Sotahuuto

Tahtoisin herättää keskustelua kuolemissääntöjen noudattamisesta.

Seuraavan keskustelun tueksi olen liittänyt tämän viestin loppuun lainauksen vuoden 2016 Sotahuudon kuolemissäännöistä.

SotaHuudossa sekä Noxbossa olen toistuvasti törmännyt tilanteisiin, joissa kentällä taistelevat pelaajat haukkuvat, että esittäydyn kuolleena kuolleiden seassa. Tälläinen toiminta on luonnollisesti täysin moraalitonta, joten tahtoisin selventää mistä väärinkäsitys johtuu.

Oma taistelutekniikkani on rauhallinen ja tarkkaileva. Liikun kentällä usein kävellen ja yksin. Tästä on huomattavaa hyötyä ihan ihmisen biologiaan perustuen, koska vähemmän liikkuva pelaaja herättää vähemmän huomiota kuin juokseva/huutava/huitova kollegansa. Pidän asettani oikein päin, yleensä mahdolliseen vastustajaan katsekontaktin kera kohdistettuna ja jos käytän jousta, nuoli jänteellä. En millään tapaa esitä kuollutta.

Miksi sitten minua usein luullaan kuolleeksi?

Koska useat KUOLLEET eivät noudata kuolleena olemisen sääntöjä. (Alla). Lyhennettynä:
- Käytä raatoliinaa
- Käännä aseesi väärinpäin
- Jos lähelläsi taistellaan, laskeudu polvellesi tai istumaan.

Minua luullaan kuolleeksi ainoastaan tilanteissa, joissa kuolleet pelaajat kävelevät/juoksevat taistelun läheisyydessä, pitävät asettaan kädessään oikeinpäin, eli väärin, eivät käytä raatoliinaa tai oikeastaan millään tapaa osoita olevansa kuolleita muutoin kuin olemalla osallistumatta taisteluun.

Jos ainoa menetelmä erottaa kuollut taistelija elävästä on se, että kuollut taistelija ei ole aktiivisesti hyökkäävä, jotain on pahasti pielessä.

Rauhallisella ja huomiota herättämättömällä lähestymistavalla on voitettu skenaarioita. Mm. Noxbo 2016 lipunsiirto-skenaariossa kävelin yksin lipun kanssa kentän yhdeltä puolelta muutamien satunnaisten vastapuolen edustajien läheltä meidän lippupisteelle, samalla kun toisella puolella kenttää oli massiivinen mähinä (ja toisen joukkueen lippu matkallaan). Yhtäkään sääntöä rikkomatta, kiertämättä tai soveltamatta käytimme älyä voiman sijaan ja voitimme näin ainakin yhden skenaarion. (Ja olisimme ehkä voittaneet useammankin, jos armeijajohtajat olisivat uskoneet vihjettäni tämän toimivuudesta alusta alkaen.)

Minusta olisi erittäin kurjaa, jos rauhallista ja ajattelua käyttävää taistelutyyliä katsottaisiin pahalla, koska suurin osa taistelijoista ei osaa noudattaa kuolemissääntöä.

Syyllistyn jossain määrin itsekin kuolleena liikkumiseen väärissä paikoissa ja respaskenaariot vaikeuttavat pottia entisestään, mutta haluaisin kysyä teidän mielipiteitänne asiasta. Luulen että moni muukin taistelija on kohdannut kentällä eläviä, joita on luullut kuolleeksi ja moni on ollut se elävä, jota on luultu kuolleeksi.

Mikä on sinun näkökulmasi?



Alla lainaus Sohu-16 kuolemissäännöistä:

"Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät. Kuolleen taistelijan tulee osoittaa olevansa kuollut alla määritetyllä tavalla niin kauan kuin hän on taistelutoimintaan käytetyllä alueella.
Kuolleena oleminen osoitetaan välittömästi kuolemaan johtaneen tapahtuman jälkeen ensisijaisesti kaikilla tai tämän ollessa mahdotonta vähintään yhdellä seuraavista tavoista: 1. ilmoittamalla kuolemasta ääneen, 2. nostamalla ja tämän jälkeen pitämällä vähintään toista kättä pään päällä, tai 3. kääntämällä ja pitämällä aseen terä maata kohden osoitettuna ja nostamalla aseen kahva vähintään kasvojen tasolle mahdollisuuksien mukaan terästä kiinni pitäen.
Kun kuollut taistelija pääsee välittömästä taistelukontaktista, tulee hänen taistelualueella yhä ollessaan osoittaa kuolemaansa nostamalla tähän tarkoitukseen hyväksytty merkkiliina päänsä yläpuolelle tai kiinnittämällä liina päänsä ympärille.
Liinan tulee olla kokonsa puolesta selkeästi erottuva, sekä väriltään kirkkaan oranssi kangas.
Kuolleen taistelijan tulee poistua valvojien kuolleita varten osoittamalle alueelle välttäen aiheuttamasta häiriötä yhä käynnissä olevalle taistelutoiminnalle. Poistuminen tulee tehdä taistelun niin salliessa viivyttelemättä, mutta kuitenkin välttäen muita taisteluun osallistuvia, yhä oletettavasti elossa olevia taistelijoita.
Mikäli poistuminen taistelutoiminnan välittömästä läheisyydestä ei kuolemisen jälkeen edellä mainitulla tavalla onnistu, on taistelijan hakeuduttava esteeksi soveltuvan maastonkohdan kuten muurin, kiven tai puun viereen, sekä istuttava alas tai mentävä polvelle osoittaen samalla edellä määritetyllä tavalla olevansa kuollut, kunnes tilanne sallii poistumisen sääntöjä noudattaen.
Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole sallittua."

Hyvä keskustelunavaus ehkä sotahuudon tämän hetken suurimmasta yksittäisestä ongelmasta.

Huomionarvoista on se, että raatoliina ei ole sääntöjen mukaan vapaaehtoinen. En oikein ymmärrä miksei tätä sääntöä oikeasti valvota/ pidetä arvossa, koska raatoliina on erittäin hyvä ja nopea tapa erottaa kuolleet elävistä. Jos raatoliinan käyttö ei ole pakollista, olisi sääntöjä muutettava vastaamaan todellisuutta. Parempi vaihtoehto kuitenkin olisi se, että liinan käyttöä alettaisiin valvoa ja disgloriaa jakaa käytön laiminlyönnistä. Olisi myös suotavaa, että raatoliinoja voisi ostaa tapahtumapaikalta. Muutaman hassun euronkin hintaan ne toisivat myös vähän lisärahaa järjestäjien budjettiin. Sotahuutovideoita katsoessa huomaa hyvin miten iso ongelma kuolleiden erottaminen on. Varsinkin välittömän taistelun ulkopuolella linjojen sivuilla ja takana haahuilee iso joukko porukkaa, josta on vaikea sanoa ovatko ne elossa vai eivät. Säännöt sinäänsä ovat selkeät ja niitä noudattamalla tilanteet olisivat ongelmattomia. Ongelmana on kuitenkin ihmisten asenne ja/tai laiskuus, joka johtaa epäselkeisiin tilanteisiin. Mitä mieltä ihmiset ovat, onko ok antaa disgloriaa ryhmälle, jonka jäsenet eivät merkkaa kuolleen statustaan riittävän selkeästi?

Raatoliinoista on hyviä kokemuksia jai itsekin käytän sitä joten ihmettelen tosiaan miksi sääntöä ei laiteta voimaan.

Hyvä keskustelun avaus.
Kieltämättä näitä asioita tapahtuu kentällä ja asialle pitäisi saada korjaus. Itse olen kentällä saanut huutelua kun olen jatkanut matsaamista polviltaan ja siten vaikuttanut "kuolleelta".

Yhtenä ääripäänä olen luultavastikkin aiheuttanut omalle ryhmälle disgloorian aiheesta " kuolleiden tarpeeton hakkaaminen" tilanteesta jossa kuolleet ovat metrin päässä vihollisen linjasta katselemassa kuinka omalla armeijalla menee. Kenelläkään heistä ei kyseissä tapauksessa ole ollut raatoliinaa tai ase edes väärinpäin.

Kuolleiden tulisi liikkua välittömästi kentän reunalle pois taisteluista. Ymmärrän kyllä joidenkin pakkomielteet nähdä taistelu vierestä. Nämä tilanteet tosin tuovatkin keskustelun avauksesta "kuolleena esiintymisen".

Ehdotuksenani olisi vain ja ainoastaan oikein vaatia raatoliinoja pakollisiksi. Näin pääsisimme eroon epäselvyyksistä kuolleista ja elävistä taistelijoista.

Disglooriaa huonosta käytöksestä, eli kuolleena taistelukentällä vetelehtimisestä ilman asianmukaista merkkiä. Ryhmä pitää tämän asian sitten kyllä hoidossa.

Ei taas... Miks mä joudun aina olemaan eri mieltä...

Itse tarkoituksellisesti joko ilmaisen eleillä tai sanoilla olevani elossa (ja vihollinen) jos vastustaja ei sitä ymmärrä. Jos esim. kävelen rauhallisesti, kohotan asettani hyökkäävästi vihua kohti ja/tai saatan lyödä kilpeeni, tai huutaa olevani elossa, vaikka sitä ei erikseen kysyttäisi.

Mielestäni perustelu "no kävelin laiskasti ase oikein päin kädessä roikkuen vihua kohti, mutta sääntöjen mukaan olis pitänyt olla raatoliina, joten vihun olis pitänyt tietää" on tietty teknisesti oikein, mutta samalla erittäin väärin. Sama pätee myös vihollselta näyttämiseen. Kuka oikeasti edes tunnistaa satunnaisesti pukeutuneista ihmisiä oikeisiin ryhmiin, tai muistaa mikä ryhmä se oli, saati mihin armeijaan se kuului? Mielestäni hyökkääjän vastuulla on myös tehdä selväksi että hän on hyökkääjä, ei vain mennä sääntöjen nojassa rennosti päälle ja yhtäkkiä tappaa vastustajaa. Boffaus on kuitenkin ensisijaisesti herrasmieslaji.

Mr-Headless kirjoitti:Kieltämättä näitä asioita tapahtuu kentällä ja asialle pitäisi saada korjaus. Itse olen kentällä saanut huutelua kun olen jatkanut matsaamista polviltaan ja siten vaikuttanut "kuolleelta".

Vaikka säännöt eivät sitä erikseen kiellä, niin ainoa kohta missä säännöissä polvelle meno mainitaan Hold-huudon lisäksi on kuoleminen. Itse miellän myös polvellaan olevan vihollisen kuolleeksi. JOS olet elossa, olisi se TODELLA TÄRKEÄÄ ilmoittaa vastustajalle sanallisesti ja olla hyökkäämättä jos vihu ei sinua kuule tai huomaa.


PS. Itsekin voisin raatoliinan valvomista kannattaa. Rehellisesti en edes muistanut sen pakollisuutta enkä sitä SoHuun mukaan muistanut ottaa. Hups...

Erittäin hyvä avaus ja Olhon kanssa samaa mieltä. Ongelmaa on ilman muuta myös kuolleiden merkkaamisessa, mutta mainitulla "rauhallisella taistelutyylillä" hyväksikäytetään, tarkoituksella tai - kuten aloitusviestin tapauksessa - tarkoituksetta, edellä mainittua toista ongelmaa (kuolleiden erottamista), jota ei olisi mikäli kuolleet jäisivät makaamaan ruumiina maassa. Mikä johtaa todella usein vain epäselviin tilanteisiin ja paskaan fiilikseen. Henkilökohtaisesti toivoisin useamman käyttävän mielestäni vuosien varrella hyväksi osoittautunutta reilua käytäntöä, että tehdään täysin selväksi itseen päin tuijottavalle vastustajalle olevamme elossa ja vastapuolella, mikäli toinen jää arpomaan. Juuri tällaiseen kuolleiden seassa "rauhallisesti kuljeskelevaan" höntsyilijään onnistuin kuolemaan itsekin tänä vuonna ja voin sanoa että v*tutti.

Kuten Olho sanoi, ongelma ei ole ainoastaan kuolleisiin sekoittuminen vaan myös vastapuoleen sekoittuminen. Itelle juuri tuo jälkimmäinen on tuonut eniten päänsärkyä kun joku hiihtäjä on päässyt linjan taakse ja laskee sitten aseen kärjen alas ja rupeaa rauhallisesti löyntystelemään siellä vihollisen seassa. Omasta mielestä jopa pahempi kuin kuolleiden seassa löntystely.

Mitään sen kummempaa sääntöä tästä ei kuitenkaan kannata tehdä. Joku ohjelinjaus että "Taistelijan tulee näyttää aktiiviselta eikä saa tahallisesti yrittää näyttää kuolleelta tai vastustajalta." voisi olla peli-ilon kannalta kiva, mutta lähtökohtasesti se on taistelijoiden asenteesta kiinni.

Disglooriaa vaan sitten jälkikäteen jos tuntuu pahalta.

Kiitoksia avauksesta!

Tämä on harmittanut minua jo vuosia, mutta en ole saanut tehtyä asialle mitään. Ongelma on nimittäin yleinen, enkä usko että sitä pystyttäisiin korjaamaan pelkästään raatoliinoilla. Ei silti, vaikka kaikki käyttäisivät niitä. Kuolleeksi luulemiseksi liittyy olennaisesti myös polvelleen meneminen. Minulle on useamman kerran taputeltu miekalla selkää, kun olen juossut "kuolleiden" ohi. Selkeyden vuoksi olisinkin siis kieltämässä polvelle menemisen muilta kuin kuolleilta.

Polvelle menemiseen liittyy toinenkin "sääntöjen vastaisuus", monesti polvelleen menneen taistelijat kääntyvät polvella ollessaan, mikä taas on mahdotonta yhdellä jalalla ja siten käyttävät kuollutta jalkaansa.

Swann kirjoitti:Polvelle menemiseen liittyy toinenkin "sääntöjen vastaisuus", monesti polvelleen menneen taistelijat kääntyvät polvella ollessaan, mikä taas on mahdotonta yhdellä jalalla ja siten käyttävät kuollutta jalkaansa.

Ei oo varsinaisesti kiellettyä sääntöjen nykymuodossa. Ote täksi vuodeksi kirjoitetusta jalkasäännöstä: "Vahingoittuneen jalan jalkapohja ei saa koskettaa maata, mutta kengän tai varpaiden kärjellä voi ottaa tukea maasta. Painoa ei saa laskea vahingoittuneen jalan päkiälle eikä jalkapohjalle."

Polvelle meno pitäisi kieltää erikseen, jos se halutaan kieltää erikseen. Toinen vaihtoehto on jaella sitä disgloriaa säännön sanan mukaisesta mutta ottelun hengen vastaisesta toiminnasta.

olho kirjoitti:

Swann kirjoitti:Polvelle menemiseen liittyy toinenkin "sääntöjen vastaisuus", monesti polvelleen menneen taistelijat kääntyvät polvella ollessaan, mikä taas on mahdotonta yhdellä jalalla ja siten käyttävät kuollutta jalkaansa.

Ei oo varsinaisesti kiellettyä sääntöjen nykymuodossa. Ote täksi vuodeksi kirjoitetusta jalkasäännöstä: "Vahingoittuneen jalan jalkapohja ei saa koskettaa maata, mutta kengän tai varpaiden kärjellä voi ottaa tukea maasta. Painoa ei saa laskea vahingoittuneen jalan päkiälle eikä jalkapohjalle."

Polvelle meno pitäisi kieltää erikseen, jos se halutaan kieltää erikseen. Toinen vaihtoehto on jaella sitä disgloriaa säännön sanan mukaisesta mutta ottelun hengen vastaisesta toiminnasta.

Juuri siksi "sääntöjen vastaisuus". Mielestäni se rikkoo sääntöjen henkeä, vaikka sitä tehdäänkin. Selkeyden vuoksi olisinkin siis kieltämässä polvelle menemisen muilta kuin kuolleilta.

Swann kirjoitti: Selkeyden vuoksi olisinkin siis kieltämässä polvelle menemisen muilta kuin kuolleilta.

Eieieiei, pysäytetään tää idea ennenkuin edes alotetaan. Mitä ihmettä sit tehään kun ei jaksa enää tasapainoilla yhellä jalalla? Kengänkärjelle ei sitä koko painoa kuitenkaan saa. Eikä ne yksjalkaset kaverit ole ne jotka selkään hiihtää, ihan oma syy jos pakitat paikallaan olevaan puoljalkaseen kääpiöön. Pää pyörii ja saa kysyä onko hengissä.

Ennenkaikkea, kuolleiden ei pitäisi jäädä kentälle istuskelemaan vaan tulisi siirtyä pois taistelualueelta.

Nubbis kirjoitti:Ennenkaikkea, kuolleiden ei pitäisi jäädä kentälle istuskelemaan vaan tulisi siirtyä pois taistelualueelta.

Asiaa. Tässä mun mielestä se keskeisin ongelma on. Jos kuolleet oppisivat siirtymään pois taistelualueelta, ei tarvitsisi käydä tätäkään keskustelua elävältä/kuolleelta näyttämisestä.

Mun mielestä pitäisi myös aktiivisesti ohjata kuolleita nimenomaan poistumaan kentältä, ei jäämään polvelle.

Nubbis kirjoitti:

Swann kirjoitti: Selkeyden vuoksi olisinkin siis kieltämässä polvelle menemisen muilta kuin kuolleilta.

Eieieiei, pysäytetään tää idea ennenkuin edes alotetaan. Mitä ihmettä sit tehään kun ei jaksa enää tasapainoilla yhellä jalalla? Kengänkärjelle ei sitä koko painoa kuitenkaan saa. Eikä ne yksjalkaset kaverit ole ne jotka selkään hiihtää, ihan oma syy jos pakitat paikallaan olevaan puoljalkaseen kääpiöön. Pää pyörii ja saa kysyä onko hengissä.

Ennenkaikkea, kuolleiden ei pitäisi jäädä kentälle istuskelemaan vaan tulisi siirtyä pois taistelualueelta.

Jos ei jaksa hyppiä voi huutaa haavuria tai jäädä muista jälkeen. En jaksa uskoa että kenenkään peli-iloa menee piloille vaikka jalan laskisi lepäämään, niin kauan kuin se tapahtuu kaukana taistelusta ja toista jalkaa ei käytä itse liikkumiseen. Mainitaan vielä että kertaakaan en ole peruuttanut "paikallaan olevaan puoljalkaseen kääpiöön" vaan nimenomaan juossut eteen päin polvillaan seisovien ohi. Yritän kyllä jatkossa muistaa huutaa "Oletteko hengissä?"

Nubbis kirjoitti:

Swann kirjoitti: Selkeyden vuoksi olisinkin siis kieltämässä polvelle menemisen muilta kuin kuolleilta.

Eieieiei, pysäytetään tää idea ennenkuin edes alotetaan. Mitä ihmettä sit tehään kun ei jaksa enää tasapainoilla yhellä jalalla?

Nykyään on haavurit. Käytä niitä. Jos ei onnistu; Kuole.

Taistelualueelta poistuminen on suht helppoa pienemmissä kenttäskenuissa, mutta esim. metsässä melkein mahdotonta. Mihin siinä pitäisi edes mennä? Onko se oikeasti parempi että kuolleet vaeltelevat etsimässä paikkaansa maahan tipahtamisen sijaan?

Ihan huomiona vain, tämä polvellaan oleminen, ja taisteleminen sekä liikkuminen polvillaan -keskustelu olisi varmaan hyvä vetää omaksi topiciksi heti alkuunsa. Se miksi se sotkeutuu tähän koko keskusteluun kuolleena toimimisesta, johtuu vain siitä ettei siihen ole kovin selkeää konsensusta läpi maan, niinkuin Olho jo ilmaisikin. Ei vain ole yhteistä linjaa sille saako elävä taistelija olla polvillaan. Mielestäni paikallaan tulee todellakin saada olla polvilla tai korpossa(elossa, ja korpossa tietty elävän jalan jalkapohja maassa), se taas, saako siinä liikkua ja taistella samalla on kyllä hyvä keskustelunaihe.

Oma kulmani alkuperäiseen aiheeseen on ihan selkeä, elossa (=pelissä mukana) olevien taistelijoiden ei lähtökohtaisesti ikinä tulisi joutua väistelemään ja varomaan kuolleita (=pelistä poistuneita) taistelijoita. Jos näin tapahtuu, ne kuolleet ovat väärässä paikassa jo ihan alkujaankin, ja tarkoitan nyt siis paikallaan olevia, skenun loppumista odottavia taistelijakasoja. Niiden jotka ovat kulkemassa pois taistelusta juuri kuoltuaan, kuuluu antaa tietä eläville taistelijoille parhaansa mukaan, ja poistua mahdollisimman ripeästi jonnekin missä taistelua ei enää ole lähimainkaan. Ja tietysti merkitä itsensä selkeästi kääntämällä se ase kunnolla (tässä varsinkin on tosi paljon parannettavaa), ja käyttämällä raatoliinaa. Ihmettelen itsekin miksi siitä luovuttiin näin vaivihkaa, sen kokeilut aikanaan olivat ihan valtavan onnistuneita.
Mun mielestä on tosi kurjaa aina kun eläviä syytellään kuolleisiin sekaantumisesta, elleivät tietysti sellaisiksi naamioidu, ja siitä seuraavassa kappaleessa on lisää.
Kiitos Ozille avauksesta, hyvä avaus ja täysi komppaus Mahdille, ongelma on munkin mielestä yksi tämän hetken isoimmista ja aiheuttaa ihan turhaa mielipahaa sekä disgloorioita, niin kuolleille jotka ovat tiellä kuin myös eläville jotka niihin kuolleisiin sekoittuvat.

Kolmas ihan oma aiheensa on tosiaan vielä tämä kuinka elävien taistelijoiden tulee toimia boffauksen herrasmieslajissa. Tietenkään itseään ei saa em. mainituilla tavoilla merkitä kuolleeksi ollessaan todellisuudessa elävä, mutta tarvitseeko vastustajille joutua näyttämään warfacea turhanpäiten jos niillä ei vaan itsellään onnistu pään pyörittäminen?
Ongelmat tässä johtuvat mielestäni tosi isolta osin siitä, että ne kuolleet eivät osaa (=jaksa) merkitä itseään niin selvästi, että elävien ei tarvitsisi tehdä sitä heidän puolestaan.
Vähän toki kärjistinkin, kyllä elävilläkin on vastuunsa siitä omasta aktiivisuudestaan, vaan rajanveto näissä voikin olla todella subjektiivinen juttu. Oman lisäpotkunsa tähän tuovat vielä se ~5-10% skenen sotureista, joita on enemmän tai vähemmän vaikeaa tunnistaa, ainakaan nopealla vilkaisulla, minkään tietyn ryhmän taistelijoiksi.
Itselleni maalaisjärki ja hyvä maku ovat kyllä pitäneet huolen siitä että ei tule hyväksikäytettyä vastustajia jotka ovat mut nähneet, mutta eivät silti tunnista uhaksi. Tällaisissa tulee lähes poikkeuksetta huomautettua että hei me ollaan eri puolella. Jos eivät sitten taas huomaa meikäläistä alkujaankaan, niin siinä vaiheessa en koe että minulla olisi velvollisuutta heitä varoittaakaan.

Sitten tietysti on vielä paikallaan olevat taistelijat joita luullaan erinäisistä syistä kuolleiksi. Yleensähän ne tietty ovat paikallaan koska ovat menettäneet jalan, ja kyllä silloin mielestäni pitää saada olla paikallaan, polvillaan, korpossa, tai yhdellä jalalla seisten käyttäen varpaankärkiä tukemiseen.
(OT: Saataisiinko tähän kunnollinen briiffi ja linjaus, tuntuu ihan oikeasti siltä että joka kolmas näkemäni taistelija on tulkinnut (tai ainakin käyttää sitä) väärin)
Mielestäni kuitenkin tämäkin on ihan selkeä tapaus, jos joku taistelija seisoo tai on polvillaan paikallaan(jalan menettäneenä tai ei), ja tappaa sinut joka juokset sellaisen ohi luullen kuolleeksi, niin kyllä se nyt on ihan vain sinun oma vikasi kun menit itseäsi viholliselle tarjoamaan. Eikö tässä voisi päteä sama sääntö kuin laskettelurinteessä, "lähestyjä" varmistaa että molemmat ovat samalla kartalla, niinhän se järkevimmin menee. On kuitenkin mielestäni aivan päivänselvää että ainoa oikeasti selkeä tapa linjata asia on että kaikki ne jotka taistelukentällä aseet käsissä hengailevat eivätkä itseään kuolleiksi merkitse, pitää tulkita eläviksi.
Samaan hengenvetoon on hyvä mainita tähänkin vielä toi kuolleiden lyöminen. Siihen pätee nämä ihan samat säännöt, jollei se kuolleeksi tunnistautuminen selkeästi onnistu, niin on ihan turha valittaa siitä että tulee lyöntiä. Sitähän siellä ollaan tekemässä, lyömässä kaikkia niitä jotka ovat pelissä mukana. Ihan yhtälainen turhan purnauksen aihe tämäkin, joka olisi korjattavissa kunnollisella asennemuutoksella ja briiffaamisella.

PS. Kuulun itsekin kerhoon jossa näitä pikkujuttuja olisi tosi hyvä ja skenelle tosi terveellistä alkaa taas näyttämään alkubriiffeissä. Ihan 1-2 juttua kerrallaan vuodessa niin ei mene aikaakaan paljoa, ja kaikki tulkinnanvaraisuudet ja kuittailumahdollisuudet pois hyvissä ajoin niin homma olisi selkeää.

Itse pidän enemmän siitä, että kuollut poistuu välittömän vaaran alueelta ja menee sitten istumaan (ei polvelle vaan istumaan). Jos taistelukenttä on lopussa täynnä liikkuvia ihmisryhmiä joista osa kuolleita ja osa elossa on kuolleiden erottaminen elävistä hankalaa varsinkin nopeissa tilanteissa ja mikäli merkit eivät näy juuri katsojan suuntaan. Mikäli takanasi pörrää jatkuvasti (merkittyjäkin) kuolleita, ei se silmänurkasta näkyvä liike varoita selkäänpuukottajasta samalla tavalla, kuin jos kuolleet olisivat paikallaan.

PattiJalka kirjoitti:
Sitten tietysti on vielä paikallaan olevat taistelijat joita luullaan erinäisistä syistä kuolleiksi. Yleensähän ne tietty ovat paikallaan koska ovat menettäneet jalan, ja kyllä silloin mielestäni pitää saada olla paikallaan, polvillaan, korpossa, tai yhdellä jalalla seisten käyttäen varpaankärkiä tukemiseen.
(OT: Saataisiinko tähän kunnollinen briiffi ja linjaus, tuntuu ihan oikeasti siltä että joka kolmas näkemäni taistelija on tulkinnut (tai ainakin käyttää sitä) väärin)
Mielestäni kuitenkin tämäkin on ihan selkeä tapaus, jos joku taistelija seisoo tai on polvillaan paikallaan(jalan menettäneenä tai ei), ja tappaa sinut joka juokset sellaisen ohi luullen kuolleeksi, niin kyllä se nyt on ihan vain sinun oma vikasi kun menit itseäsi viholliselle tarjoamaan. Eikö tässä voisi päteä sama sääntö kuin laskettelurinteessä, "lähestyjä" varmistaa että molemmat ovat samalla kartalla, niinhän se järkevimmin menee. On kuitenkin mielestäni aivan päivänselvää että ainoa oikeasti selkeä tapa linjata asia on että kaikki ne jotka taistelukentällä aseet käsissä hengailevat eivätkä itseään kuolleiksi merkitse, pitää tulkita eläviksi.

PS. Kuulun itsekin kerhoon jossa näitä pikkujuttuja olisi tosi hyvä ja skenelle tosi terveellistä alkaa taas näyttämään alkubriiffeissä. Ihan 1-2 juttua kerrallaan vuodessa niin ei mene aikaakaan paljoa, ja kaikki tulkinnanvaraisuudet ja kuittailumahdollisuudet pois hyvissä ajoin niin homma olisi selkeää.

Itseäni olen kyllä pääosin syyttänytkin, sillä sääntöjen vastaistahan polvillaan oleminen ei ole. Juuri tämän takia huudankin nykyään ovatko kaikki kuolleita/elossa. Mielestäni on kuitenkin sääntöjen hengen vastaista olla polvillaan kuolleiden seassa, jotka ovat niin ikään polvillaan. Se että ei laita kuoltuaan esim. miekkaa väärin päin onkin jo sääntöjen vastaista. Kun nämä yhdistää, erehdyksen mahdollisuudet ovat jo melko hyvät, varsinkin uusien taistelijoiden tapauksissa.





Pahistontulta taas kerran loistava kommentti.

Pahistonttu kirjoitti:Itse pidän enemmän siitä, että kuollut poistuu välittömän vaaran alueelta ja menee sitten istumaan (ei polvelle vaan istumaan).

Mikäli ei voi millään poistua paikalta. Olisiko mahdollista jäädä istumaan, jolloin kuolleet erottaisi selkeämmin polvillaan taistelevista?

Komppaan myös rennosti sivussa istumista ja tietynlaista alistuneisuuden näyttämistä näissä tilanteissa.

Porukka tuskin lyö jos olet antautuneen oloinen.

Ja nopea evakuointi taistelutilanteesta ja ehdottomasti aina pois alta ja jos kuolleet näkee muita kuolleita lorvimassa huomauttakaa heillekkin tilanteesta poistumisesta.

Taistelu tilanteessa ei pitäisi missään nimessä olla liian passiivinen sillä taistelemaanhan sinne kentälle ollaan tultu ja aktiivisella lähestymistavalla vältytään epäselvyyksiltä. Taisteluasento kohilleen, liikettä ja ase korkeella vaan niin kukaan ei vahingossakaan luule kuolleeksi.

Se on muuten hyvin jännä että raatoliinat ovat ajansaatossa jääneet suurilta osin pois käytöstä.

Itse komppaisin raatoliinojen yleisempää käyttöä jotta taistelualueen laidat oikeesti täyttyisivät rennosti istuvista oranssi liinaisista taistelijoista jolloin taistelun sinne siirtyessä ei pääsisi syntymään mitään epäselvyyksiä.

Swann kirjoitti:Jos ei jaksa hyppiä voi huutaa haavuria tai jäädä muista jälkeen. En jaksa uskoa että kenenkään peli-iloa menee piloille vaikka jalan laskisi lepäämään, niin kauan kuin se tapahtuu kaukana taistelusta ja toista jalkaa ei käytä itse liikkumiseen.)

olho kirjoitti: Nykyään on haavurit. Käytä niitä. Jos ei onnistu; Kuole.

Lähtökohtasesti haavuria ei ole aina saatavilla. Jos vaihtoehdot polvelle menolle on teidän "kuseta" tai "kuole" niin valitsen kyllä polvelle menon. Säännöt ei sitä kiellä eikä ole edes mikään kuolleen merkki.

Mutta joo, jos joku kokee polvella taistelemisen ongelmana, tehköön siitä langan.

Takas on-topikkiin:

Porukka ei tule käyttämään raatoliinoja aktiivisesti ellei niiden käyttöä pakoteta. Lisätään sääntöihin että jokaisella pelaajalla tulee olla raatoliina matkassa ja järkkärit myy niitä tapahtumissa sopivaan hintaan. Sitte vaan disglooriaa jos niitä ei käytä.

Nubbis kirjoitti:Porukka ei tule käyttämään raatoliinoja aktiivisesti ellei niiden käyttöä pakoteta. Lisätään sääntöihin että jokaisella pelaajalla tulee olla raatoliina matkassa ja järkkärit myy niitä tapahtumissa sopivaan hintaan. Sitte vaan disglooriaa jos niitä ei käytä.

Tuossa koko asiaan liittyvä sääntö. Oleellinen boldattuna:

2.3.2. Kuoleminen ja kuolleena oleminen kirjoitti:Osuma vartaloon tai päähän aiheuttaa taistelijan välittömän kuoleman. Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien tai molempien jalkojen haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden tai jalan haavoituttua. Toisen jalan ja toisen käden haavoittumisesta tätä vastoin ei aiheudu kuolemaa.
Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät. Kuolleen taistelijan tulee osoittaa olevansa kuollut alla määritetyllä tavalla niin kauan kuin hän on taistelutoimintaan käytetyllä alueella.
Kuolleena oleminen osoitetaan välittömästi kuolemaan johtaneen tapahtuman jälkeen ensisijaisesti kaikilla tai tämän ollessa mahdotonta vähintään yhdellä seuraavista tavoista: 1. ilmoittamalla kuolemasta ääneen, 2. nostamalla ja tämän jälkeen pitämällä vähintään toista kättä pään päällä, tai 3. kääntämällä ja pitämällä aseen terä maata kohden osoitettuna ja nostamalla aseen kahva vähintään kasvojen tasolle mahdollisuuksien mukaan terästä kiinni pitäen.
Kun kuollut taistelija pääsee välittömästä taistelukontaktista, tulee hänen taistelualueella yhä ollessaan osoittaa kuolemaansa nostamalla tähän tarkoitukseen hyväksytty merkkiliina päänsä yläpuolelle tai kiinnittämällä liina päänsä ympärille.
Liinan tulee olla kokonsa puolesta selkeästi erottuva, sekä väriltään kirkkaan oranssi kangas.
Kuolleen taistelijan tulee poistua valvojien kuolleita varten osoittamalle alueelle välttäen aiheuttamasta häiriötä yhä käynnissä olevalle taistelutoiminnalle. Poistuminen tulee tehdä taistelun niin salliessa viivyttelemättä, mutta kuitenkin välttäen muita taisteluun osallistuvia, yhä oletettavasti elossa olevia taistelijoita.
Mikäli poistuminen taistelutoiminnan välittömästä läheisyydestä ei kuolemisen jälkeen edellä mainitulla tavalla onnistu, on taistelijan hakeuduttava esteeksi soveltuvan maastonkohdan kuten muurin, kiven tai puun viereen, sekä istuttava alas tai mentävä polvelle osoittaen samalla edellä määritetyllä tavalla olevansa kuollut, kunnes tilanne sallii poistumisen sääntöjä noudattaen.
Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole sallittua.

Ehdota muutosta. Kuolleen polvelle menon voisi säännöistä poistaa, mutta muutenhan siellä jo kaikki on. Toki voitaisiin agressiivisesti alkaa jaella disgloriaa kuolleille, mutta onko se sitten hauskaa? En osaa sanoa.

For the record, itse pidän enemmän ajatuksesta että porukka saisi jäädä istuskelemaan metsään, eikä tarvitsisi haahuilla skenun reunoja etsimään. Itse ainakin olen valtaosan ajasta ihan pihalla siitä missä olen tai mihin pitäisi mennä.

Mielestäni ei ole elävän pelaajan tehtävä näyttää "aktiiviselta", vaan kuolleen pelaajan tulisi toimia sääntöjen mukaisesti ja siirtyä pelin syrjään.

Jos olet kuollut, etkä ole välittömästi taistelun alla; istu alas, käännä aseesi ylösalaisin ja tartu sen terästä kiinni, pitäen sitä pystyssä. Mikäli tapahtumassa on käytössä raatoliinat, pue se päähäsi. Jos kätesi ovat tyhjät, nosta ne pääsi päälle tai sen yläpuolelle. Siirry pelialueen ulkopuolelle.
Näitä ohjeita noudattamalla säännöt tuntevat pelaajat tunnistavat sinut kyllä kuolleeksi pelaajaksi ja jättävät lyömästä sinua. Jos et noudata näitä ohjeita, voivat elävät pelaaja olettaa olevasi elossa ja voit joutua lyödyksi.

En ole koskaan nähnyt sääntöä erityisen ongelmallisena, koska lähtökohtaisesti oletan kaikki asettaan kahvasta käsittelevät pelaajat eläviksi pelaajiksi, joita saa lyödä.

//

PattiJalka kirjoitti:Ongelmat tässä johtuvat mielestäni tosi isolta osin siitä, että ne kuolleet eivät osaa (=jaksa) merkitä itseään niin selvästi, että elävien ei tarvitsisi tehdä sitä heidän puolestaan.

^Tämä.