössä lipun rakenteiden pehmustamista kauttaaltaan 13 mm solumuovilla. Taistelulipun rakenteen tulee koostua samoista materiaaleista kuin mitä bofferiaseissakin käytetään. Taistelulipun rungoksi käy näin ollen esim. pp-muoviputki, bambu tai lasikuitu. Lippusalon pehmusteeksi käy esim. 13 mm paksu solumuoviputki.”
Kaikki taisteluliput tarkastutetaan pääasetarkastajalla. Kaikki taistelulipuksi hyväksymättömät liput lasketaan normaaleiksi lipuiksi, vaikka niissä olisikin pehmustetta.”
Päätös:
Ehdotus hyväksytään sellaisenaan.
Taistelulippu tulee olla pehmustettu kauttaaltaan 13 mm solumuovilla, ja putkien ja tukirakenteiden päät tulpataan kuin lähitaisteluaseissa.
Kaikki taisteluliput tulee tarkastuttaa pääasetarkastajalla.
Normaalissa lipussa ei saa olla vaarallisia tai teräviä osia.
Jokaisella ryhmällä tulee ja saa olla vain yksi lippu.
Perustelut:
Sotahuudossa ryhmillä on ollut lippu mukana alusta asti. Säännöistä kuitenkin puuttuu kokonaan maininta lipusta. Myöskin torjumiseen käytettyjä ns. taistelulippuja on ollut mukana tapahtumassa jo muutaman vuoden ajan ja niiden pehmustevaatimukset haluttiin tarkentaa samalle tasolle muiden puolustusvälineiden kanssa.
15.) 30 mm paksun lasikuituputken koeluontoisuuden poistaminen yli 4 m pituisissa keihäissä.
Päätös:
Ehdotus hyväksytty sellaisenaan. Näitä keihäitä ei tarvitse tarkastuttaa pääasetarkastajalla.
Sääntöjen kohdasta “3.2.2 Keihäät” poistetaan teksti “Kaikki keihäät joissa on käytetty 30 mm vahvuista lasikuituputkea runkomateriaalina: tulee tarkistuttaa pääasetarkastajalla.”
Perustelut:
30 mm lasikuitua testattiin onnistuneesti viime vuonna, tänä vuonna koeluontoisuutta ei enää tarvita.
16.) Bluntinlevike pakolliseksi nuoliin
Sääntömuutosehdotus:
Pakolliseksi Sotahuutoon 2017, ei vielä voimassa 2016.
Sääntöjen kohtaan '3.3.5 Nuolet ja vasamat' lisätään teksti:
"Mikäli nuolen bluntti on alle 40 mm leveä, tulee sen päälle rakentaa sitkeästä, jäykästä materiaalista(esim muovi, nahka, lattiamatto) vähintään 40 mm halkaisijaltaan oleva bluntinlevikekiekko. Tämän levikkeen on tarkoitus estää bluntin pureutuminen pehmusteiden läpi.
Bluntinlevike tulee pakolliseksi vuoden 2017 Sotahuutoon. (HOX) Mikäli teet uusia nuolia, lisää niihin bluntinlevike. Kenelläkään jousiampujalla ei tulisi olla nuolia, joissa ei bluntinlevikettä ole. Tehdasvalmisteisiin nuoliin, joihin on rakennettu uusi kärki päälle ei vaadita bluntinlevikettä.
Sääntöjen kohtaan '3.3.3 Jouset' lisätään teksti:
"Jousen vetopituus mitataan jousen kanssa yhdessä käytettävien, pisimpien nuolien mukaan."
Suurin sallittu vetolujuus on 25 paunaa (so. 25 lb l. ≈ 11.34 kg).
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan.
Perustelut:
Nuolet ovat tällä hetkellä yksi merkittävimmistä vakavia vammoja aiheuttavista tekijöistä. Niiden turvallisuutta ei voi määrättömästi lisätä tuhoamatta niiden lento-ominaisuuksia. Bluntinlevike lisää huomattavasti nuolten turvallisuutta jakamalla varren liike-energian tasaisemmin nuolen osuessa. Lisäksi se antaa hieman lisäturvaa siinä tilanteessa, että bluntti halkeaa estäen nuolenvarren painumisen pehmusteiden läpi. Erityisesti ns. harjanvarsiblunttien ollaan havaittu halkeavan, mikäli nuolenvarsi on ollut pitkään käytössä. Periaatteessa bluntin vaaditaan säännöissä jo nyt: ”Varsi tulee eristää kärjestä kiinteällä, tylpällä tapilla siten, ettei varsi missään olosuhteissa, missään määrin läpäise kärjen pehmustetta.” Tämä sääntömuutos kuitenkin tarkentaa nuolen kärkirakenteeseen liittyviä vaatimuksia. Siirtymäaika otettiin käyttöön siitä syystä, että mikäli jollakulla jousiampujalla on olemassa olevissa nuolissaan vastaava, bluntin pehmusteisiin painumisen estävä rakenneratkaisu, halutaan nämä nuolet päästää läpi tänä vuonna, mikäli ne läpäisevät muut vaatimukset. Sääntömuutos ei koske pääsääntöisesti tehdasvalmisteisia nuolia, sillä niiden kärkirakenteessa on jäykkää materiaalia jakamassa nuolen varren iskuenergiaa.
Lisäksi tarkensimme sääntöä jousen maksimivetopituudesta ja sen määrittelystä, sillä tämä aiheutti huomattavan paljon hämmennystä viime vuonna.
------------
Mikäli sääntömuutoksista heräsi kysymyksiä, pyydämme esittämään ne tässä foorumiviestiketjussa.
Wapputerveisin,
Sotahuudo 2016 järjestäjätiimi
Tässä tiedotteessa julkaisemme vuoden 2016 Sotahuudon sääntömuutokset!
Jokainen käsittelyssä ollut sääntömuutosehdotus esitellään. Sääntömuutosehdotuksen jälkeen ilmoitetaan Sotahuudon hallituksen kokouksissa 2/2016 ja 3/2016 ehdotuksesta tekemä päätös. Päätöksiä seuraavat perustelut.
Sääntömuutosehdotukset esitetään kursivoituna. Voimaan tulleet muutokset ja säännöt ovat boldattuja siinä, missä ne eroavat ehdotuksesta. Poistetut säännöt esitetään punaisella.
1.) Jalkaosumasäännön muutos
Sääntömuutosehdotus:
Muutetaan taistelusääntöjen kohdasta '2.3.1 Haavoittuminen' virke "Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa." muotoon "Vahingoittuneen jalan jalkapohja, päkiä mukaan lukien, ei saa koskea maahan."
Päätös:
Hyväksytään ehdotus muokatussa muodossa.
Korvataan kohdasta ‘2.3.1 Haavoittuminen’ virke “Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa.” virkkeillä “Vahingoittuneen jalan jalkapohja ei saa koskettaa maata, mutta kengän tai varpaiden kärjellä voi ottaa tukea maasta. Painoa ei saa laskea vahingoittuneen jalan päkiälle eikä jalkapohjalle.”
Perustelut:
Säännön uusi muoto antaa mahdollisuuden käyttää haavoittunutta jalkaa tasapainon ottamiseen. Samalla säännön muotoilu on niin tiukka, että se edelleen käytännössä kieltää muun kuin jalan käytön tasapainon ottamiseen.
Yhdellä jalalla paikoillaan tasapainottelun helpottaminen lisää turvallisuutta, ja vähentää kaatumisriskiä.
2.) Varsiaseiden pehmustesäännöt
Sääntömuutosehdotus:
Lisätään kohtaan ‘3.2.6 Varsiaseet’ teksti “Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta.”
Päätös:
Hyväksytään ehdotus muokatussa muodossa.
Lisätään kohtaan ‘3.2.6 Varsiaseet’ teksti “Varsiaseen lyömäterän alapuolen on oltava pehmustettu 26 mm paksuisella, 40 mm leveällä solumuovikerroksella, vähintään 50 cm matkalta terästä alaspäin.”
Lisäksi päätettiin, että bambuaseita ei tarvitse enää tarkastuttaa pääasetarkastajalla, eli sääntöjen kohdasta ‘3.2.6 Varsiaseet’ poistetaan teksti “Kaikki bambua sisältävät aseet on tarkastutettava pääasetarkastajalla.”
Perustelut:
Sääntö lisää turvallisuutta ehkäisemällä varsiaseiden aiheuttamia vammoja, aiheuttamatta merkittävää haittaa aseen käyttäjälle.
3.) Nuolisääntöjen tarkennus
Sääntömuutosehdotus:
Kyseessä on joukko kehitysehdotuksia ennemmin kuin sääntömuutoehdotus, ja se löytyy foorumipostauksesta http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php?f=276&t=8988 .
Päätös:
Sääntöjen kohtaan ‘3.3.5 Nuolet ja vasamat’ tekstiin “Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu, mikäli varsi on valmistettu säröytyvästä materiaalista. Teippauksen tulee estää sälöjen irtoaminen ammuksen hajotessa.” tehdään seuraava muutos:
“Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu vahvalla teipillä siten, että teippi pitää katkenneen nuolen sälöt sisällään, esimerkiksi paksulla pakkausteipillä tai lasikuituteipillä.”
Samasta kohdasta poistetaan tekstit “mikäli varsi on valmistettu säröytyvästä materiaalista.” ja “Nokkisuojan tulee käsittää kuminen tappi varren päässä ja tätä ympäröivä solumuovikaistale.”.
Samaan kohtaan lisätään seuraava teksti: “Hiilikuituvartisten nuolien käyttö on kielletty.”
Perustelut:
Kaikki nuolet materiaalista riippumatta on teipattava vahvalla teipillä, turvallisuuden ja selkeyden vuoksi. Vahvan teipin vaatimus tarkoittaa, että esimerkiksi ohut ja heikko pakkausteippi ei käy nuolen teippaamiseen. Myöskään ilmastointiteippiä ei voi suositella, vaikkakin paksummat ilmastointiteipit hyväksytään.
Hiilikuitunuolet kielletään, sillä ne sälöytyvät niin rajusti, että niitä ei voi pitää turvallisena edes vahvasti teipattuna.
Nokkisuojien kumitapista ei nähdä tarpeelliseksi turvallisuuden kannalta. Niitä ei ole myöskään vaadittu Sotahuutojen 2015 ja 2014 jousitarkistuksissa.
4.) Varsijousisääntöjen muutos
Sääntömuutosehdotus:
Muutetaan kohdan ‘3.3.4 Varsijouset’ teksti
“Varsijousen suurin sallittu laukaisuvoima ilmoitetaan paunasentteinä seuraavan laskukaavan mukaisesti:
kaaren jäykkyys maksimivetopituudessa (paunoina, lb) * enimmäisvetopituus (sentteinä, cm)”
muotoon
“Varsijousen suurin sallittu laukaisuvoima ilmoitetaan paunasentteinä seuraavan laskukaavan mukaisesti:
kaaren jäykkyys maksimivetopituuteen jännitettynä (paunoina) * maksimivetopituus (senttimetrit jänteen neutraalista tilasta viritettyyn tilaan)”
Päätös:
Esitys hyväksytään sellaisenaan.
Perusteet:
Varsijousiin liittyvissä säännöissä ei ollut mainintaa siitä, mistä kohtaa vetopituuden mittaus tulee suorittaa ja tällä paunasenttirajalla on järkevää suorittaa mittaus jänteen neutraalista asennosta.
5.) Armeijoille olkanauhat
Päätös:
Ehdotusta ei nähty sääntömuutosehdotuksena, eikä siihen otettu kantaa.
6.) Tarkennuksia jousisääntöihin
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohtaan ‘3.3.3. Jouset’ tekstiin lisätään osiot :
“Itse jousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää hyökkäykseen ilman hyväksyttyjä nuolia.”
“IDV:n tehdasvalmisteisia tasapäisiä nuolia käytettäessä on jousen suurin sallittu vetolujuus 20 paunaa. Muita valmisnuolia (kuten HK Larp) ja pehmusteen osalta muokattuja IDV-nuolia koskevat tavalliset säännöt.”
Sääntöjen kohtaan ‘3.3.5 Nuolet ja vasamat’ lisätään tekstiin seuraava osiot:
“Ammuksen hyväksyttyjä varsimateriaaleja ovat muun muassa puu, hiilikuitu, lasikuitu ja alumiini. Säröytyvästä materiaalista, kuten puusta tai hiilukuidusta valmistetun varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu lasikuituteipillä, tai muulla vastaavalla tavalla säröytymisen estävällä teipillä.”
“Sulan materiaaliksi kelpaa luonnonsulan lisäksi esimerkiksi muovi tai teippi.”
“Nokkisuojan tulee olla solumuovia tai muuta tukevaa pehmeää materiaalia ja sen tulee nuolen kimmotessa suojata nokin osumalta.“
Päätös:
Hyväksytään ehdotus kokonaisuudessaan, poislukien, että hiilikuitunuolet kielletään kokonaan, ja kaikki nuolet materiaalista riippumatta on teipattava, kuten käytiin tarkemmin läpi kohdassa 3.
Perusteet:
Ks. kohdan 3 perustelut.
7.) Peräpiikki yli 150 cm pitkiin aseisiin
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohtan "3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset" lisätään teksti:
"Yli 150 cm pitkissä aseissa saa käyttää vain pistämiseen käytettävää peräpiikkiä. Aseen peräpiikin vaahtomuovin tulee vastata samoja vaatimuksia kuin samanlaisen aseen pistokärjenkin."
Päätös:
Hyväksyttiin ehdotus peräpiikeistä kaikkiin yli 150 cm aseisiin, mutta muutettiin peräpiikkien materiaalivaatimuksia. Sääntöjen kohtaan ‘3.2.1 Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säännökset’ lisätään seuraava teksti:
"Yli 150 cm pitkissä aseissa saa käyttää vain pistämiseen käytettävää peräpiikkiä. Aseen peräpiikki on pistokärki, jonka vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 12 cm tulppauksen lisäksi."
Perusteet:
Peräpiikki on ollut käytännössä sallittu varsiaseissa jo vuosia. Nyt lisäsimme sen sääntöihin. Tarkensimme pehmustevaatimuksia ja halusimme antaa mahdollisuuden rakentaa peräpiikki myös kahdenkädenmiekkoihin, kirveisiin, nuijiin sekä keihäisiin.
8.) Panssareiden materiaalivaatimuksista:
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohtaan ‘4.3.2. Haarniskatyypit ja niitä koskevat säädökset’ osion “Levypanssarit” alla oleva teksti “Levypanssari on valmistettu metallista. Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia.” korvataan seuraavalla tekstillä:
"Levypanssari on valmistettu metallista. Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia ja materiaalina on teräs, titaani tai pronssi. Alumiinisen materiaalin tulee olla vähintään 2,5 mm paksua."
Saman kohdan osion “Toisistaan erillisistä palasista koostetut panssarit” alla oleva teksti
“Levypanssarit – 1,5mm (kiinteärakenteisissa 1mm)” korvataan seuraavalla tekstillä:
"Levypanssarit – 1,5 mm teräksellä, titaanilla tai pronssilla (kiinteärakenteisissa 1mm), alumiinilla 4 mm"
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin muokattuna. Sääntöjen kohtaan ‘4.3.2. Haarniskatyypit ja niitä koskevat säädökset’ tehdään seuraavat muutokset. Osion Levypanssarit alle tehdään seuraava muutos:
"Levypanssari on valmistettu metallista. Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia ja materiaalina on teräs tai pronssi. Vastaavan alumiinisen materiaalin tulee olla vähintään 2,5 mm paksua, ja titaanin 1,5 mm paksua."
Kohdan “toisistaan erillisistä palasista koostetut panssarit” alle tehdään seuraava muutos:
"Levypanssarit – 1,5 mm teräksellä ja pronssilla (kiinteärakenteisissa 1 mm), titaanilla 2 mm ja alumiinilla 4 mm"
Lisäksi sääntöjen kohtaan ‘4.3.2. Haarniskatyypit ja niitä koskevat säädökset’ lisätään teksti:
Näillä paksuuksilla tehdyt levyhaarniskat läpäisevat panssaritarkastuksen varmuudella. Jos levyhaarniska vastaa ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään millin vahvuista teräslevyä mutta jää syystä tai toisesta vajaaksi näistä paksuuksista, se voidaan pääpanssaritarkastajan päätöksellä hyväksyä tapahtumaan. Tällä halutaan antaa pääpanssaritarkastajalle mahdollisuus käyttää pelisilmäänsä rajatapauksissa tai odottamattomissa luovissa ratkaisuissa.
Perustelut:
Eksoottisten materiaalien käyttöön haluttiin sellaiset raja-arvot, jotka riittävällä varmuudella täyttävät panssarisääntöjen hengen siitä, että kaikki haarniskat aiheuttaisivat ainakin tietyn verran haittaa käyttäjälleen. Samalla järjestelmän selkeys kasvaa, koska tietyn paksuinen materiaali menee tarkastuksesta varmasti läpi. Titaanin paksuusvaatimusta päätettiin kasvattaa 1.5 milliin, koska se vastaa painoltaan suunnilleen millin paksuista teräslevyä.
9.) Lähitaisteluaseiden vähimmäispehmustevaatimuksen muutos 13 millimetriin solumuovia
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohtaan ‘3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset’ tehdään muutos: "Sellaiset osat asetta, joilla ei tarkoituksellisesti lyödä mutta jotka saattavat silti vahingossa osua kohteeseen, on pehmustettava vähintään 13 mm paksuisella solumuovilla."
Samoin muutetaan seuraavissa kohdissa muutetaan pehmustevaatimukseksi 13 mm solumuovia:
‘3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset’: “Sellaiset osat asetta, joilla ei tarkoituksellisesti lyödä mutta jotka saattavat silti vahingossa osua kohteeseen, on pehmustettava vähintään 13 mm paksuisella solumuovilla.”
‘3.2.2. Keihäät’ : “Keihään varsi on pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta.”
‘3.2.4. Kirveet ja nuijat’ : “Aseen runko on muutenkin pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta.”
‘3.2.5. Miekat’ : “Terä tulee rakentaa runkopehmusteen päälle käyttäen 13 mm paksua [...] solumuovia.”
‘3.2.6. Varsiaseet’ : “Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta.”
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan.
Tarkennetaan, että tästä lähtien myös kilpien reunapehmusteeksi riittää 13 mm solumuovi, eli sääntöjen kohtaan ‘4.2 Kilvet’ tekstiin “Kilven koko reuna tulee olla pehmustettu kumitoppauksella ja tämän päälle kiinnitetyllä vähintään 15 mm paksulla solumuovilla.” tehtiin muutos “-- vähintään 13 mm paksulla solumuovilla.”
Tarkennetaan, että varsiaseissa vaahtomuovin alle tulevan solumuovin paksuudeksi riittää 13mm tai 39mm riippuen vaahtomuovin paksuudesta. “Varsiaseen terässä on oltava pehmusteena vähintään 75 mm vaahtomuovia ja 13 mm solumuovia, tai 50 mm vaahtomuovia ja 39 solumuovia.”
Lisäksi sääntöjen kohdasta ‘3.3.2 Heittoaseet’ poistetaan teksti “13 mm eristeellä pehmustettua heittokeihästä ei saa käyttää lähitaisteluaseena (l. ei saa pistää).”
Perustelut:
Climasnap on vuosia ollut ainoa mahdollinen runko- ja teräpehmustemateriaali. Viime vuosina sen laatu on selvästi heikentynyt ja markkinoille on tullut laadukkaita 13 mm paksuja putkieristeitä. Näistä ohuemmista putkieristeistä valmistetuista aseista on laajaa kokemuspohjaa treeneistä ja treenitapahtumista ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Tämä myös helpottaa uusien harrastajien mahdollisuuksia valmistaa aseita Sotahuutoa varten.
10.) Sallitaan keihäisiin myös ulkohalkaisijaltaan 22 mm paksu lasikuituputki.
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohdan ‘3.2.2. Keihäät’ tekstiin “Keihään varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 3 m kokonaispituuden ylittävissä aseissa ulkohalkaisijaltaan 26 mm vahvuista lasikuituputkea.”
tehdään seuraava muutos:
"...ulkohalkaisijaltaan 20 tai 22 mm vahvuista lasikuituputkea...".
Päätös:
Ehdotus hyväksytty sellaisenaan.
Perustelut:
Säännöissä ei ole otettu kantaa 22 mm ulkohalkaisijaltaan olevasta lasikuituputkesta valmistettuihin keihäisiin. Selkeyden vuoksi sallimme myös 22mm ulkohalkaisijaltaan olevan lasikuituputken käytön kaiken mittaisissa keihäissä.
11.) Kilven kahvasta kiinnipitämispakon poistaminen.
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohdassa ‘2.4.1. Toiminnallinen - kilven käyttäminen’ poistetaan teksti “Kilvestä täytyy pitää kämmenen kohdalta kiinni kilven kahvasta, eikä kilpeä pitävä kämmen saa näkyä kilven reunan yli.”
Päätös:
Sääntömuutosehdos hyväksyttiin muokattuna. Sääntömuutosehdotuksen seurauksena päätettiin muuttaa nykyisiä kilpisääntöjä siten, että kilven kahvasta ei ole enää pakko pitää kiinni eikä sen tarvitse olla kilven rungon sisäpuolella. Tästedes kilpi suojaa, jos siitä pidetään kiinni kahvasta, tai jos sitä käytetään kädellä johon se on kiinnitetty. Kilven saa siis sitoa käteensä kiinni, ja kilpikäden kämmenen saa jättää vapaaksi esimerkiksi aseen käyttämistä varten. Kilpiä saa edelleen olla vain yksi per taistelija.
Sääntöjen kohtaan ‘2.4.1 toiminnallinen kilven käyttäminen’ lisätään teksti:
“Kilpi suojaa vain, mikäli siitä pidetään kiinni kahvasta, tai jos sitä käytetään kädellä, johon se on kiinnitetty.”
Sääntöjen kohdasta ‘2.4.1 toiminnallinen kilven käyttäminen’ poistetaan teksti: “Kilvestä täytyy pitää kämmenen kohdalta kiinni kilven kahvasta, eikä kilpeä pitävä kämmen saa näkyä kilven reunan yli.”
Perustelu:
Halusimme mahdollistaa lisää fiksuja ja historiallisia kilvenkäyttötapoja. Ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty sellaisenaan, sillä kilvet ovat lajissamme tuhoutumattomia ja tällä sanamuotoilulla pystymme välttämään suuren osan sellaisista ratkaisuista, jotka eivät ole tapahtuman hengen mukaisia. Kuninkaantekijät-tapahtumista saatujen hyvien kokemusten takia myös selässä kannettuna suojaavien kilpien sallimisesta puhuttiin pitkään ja hartaasti, mutta se koettiin niin isoksi muutokseksi, että siitä tarvitaan enemmän keskustelua harrastajien parissa.
12.) Muutoksia haavaliinasääntöihin
Sääntömuutosehdotus:
Sääntöjen kohdan ‘2.3.3 Haavurit’ teksti "Haavureilla on käytettävissään järjestäjien antama määrä haavasiteitä. Haavuri saa käyttää vain skenaarion alussa hallussa pitämiään siteitä." muutetaan muotoon "Haavasiteeksi kelpaa mikä tahansa valkoinen vähintään 50 cm pitkä ja vähintään 8 senttiä leveä valkoinen kankaan kappale."
Päätös:
Ehdotus hylätään, mutta haavaliinasääntöihin tehtiin muutoksia. Sääntöjen kohtaan ‘2.3.3 Haavurit’ lisätään seuraavat säännöt:
Haavaliina on vähintään 120 cm pitkä ja 10 cm leveä väriltään valkoinen kangassuikale. Ryhmällä on käytössään järjestäjien määrittämä määrä haavaliinoja. Haavaliinojen hankkiminen on ryhmien itsensä vastuulla, eikä niiden tapahtumaan tuominen ja käyttö ole pakollista.
Haavaliina kiinnitetään sitomalla, eikä sen sitomisessa saa käyttää apuvälineitä (esim. klipsejä tai tarranauhaa). Ryhmä saa yhden haavurin jokaista alkaavaa 35 ilmoittautunutta taistelijaa kohden.
Ryhmän käytössä olevien haavaliinojen määrä riippuu ryhmän ilmoittautuneiden taistelijoiden lukumäärästä.
Perustelut:
Viime vuonna saatiin runsaasti positiivista palautetta liittyen haavureihin ja niiden käyttöön taktisena elementtinä. Emme halunneet vapauttaa haavureita koskevia sääntöjä, mutta halusimme mahdollistaa haavureiden laajemman käytön ryhmän toiminnan tukemisessa. Jätimme haavaliinojen hankkimisen ryhmien vastuulle ja luotamme osallistujien rehellisyyteen siinä, että kukin ryhmä ottaa skenaarioihin mukaansa vain sallitun määrän haavaliinoja. Käytössä oleva haavaliinojen määrä ilmoitetaan, kun saamme tähän liittyvät matemaagiset toimitukset suoritettua.
13.) Toistuvat raajaosumat eivät tapa
Ehdotus:
Sääntöjen kohdasta ‘2.3.2. Kuoleminen ja kuolleena oleminen’ poistetaan teksti:
"Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien tai molempien jalkojen haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden tai jalan haavoituttua. Toisen jalan ja toisen käden haavoittumisesta tätä vastoin ei aiheudu kuolemaa."
Päätös:
Sääntömuutosta ei vielä hyväksytä eikä hylätä, vaan sitä testataan muokattuna Noxbo-tapahtumassa. Säännöstä testataan versiota, jossa toistuvat osat samaan raajaan eivät tapa, mutta molempien jalkojen tai molempien käsien menetys tappaa.
Säännöstä tehdään päätös erillisessä kokouksessa, kun sääntöä on testattu.
14.) Lippusääntöjen luominen
Sääntömuutosehdotus:
“Kullakin Sotahuutoon osallistuvalla ryhmällä on kentällä kannettavanaan ryhmälippu. Ryhmällä saa olla vain yksi ryhmälippu. Ryhmällä tulee olla lippunsa hallussaan jokaisen skenaarion aloitushetkellä, mutta sitä ei ole pakko kantaa mukana skenaariossa. Lippu toimii pistelaskuteknisenä elementtinä, ja lippunsa skenaariossa hylännyt tai menettänyt ryhmä kärsii pistemenetyksiä. Vastaavasti muiden ryhmien lippuja skenaarion päättyessä hallitseva ryhmä saa ryöstämistään lipuista lisäpisteitä. Lipunkantaja on kuoltuaan velvollinen luovuttamaan kantamansa liput ensimmäiselle ottajalle, tai mikäli ottajaa ei löydy, asettamaan lipun maahan turvalliseen paikkaan.
Ryhmälippuja on rakenteeltaan kahdenlaisia, normaaleja lippuja ja taistelulippuja. Kaikkien lippujen pitää olla selkeästi erottuvia ja tunnistettavia. Lippukankaan tulee kooltaan vastata vähintään A3-paperiarkin pinta-alaa.
Normaalissa lipussa ei ole muita määriteltyjä rakennevaatimuksia. Teräviä rakenteita (esim. terävät metalliosat, terävät eläinten sarvet) kannattaa kuitenkin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan välttämään, sillä taistelukentän melskeessä lipunkantajan hallinta lipusta saattaa yllättäen pettää.
Normaalilla lipulla ei saa torjua. Normaaliin lippuun osuneissa iskuissa ja nuoliosumissa käytetään kohdan 2.2.3 mukaista menettelyä ("Osuma muuhun kuin kädessä oleviin lähitaisteluaseeseen tai kilpeen lasketaan osumaksi osumakohtaan jonka se peittää poislukien osumat, jotka kohde voi kiistatta havaita sellaiseksi, ettei osuma muuten olisi osunut kohteeseen "). Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kaksi metriä kantajansa pään yläpuolella olevaan lippuun osuvaa nuolta ei lasketa lipunkantajaan osuvaksi, mutta normaalilla lipulla torjuttu päähän kohdistunut keihäänpisto lasketaan päähän osuneeksi iskuksi. Tällöin lipunkantajan yllään kantamat panssarit lasketaan kuitenkin normaalisti suojaaviksi.
Taistelulipulla saa torjua iskuja ja nuolia. Taistelulippu tulee pehmustaa vastaavin pehmustevaatimuksin kuin kilvetkin (luku 4.2), mikä tarkoittaa käytännössä lipun rakenteiden pehmustamista kauttaaltaan 13 mm solumuovilla. Taistelulipun rakenteen tulee koostua samoista materiaaleista kuin mitä bofferiaseissakin käytetään. Taistelulipun rungoksi käy näin ollen esim. pp-muoviputki, bambu tai lasikuitu. Lippusalon pehmusteeksi käy esim. 13 mm paksu solumuoviputki.”
Kaikki taisteluliput tarkastutetaan pääasetarkastajalla. Kaikki taistelulipuksi hyväksymättömät liput lasketaan normaaleiksi lipuiksi, vaikka niissä olisikin pehmustetta.”
Päätös:
Ehdotus hyväksytään sellaisenaan.
Taistelulippu tulee olla pehmustettu kauttaaltaan 13 mm solumuovilla, ja putkien ja tukirakenteiden päät tulpataan kuin lähitaisteluaseissa.
Kaikki taisteluliput tulee tarkastuttaa pääasetarkastajalla.
Normaalissa lipussa ei saa olla vaarallisia tai teräviä osia.
Jokaisella ryhmällä tulee ja saa olla vain yksi lippu.
Perustelut:
Sotahuudossa ryhmillä on ollut lippu mukana alusta asti. Säännöistä kuitenkin puuttuu kokonaan maininta lipusta. Myöskin torjumiseen käytettyjä ns. taistelulippuja on ollut mukana tapahtumassa jo muutaman vuoden ajan ja niiden pehmustevaatimukset haluttiin tarkentaa samalle tasolle muiden puolustusvälineiden kanssa.
15.) 30 mm paksun lasikuituputken koeluontoisuuden poistaminen yli 4 m pituisissa keihäissä.
Päätös:
Ehdotus hyväksytty sellaisenaan. Näitä keihäitä ei tarvitse tarkastuttaa pääasetarkastajalla.
Sääntöjen kohdasta “3.2.2 Keihäät” poistetaan teksti “Kaikki keihäät joissa on käytetty 30 mm vahvuista lasikuituputkea runkomateriaalina: tulee tarkistuttaa pääasetarkastajalla.”
Perustelut:
30 mm lasikuitua testattiin onnistuneesti viime vuonna, tänä vuonna koeluontoisuutta ei enää tarvita.
16.) Bluntinlevike pakolliseksi nuoliin
Sääntömuutosehdotus:
Pakolliseksi Sotahuutoon 2017, ei vielä voimassa 2016.
Sääntöjen kohtaan '3.3.5 Nuolet ja vasamat' lisätään teksti:
"Mikäli nuolen bluntti on alle 40 mm leveä, tulee sen päälle rakentaa sitkeästä, jäykästä materiaalista(esim muovi, nahka, lattiamatto) vähintään 40 mm halkaisijaltaan oleva bluntinlevikekiekko. Tämän levikkeen on tarkoitus estää bluntin pureutuminen pehmusteiden läpi.
Bluntinlevike tulee pakolliseksi vuoden 2017 Sotahuutoon. (HOX) Mikäli teet uusia nuolia, lisää niihin bluntinlevike. Kenelläkään jousiampujalla ei tulisi olla nuolia, joissa ei bluntinlevikettä ole. Tehdasvalmisteisiin nuoliin, joihin on rakennettu uusi kärki päälle ei vaadita bluntinlevikettä.
Sääntöjen kohtaan '3.3.3 Jouset' lisätään teksti:
"Jousen vetopituus mitataan jousen kanssa yhdessä käytettävien, pisimpien nuolien mukaan."
Suurin sallittu vetolujuus on 25 paunaa (so. 25 lb l. ≈ 11.34 kg).
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan.
Perustelut:
Nuolet ovat tällä hetkellä yksi merkittävimmistä vakavia vammoja aiheuttavista tekijöistä. Niiden turvallisuutta ei voi määrättömästi lisätä tuhoamatta niiden lento-ominaisuuksia. Bluntinlevike lisää huomattavasti nuolten turvallisuutta jakamalla varren liike-energian tasaisemmin nuolen osuessa. Lisäksi se antaa hieman lisäturvaa siinä tilanteessa, että bluntti halkeaa estäen nuolenvarren painumisen pehmusteiden läpi. Erityisesti ns. harjanvarsiblunttien ollaan havaittu halkeavan, mikäli nuolenvarsi on ollut pitkään käytössä. Periaatteessa bluntin vaaditaan säännöissä jo nyt: ”Varsi tulee eristää kärjestä kiinteällä, tylpällä tapilla siten, ettei varsi missään olosuhteissa, missään määrin läpäise kärjen pehmustetta.” Tämä sääntömuutos kuitenkin tarkentaa nuolen kärkirakenteeseen liittyviä vaatimuksia. Siirtymäaika otettiin käyttöön siitä syystä, että mikäli jollakulla jousiampujalla on olemassa olevissa nuolissaan vastaava, bluntin pehmusteisiin painumisen estävä rakenneratkaisu, halutaan nämä nuolet päästää läpi tänä vuonna, mikäli ne läpäisevät muut vaatimukset. Sääntömuutos ei koske pääsääntöisesti tehdasvalmisteisia nuolia, sillä niiden kärkirakenteessa on jäykkää materiaalia jakamassa nuolen varren iskuenergiaa.
Lisäksi tarkensimme sääntöä jousen maksimivetopituudesta ja sen määrittelystä, sillä tämä aiheutti huomattavan paljon hämmennystä viime vuonna.
------------
Mikäli sääntömuutoksista heräsi kysymyksiä, pyydämme esittämään ne tässä foorumiviestiketjussa.
Wapputerveisin,
Sotahuudo 2016 järjestäjätiimi