Sotahuuto

Hei,

seuraavassa on tarkoitus kerätä kokemuksia erilaisista vammoista, mitä aseilla (poislukien jouset) on saatu aikaan, sekä olosuhteista, missä ne ovat syntyneet. Tarkoitus on saada kunnolla selvyyttä vahingoista, niiden yleisyydestä ja laajuudesta satunnaisen foorumihuutelun sijaan. Jousilla sattuneista vahingoista perustetaan oma ketjunsa.

Toivon, että ihmiset alle raportoivat vammoista, joita ovat saaneet suoraan aseista. Vamman määritelmäksi tässä yhteydessä riittäköön, että se aiheuttaa vähintään seuraavasta taistelusta poisjäännin, joten silkkoja mustelmia ei raportoida, mutta liian tymäkät osumat nenään tai ohimoon kylläkin, mikäli kipu estää osallistuminen (ei pelkkä hyvä syy pitää tupakkataukoa). Mikäli joku keksii paremman kriteerin, sanokoon siitä ääneen.

Keihäästä nenäverenvuoto suoran piston takia. Sivussa noin 15 minuuttia.

Keihäästä silmään, joka johti punoitukseen sekä jätti pienen skraadun, luultavasti teipin reuna. Silmä oli noin päivän kipeä, mutta ei pysyvää vahinkoa. Sivussa 15-30 minuuttia.

Miekasta niskaan, seurauksena päänsärky. En jättänyt skeenarioita väliin, mutta totesin silti.

Eipä noita muita tule mieleen.

Aloitan jälleen itse:

Mustelmia ja naarmuja on tullut matkan varrella, mutta ainoa toiminnan pysäyttämä vamma on tullut napakasta iskusta ohimoon, jota en täysin epäpätevänä huitojana tuolloin osannut millään tavalla torjua. Seurauksena lievä aivotärähdys, treenien loppuminen siihen ja kahden päivän päänsärky. Tämän jälkeen olen käyttänyt aina kypärää, eikä mitään ongelmia ole ollut.

Huonosti kiinnitetyt varusteet ovat myös aiheuttaneet vamman. Barbutani oli löyhästi pehmustettu ja alhaalta tullut isku heilautti sitä niin, että tuon suun paljaaksi jättävän raon reunat pureutuivat nenään ja huuliin halkaisten ne. Turvotusta, hammassärkyä, mutta ei mitään vakavampaa. Olisi ollut täysin vältettävissä kiinnittämällä kypärä kunnolla.

EDIT: ja itse treenaan ehkä noin 10-15 kertaa vuodessa, minkä päälle treenileiri ja Sotahuuto.

Lievä aivotärähdys. Isku tuli varsiaseen lappeella jostain kumman syystä. Kaipa sen lyöjän kädet yliohjautuivat terän suuren painon takia?

Ranteen olen myös saanut pysyvästi rikki, kun torjuin kuppikahvamiekalla tyhmästi ja kokemattomana vähän kovemman luokan iskuja.

Keskisormeen ja nimettömään keihäästä. Tuntui vielä seuraavinakin päivinä. Osuma tuli pahasti, koska käsi oli auki (harvinaista) ja sormet pääsivät heilahtamaan iskun voimasta. Kuolin ja olin seuraavasa skenaariossa taas mukana, mutta sormet ilmoitelivat itsestään.

Aivotärähdyksiä tullut kahdesti, kerran ilman kypärää taistellessa -> sairaalareissu. Toinen tuli sitten kypärän kanssa ja oli huomattavasti lievempi, selvisi sillä että huilasi lopputreenit.

Huomioitakoon että kummatkin sisätreeneissä tapahtuneita, ulkotreeneissä ei ole boffereista tullut mitään, luonnosta kylläkin naarmuja yms

Huuli auennut, silmä turvonnut, korvissa soinut lukuisia kertoja, vatsaa on keihästetty pariin otteeseen että on pitänyt huilahtaa, kyynärpäät ja ranteet revenny (tosin saattanut johtua huonosta puolustuksesta), ja sitten ne iki-ihanat munuaisiskut..
Mustelmia tulee melkein joka treeneistä, mutta olen muutenkin herkkä mustelmille.

Hmm, tota listaa kun nyt katsoo, niin mietin teenköhän jotain väärin...?

Olen aina käyttänyt bofferoidessa kypärää ja hanskoja, joten vahingot jääneet aika vähäisiksi. Minimivarustus nykyään on teräskypärä, kendohanskat, kaulasuoja ja munasuojat.... paitsi yksilöturnauksissa, joissa teräskypärä vaihtuu nyrkkeilykypärään jossa maski, ja hanskat vaihtuvat puutarhasellaisiin.

Pahimmasta alkaen:

- muinaisen, ei-nykystandardien mukaisen miekan pistokärjen pisto kylkeen => pari viikkoa ikävää hengittää syvään ja yskiä, kuukausi-pari kesti että ei enää tuntunut; tämä siis vuonna 2004
- peukalon kynnen verinen taittuminen miekaniskusta kun itse torjuin poikittaisella keihäällä joskus vuosi takaperin. Tämän jälkeen käyttänyt bofferoidessa aina kendohanskoja...
- aina silloin tällöin tulee hitonmoisia keihäänpistoja päähän kuolleesta kulmasta; teräskypärä suojannut "pysyvämmiltä" vammoilta.

Voisi kenties vielä sisarusketjuksi pistää pystyyn vahinkokartoituksen muista kuin aseista? Minun pahimmat vammautumiseni tulleet niistä...

EDIT: 2002-2005 treeniä ehkä 50h vuodessa, 2006-2010 treeniä ~200h vuodessa

Kerran saanut huonosti tehdystä hilparista mojovan piston nenään, nenäverenvuotoa ja pieni murtumaa.

Muuta isompaa vammaa ei oikeastaan ole tullut. Oon vissiin päässy aika helpolla?

edit. kaks kertaa kaks tuntii per viikko ois tavote, yleensä vähintään kerran viikossa.

Näihin voisi vielä jokainen vastannut editoida kommentin yleisesti treenausmäärästään, niin saa hieman suhteutettua vammojen määrään.

Vakavimmat miekkailuvammani olen saanut bofferoidessa. Valtaosaltaan tosin yhteen runttaavista miehistä, ei niinkään aseista. Joskus pitkät miekat tai painavat aseet tekevät kipeää, mutta yleensä sitä selviää sillä että kirpaisee.

Pahimmat taitaa näistä tavallisista treeneistä tulla hampaitten yhteen kolinan muodossa. Joskus on tullut murusia sitten löydettyä suusta. Ei isoja, mutta hampaista.

Isoin vamma on solisliin sijoiltaan siirtyminen käden poksahdettua sijoiltaan. Painissa jossa vastapuoli ei kyllä ei kovin varovasti ottanut vaan enemmänkin lentävällä taklauksella selkäpuolelle.

Viime keväänä sain varsiaseella torjuessa irti varresta olleeseen vasempaan peukaloon iskun, joka taittoi sormea voimakkaasti ulospäin. Kivun takia hetki sivussa, jonka jälkeen oikealla kädellä taistelin lopputreenit. Tällöin vamma ei tuntunut pahalta, mitä nyt vähän jomotti, mutta jälkikäteen se jäi vaivaamaan pidemmäksikin aikaa: Vielä alkusyksystäkin vähänkään kovempi isku tai pidempi vasemman käden käyttö boffatessa sai aikaan sellaista särkyä peukalossa, että en pystynyt asetta kädessä käyttämään kunnolla (puristusote ei toiminut ilman kipua). Samoin vähänkään raskaampien esineiden nostaminen peukalon varassa sattui rasituksen jälkeen. Ajan kanssa tämäkin on kuitenkin parantunut, vaikken ole kättä erityisemmin säästellyt.

Samankaltaiset, lievemmät sormien taittumiset ovat olleet ainoa vamma, jota olen suoraan aseista onnistunut saaamaan toista vuotta suunnilleen viikoittain treenattuani. Nämä hyvin harvoin kuitenkaan ovat yhtä ikäviä kuin tuo yksi kerta, vaan parin kirosanan jälkeen voi mätkyttelyä jatkaa.

Naamaa runnottu kilvillä, miekoilla, varsiaseilla ja vaikka millä.. Pari kertaa ranne mennyt torjuessa (huono tekniikka?) ja pari kertaa ilmat pihalle. Lisäksi alasuojat olisivat pelastaneet melko monta kertaa joitakin ikäviä osumia..

Mustelmia en oikeastaan saa millään, eikä nyt ainakaan tule mitään kovin vakavia osumia mieleen. Nilkka on kanssa pari kertaa vaurioutunut juoksennellessa, mutta vammat eivät ole aiheutuneet suoraan aseista.

Pyrin käymään säännöllisesti kerran viikossa tampereen treeneissä, mutta realistinen määrä ehkä 30 kertaa/vuosi.

Sain PK-seudun ryhmätreenipäivillä tuntemattomasta, ei pehmustetusta, esineestä kovan iskun päähäni. Tuskin oli ase, sillä vierestäni juoksi kaksi liittolaista. Laskin hetken lukua, lähdin lopulta tapahtumasta ja päätä särki noin viikon.

Epäilen osumaa panssarin osasta, rautainen kyynerkuppi yms.

Kerron tämän kahdesta syystä: panssari voi aiheuttaa tahattomia osumia mikäli mennään välittämättä mistään. Toinen syy: käyttäkää kypärää.. minä en käyttänyt. Todennäköisesti olisi vain kilahtanut kivasti.

* Nenä on ruvennut useaan otteeseen vuotamaan, mutta se nyt on sellainen herkkis.
* Ranne on ollut huonoista torjunnoista johtuen mennyt kipeäksi/mättökelvottomaksi luokka päiviksi max. pariksi viikoksi.
* Kova keihäänpisto päähän vastapalloon. Lähinnä pelästytti kun niska notkahti taaksepäin. Onko tämä mahdollinen riski jos pistovoimaa on vielä vähän enemmän ja uhrilla niskalihaksia vähemmän <propaganda>kuin tulevalla Faban mutapainin voittajalla</propaganda>

Toinen havainto on, että jotenkin toiset ihmiset tuntuvat olevat alttimpia vahingolle kuin toiset. Itselle ei oikein koskaan käy mitään vaikka osumia sateleekin perille enkä jaksa panssaria treeneissä käyttää.

Edelleen syytä erottaa aseista ja muusta mähinästä tulleet vammat omiksi threadeikseen...

Lentävä miekan kahva nenään. Verta vuoti hyvin runsaasti ja seuraavat kaksi tai kolme päivää verenvuoto jatkui aina jos syke vähänkin nousi.

Ainahan sitä sattuu, mutta todella harvoin joutuu matsista jäämään pois eikä niitäkään muista enää jälkikäteen.

Ja treeniä suunnilleen 6h/viikko

Skylark kirjoitti:Itselle ei oikein koskaan käy mitään vaikka osumia sateleekin perille enkä jaksa panssaria treeneissä käyttää.

Varpaas murtu viime vuoden conifinaalissa kun törmäilit paljain jaloin salosen kanssa... mutta se kuuluu sinne toiseen ketjuun jota ei vielä ole.

08 huudon vapaissa mätöissä tuli kova sivuttainen isku hilparilla alaleukaan. Sattui leukaperään (jommankumman korvan eteen) ihan kunnolla puolisen tuntia ja parin viikon ajan oli tuskaa pureskella esim. ruisleipää. Muutaman kuukauden perästä napsahti uudestaan huomattavasti kevyemmästä keihäänpistosta ja samat oireet. Sen jälkeen ei ole sattunut enää mitenkään.

Ainakin kertaalleen on tullut niin kova miekanisku silmille, että on pitänyt huilia. Taisi olla alipehmustettu miekka mutta varma en ole.

Ainut vaarallisempi tilanne sattui Ruton treenileirillä muutama vuosi sitten. Kuluneesta aseesta tuli pisto vasempaan silmään. Pysäytti kyllä kuin seinään. Silmä vaivasi noin kaksi kuukautta, mutta onneksi mitään pysyvää haittaa ei jäänyt.

Hiusmurtuma nenään buklerista. Syynä täysin kulunneet reunapehmusteet.

Peukaloon pahin vamma, joka tuli kaverin nyrkistä repien nivelsiteen ja parantumis tähtäin 1-3 vuotta.

Beatific kirjoitti:

Skylark kirjoitti:Itselle ei oikein koskaan käy mitään vaikka osumia sateleekin perille enkä jaksa panssaria treeneissä käyttää.

Varpaas murtu viime vuoden conifinaalissa kun törmäilit paljain jaloin salosen kanssa... mutta se kuuluu sinne toiseen ketjuun jota ei vielä ole.

Hei, en mä tämmöisestä ole kuullut. Pahoittelut siitä.

Peukalon sijoiltaanmeno hilparia torjuessa.
Pikkurillin hiusmurtuma x3 (sama perhanan rilli vielä)

Ihan omaa tyhmyyttä tulleita.

2 viikkoa sitten treeneissä sääntöjen mukaisesta miekasta molemmat sieraimet auki. Odottamattomasta pyörähdyshyökkäyksestä vastapalloon koko kehon voimalla.

Tuloksena treeni lopetettiin siltä kerralta ja vajaa tunti verenvuotoa.

Ainoa vammaksi laskemani kävi viime kesänä ulkotreeneissä. Selkäni taakse oli ujuttautunut vihollisen taistelija, joka kiepautti miekalla minua silmään rapsakan wrapin. Minulla ei ollut kypärää tai panssaria, joten syytä tähän en tiedä. Pari erää huilia, ja pysyvä ruttu sarveiskalvoon. Olisi pitänyt käyttää silmäsuojia. Tyyppi oli kyl tosi randomi pihaboffaaja, vielä randomimmalla tekniikalla. Mihinkään vastaavaan en ole sen jälkeen enkä sitä ennen törmännyt.