Sotahuuto

Olisi kiva nähdä vähän tilastoja, kuinka pitkiä miekkoja ihmiset käyttävät kilven kanssa. Suositteko pitkiä, lyhyitä, vai keskimittaisia miekkoja kilpienne kanssa? Zweihänderit eivät kuulu tämän ketjun äänestykseen, mutta kertokaa silti minkä pituista miekkaa käytätte mieluiten kahdella kädellä!

Itse suosin kilven kanssa lyhyehköä, normaalipainoista miekkaa, pituudeltaan n. 65 senttiä. Kun tuon pituisella miekalla tulee vihun iholle niin sitä 140 senttistä haltiamiekkaa on yllättävän vaikea käyttää. Lisäksi uskallan väittää että lyhyellä miekalla saa lyötyä nopeammin sen panssarimörön kaatamiseen tarvittavat kaksi lyöntiä kuin sillä pitemmällä.

Kahdella kädellä käytän mieluiten n. 110-120 senttistä kevyttä miekkaa. Tuota pidempiin zweihändereihin laittaisin jo jonkinlaisen ricasson siltä varalta että joutuu vähän tiiviimpään taistelukontaktiin.

Mutta miten on, millaista miekka SINÄ suosit?

( Voi tuntua turhamaiselta nuo 10 sentin välin laitetut vaihtoehdot, mutta mielestäni sillä 10:llä sentillä on jo merkittävä ero )

Kysytkö nyt koko aseen vai terän mittaa?

Koko ase ponnesta kärkeen.

Siinä tapauksessa vastaan 110-120cm. Useimmin käyttämäni ase on pitkä yksiteräinen aavistuksen kaartuvalla terällä varustettu kevyt lyömämiekka, jossa on sormisuojus. Yksiteräisyys vähentää painoa, ja kaarevuus pehmentää pistoa, sillä putki lähtee aina taipumaan (vrt. kilpailumiekat), sormisuojus estää kivuliaita sormiosumia. Pitkä miekka voittaa lyhyen vastineensa, mikäli pidemmän aseen käyttäjä saa pidettyä itselleen edullisen välimatkan lyhyen miekan käyttäjään, joka siis ei pääse iskuetäisyydelle.

Mutta sitten kun se lyhytmiekan käyttäjä pääsee lähelle niin hups. :p Onko muuten miekkasi kaareva taaksepäin sapelin lailla? Itse pyrin tekemään pidemmistä miekoista aavistuksen kerran eteenpäin kaarevia (vrt. falx), huomattava etu lyödessä. Lyhyet miekat pidän suorina. Itse olen yksiteräisissä miekoissa muuten huomannut että on vaikeampaa saada kärki tuettua kunnolla kun on vain yksi iskuterä.

Terä kaartyy taaksepäin, jos terä kaartuisi eteenpäin, se korostaisi terän taipumista torjunnan ohi, kun taas nyt kaarevuus ehkäisee sitä.

Uskon että kyse on sohumiekoista. Silloin vastaan että n110-120cm pitkä suora ja n100 senttinen eteenpäin kaartuva miekka. Reeneissä sitten monenlaista ja lyhyempää.

Itse treenaan sillä mitä käytän "tositilanteessa", oppiipahan pitämään sen etäisyyden ja selviytymään lähikontakteista.

Jep. Itsekin pyrin treenaamaan sellaisella miekalla mitä käytän sohussa. Itse aloitin aluksi lyhyellä n. 55 sentin lyhyt miekalla ja koitin sen jälkeen 85 senttistä. 55 senttinen tuntui oikein mukavalta, mutta siinä vaiheessa kun kaverit oppivat keskikahvallisilla kilvillään pitämään mut sen käsivarren mitan päässä niin sieltä ei enää yltänytkään lyömään niin helposti. 85 senttinenkin tuntui ihan hyvältä, joskin true melee tilanteissa jäin aina kaipaamaan lyhyen miekan tuomaa ketteryyttä. Nyt olen sitten pääasiassa käytellyt tuollaisia 65-70 cm miekkoja, jotka ovat riittävän pitkiä kupurakilpikaverin telomiseen, mutta sopivan lyhyitä tiiviimpään toimintaan. Lisäksi takaapäin paukuttaessa saat nopeamalla miekalla enemmän väkeä lakoon.

130 cm vartta ja lyöntiterät hanuriin, ja korisuojus. Mallia pappenheimer. Siinä on miehen ase. (tuossa ei ollut mitään kaksimielistä)

Tykkään myöskin ~50 cm teräisestä "linjanmurtokalvastani"

Käytän treenatessa sellasta 40-60cm miekkaa, oppii tekniikan parhaiten. Sotahuudossa olen käyttänyt sellaista 80cm miekkaa, toimii hyvin lähitilanteissa. Treenatessa on omasta mielestäni turha käyttää pitkää miekkaa, ei opi tekniikkaa ja lyönnit menee täysin luottaen aseen pituuteen eikä omaan taitoon.

Pitkällä miekalla treenatessa oppii sen pitkän miekan tekniikan, eli ottamaan edun terän mitasta ja ulottuvuudesta, ja varomaan tilanteita, joissa se kääntyy kantajaansa vastaan. Lyhytmiekalla usein pyritään hyvin agressiivisesti lähelle ja sitä kautta lyöntietäisyydelle, kun taas pitkällä miekalla toimitaan päinvastoin, eli pyritään pitämään etäisyyttä. Koska pitkän ja lyhyen miekan taktiikat ja siten myös tekniikat eroavat toisistaan huomattavasti, en ymmärrä miksi harjoitella lyhyellä pitkän käyttöä (tai toisinpäin). Vähän kuin opettelisi ampumaan pistoolilla, mutta taistelussa käyttäisikin kivääriä. Tavallista painavamman treenimiekan käytön ymmärrän mm. lihasten vahvistamisen ja terän hallinnan opettelun kannalta, mutta terän lyhentäminen muuttaa aseen käyttötapaa.

Pahistonttu kirjoitti:Pitkällä miekalla treenatessa oppii sen pitkän miekan tekniikan, eli ottamaan edun terän mitasta ja ulottuvuudesta, ja varomaan tilanteita, joissa se kääntyy kantajaansa vastaan. Lyhytmiekalla usein pyritään hyvin agressiivisesti lähelle ja sitä kautta lyöntietäisyydelle, kun taas pitkällä miekalla toimitaan päinvastoin, eli pyritään pitämään etäisyyttä. Koska pitkän ja lyhyen miekan taktiikat ja siten myös tekniikat eroavat toisistaan huomattavasti, en ymmärrä miksi harjoitella lyhyellä pitkän käyttöä (tai toisinpäin). Vähän kuin opettelisi ampumaan pistoolilla, mutta taistelussa käyttäisikin kivääriä. Tavallista painavamman treenimiekan käytön ymmärrän mm. lihasten vahvistamisen ja terän hallinnan opettelun kannalta, mutta terän lyhentäminen muuttaa aseen käyttötapaa.

Eri mieltä olen. Pitkällä miekalla lyödään ihan samalla tavalla lyönnit, mutta sillä oppii helpommin lyömään lyöntejä jotka tuhoavat esim. ranteen. Sen lisäksi pitkällä miekalla ei opi niin helposti mitä hyötyä miekan tulemiskulmalla esim. on. Eli siinä pitkä miekka opettaa huonoa tekniikkaa.

Mielestäni sillä ei ole väliä, että mikä on ase, jos sen vain lyö universaalisesti huonossa kulmassa. Kilven ohitse sen kuitenkin pitää mennä.

N.Hirvelä kirjoitti:

Pahistonttu kirjoitti:Pitkällä miekalla treenatessa oppii sen pitkän miekan tekniikan, eli ottamaan edun terän mitasta ja ulottuvuudesta, ja varomaan tilanteita, joissa se kääntyy kantajaansa vastaan. Lyhytmiekalla usein pyritään hyvin agressiivisesti lähelle ja sitä kautta lyöntietäisyydelle, kun taas pitkällä miekalla toimitaan päinvastoin, eli pyritään pitämään etäisyyttä. Koska pitkän ja lyhyen miekan taktiikat ja siten myös tekniikat eroavat toisistaan huomattavasti, en ymmärrä miksi harjoitella lyhyellä pitkän käyttöä (tai toisinpäin). Vähän kuin opettelisi ampumaan pistoolilla, mutta taistelussa käyttäisikin kivääriä. Tavallista painavamman treenimiekan käytön ymmärrän mm. lihasten vahvistamisen ja terän hallinnan opettelun kannalta, mutta terän lyhentäminen muuttaa aseen käyttötapaa.

Eri mieltä olen. Pitkällä miekalla lyödään ihan samalla tavalla lyönnit, mutta sillä oppii helpommin lyömään lyöntejä jotka tuhoavat esim. ranteen. Sen lisäksi pitkällä miekalla ei opi niin helposti mitä hyötyä miekan tulemiskulmalla esim. on. Eli siinä pitkä miekka opettaa huonoa tekniikkaa.

Itse katsoisin, ettei harjoittelu ole vain tekniikan harjoirttelua (minkä, voi hyvinkin oppia aluksi lyhyellä aseella paremmin), vaan ennen kaikkea taktiikan ja tekniikan yhdistämistä, ja toimintamallien ajamista selkärankaan. Jos ehdollistat itsellesi toimintamallin "pyri iholle, juokse vastustajaan kiinni" koska harjoittelet lyhytmiekalla, jolla on pakko päästä viereen voidakseen iskeä, voit taistellessasi pitkällä aseella, adrenaliinihuumassa, vaistojen varassa huomata juosseesi lähelle vastustajaa, aivan kilpituntumaan ja että pitkällä miekallasi et yllättäen voikaan puukottaa ovelasti vastustajan kilven ohi, mikä lyhyellä aseella onnistui niin kätevästi. Toisin sanoen, olet toiminut varusteisiisi huonosti sopivalla taktiikalla, ja antanut vastustajallesi hyvän tilaisuuden lahdata sinut, harjoituksissa tämä tietenkin toimi, koska se on oikea tapa käyttää lyhytmiekkaa.
Harjoittelemalla sillä aseella, mitä tositilanteessa käyttää, saavuttaa myös sen edun, että pitkällisen käytön myötä aseesta tulee osa käyttäjäänsä, sen mitat, ominaisuudet ja mahdollisuudet tuntee kuin oman kätensä, terä on juuri siellä missä tahdot sen olevan ja tiedät aina kuinka paljon siinä on voimaa, nopeutta ja ulottuvuutta.
Yleisesti ottaen tämän ajatuksen voisi kääntää tietysti myös niinpäin, että "taistele sillä, millä olet harjoitellut, koska hallitset sen parhaiten".

Pahistonttu kirjoitti: Yleisesti ottaen tämän ajatuksen voisi kääntää tietysti myös niinpäin, että "taistele sillä, millä olet harjoitellut, koska hallitset sen parhaiten".

Tämä onkin juuri se syy, miksi olen välillä kritisoinut ropeconin turnauksen muotoa. Sillä nimittäin se, että joku on vaikkapa Suomen parhaimmistoa kilvellä ja miekalla ei tee siitä Suomen parhainta yhdellä miekalla välttämättä. Kyseinen henkilö toisaalta ei välttämättä osaa yhdellä miekalla tehdä yhtään mitään. Kohta joku älähtää, että todennäköisesti pärjää jos on huippu jollain muullakin asekombolla. Niin varmasti pärjääkin, koska ne refleksit, mitkä on saavuttanut erikombolla auttavat kyllä yhdelläkin aseella taistellessa. Tämä ei toisaalta tarkoita sitä, että osaisi kunnolla kaikkia mahdollisia kivoja hämäyksiä ja vastaavia, jotta pystyy pyyhkimään kaverilla lattiaa.

Nyt aseiden pituudesta pälkähti mieleeni, että esimerkiksi meillä Hämeenlinnassa on varmaan kautta aikojen käytetty pitkiä aseita. Uskoisin tämän johtuvan siitä että alkuun muutamilla on pitkät aseet ja muut eivät ole osanneet taistella niitä vastaan. Myöskin se, että olemme käyttäneet vuodesta kivi ja keppi kestopistejärjestelmää omissa treeneissämme. Tämä esim. lyhyellä miekalla estää sitten pärjäämästä kunnolla, ellei taitotasoero ole aivan älytön lyhyen miekan käyttäjän puolelta.

Tulevaisuudessa itse ainakin teen miekkani varmastikkin alle metrisiksi, koska muuten miekasta tulee hirveän kömpelö ainakin omasta mielestäni.

Pahistonttu kirjoitti: Harjoittelemalla sillä aseella, mitä tositilanteessa käyttää, saavuttaa myös sen edun, että pitkällisen käytön myötä aseesta tulee osa käyttäjäänsä, sen mitat, ominaisuudet ja mahdollisuudet tuntee kuin oman kätensä, terä on juuri siellä missä tahdot sen olevan ja tiedät aina kuinka paljon siinä on voimaa, nopeutta ja ulottuvuutta.

Eikös tämä ole huono juttu? Tuossahan oppii jotain välinespesifiä jota ei voi yleistää muuhun...

En tiedä miten treenaatte mutta itse en näe eroja pitkässä ja lyhyessä boffossa kuin lähietäisyydeltä tehdyissä tekniikoissa kuten pistoissa ja wrapeissa. Muuten tekniikka on hyvin samanlaista. Yleensä ongelma ei ole etteikö väki osaisi pysyä kaukana vastustajasta ja turvautua pidempään aseeseen, se on helppo saada opetettua ihmisille. Se on turvallisen tuntuista tekniikkaa ja sen aikana tarvitsee ajatella harvempia asioita joten sen saa ihmisille selkärankaan. Lähelle aggressiivisesti ja silti turvallisesti menemisen opettaminen on paljon vaikeampaa, sen kanssa joutuu opettelemaan pois turvaväliä ja sitä ihmiset eivät vapaaehtoisesti tee. Tällöin voi olla hyvä opettaa sitä vaikkapa antamalla käteen niin lyhyt astalo että väline pakottaa oppimaan.

Pahistonttu kirjoitti: Harjoittelemalla sillä aseella, mitä tositilanteessa käyttää, saavuttaa myös sen edun, että pitkällisen käytön myötä aseesta tulee osa käyttäjäänsä, sen mitat, ominaisuudet ja mahdollisuudet tuntee kuin oman kätensä, terä on juuri siellä missä tahdot sen olevan ja tiedät aina kuinka paljon siinä on voimaa, nopeutta ja ulottuvuutta.

Oleellistahan tässä on lähinnä aseen suhteellinen pituus verrattuna muihin samassa reenissä oleviin aseisiin. Esimerkiksi jyväskylän reeneissä talvella painava 125cm pitkä 1,5 käden miekka on superase muihin paikalla oleviin verrattuna, kun taas sotahuudon alla metriset miekat kilpimiehillä voivat hyvinkin olla arkipäivää.

Ainakin meilläpäin kaverit jotka talvella reenaavat liian pitkällä ja "helpolla" aseella ovat hukassa, jos muut kaivavat pitkät häröpallomiekkansa esiin viikkoa-kahta ennen sotahuutoa. Koska he ovat tottuneet pärjäämään nopeamman ja pidemmän aseen tuomalla edulla - eivät monipuolisella tekniikalla.

Olisin vastannut 100-109 senttiä, mutta koska harjoitellessa kädessä on yleensä tuon mittainen (ja sen tuntuu hitusen kömpelöltä), vastaan diplomaattisesti 90-99cm. Sellaisella pärjäisi varmaan hyvin, vaikken ole tuota pituutta vielä kokeillutkaan.

Sori, tää menee nyt OT:ksi. Mut toi otsikko on NIIN fallossumboolinen, että!

Siis itse pidän n.60 cm aseesta, koska sen kanssa pitää pystyä juoksemaan metsässä, niin että se roikkuu hyvin vyöllä ja pysyy mukana. Se on juosiampujille vain sellainen hätävara ase...

Haltia kirjoitti:Sori, tää menee nyt OT:ksi. Mut toi otsikko on NIIN fallossumboolinen, että!

Se nyt onkin vaan sun mielikuvitusta

Skylark kirjoitti:

Haltia kirjoitti:Sori, tää menee nyt OT:ksi. Mut toi otsikko on NIIN fallossumboolinen, että!

Se nyt onkin vaan sun mielikuvitusta

En minä mitään huomannut ennenkuin asia noin esille tuotiin O.o

En minäkään.

Itse käytän noin 90-senttistä miekkaa, treeneissä toisinaan vähän lyhyempää.

Uskoakseni miekan pituudella tekniikan oppimisen suhteen ei juurikaan ole merkitystä, jos tajuaa treenata hyvällä tekniikalla. Varmaan tätä Pahistonttu tarkoittikin. Sattuu kuitenkin olemaan niin, että 95 prosenttia boffaajista mätkii todella huonolla tekniikalla ja ainoastaan aseiden keveys estää ranteita natisemasta ja hajoamasta. Useimmilla ei löydy nöyryyttä treenata pitkillä miekoilla fiksusti. Ja eikä se oikeastaan aina ole ihan nöyryydestäkään kiinni - suurin osa boffoporukoista on lähtenyt pihalta kavereiden kesken läpsyttelynä, jolloin tekniikka ei itse asiassa ole ikinä mietitty, ja silloin tehdään miten parhaalta tuntuu. Mikä ei siis fysiikan kannalta ole useimmitenkään se paras mahdollinen juttu...

Keskustelu erikseen on sitten treenien yleinen miekkojen mitta ja taitotaso, mistä Delvor jo mainitsikin; kymmenen vuotta aktiivisesti treenanneen on turha mennä treenaamaan pitkällä miekalla nassikoiden tikaritreeneihin (tai vaikka käyttäisivätkin pitkiä miekkoja), koska se ei opeta yhtään mitään. Jos ei joudu missään vaiheessa tappelua edes pinnistämään voittaakseen, ei joudu ikinä ylittämään itseään. Eikä silloin kyllä myöskään opi. Se taas, että säännöllisesti mätkii lyhyellä miekalla mystisen oppimiskortin takia, vaikka ymmärtää tekniikan päälle ja nöyryyttä löytyy pitempäänkin vehjakseen eikä treenien yleinen taitotaso ole järkyttävän matala suhteessa omaan, ei nähdäkseni johda mihinkään.

Vaikka (ainakin Orivedellä treenanneiden) Galeneiden taitotaso on kasvanut huimasti kuluneen vuoden aikana - syvä kumarrus siitä - itse kaipaan tällä hetkellä säännöllisesti sitä selkäänsaamisen ja siitä koituvan oppimisen tunnetta, mitä Maahinkaisen treeneissä siellä käydessäni aikanaan koin. Kuten Jyväskylässä-Tampereellakin -akselilla ainakin on tapana sanoa: Turpiinsaaminen opettaa. (Tähän voisin jatkaa, että voittaminen silloin tällöin pitää itsetunnon tarpeeksi korkealla, jotta motivaatio pysyy yllä. Uskoakseni parhaiten oppii silloin, kun voittaa juuri ja juuri sen verran että motivoituu treenaamaan, mutta ottaa selkäänsä loppuajan!) No, eipähän tarvi huolella turpiinsaamista Tampereenkaan treeneissä pitkään vartoa!

saloneju kirjoitti:
Vaikka (ainakin Orivedellä treenanneiden) Galeneiden taitotaso on kasvanut huimasti kuluneen vuoden aikana - syvä kumarrus siitä - itse kaipaan tällä hetkellä säännöllisesti sitä selkäänsaamisen ja siitä koituvan oppimisen tunnetta, mitä Maahinkaisen treeneissä siellä käydessäni aikanaan koin.

No mut, josset ottais aina kilpeä ja pitkää miekkaa nii huomaisit että sitä saa turpiinsa.
Eli kun tuntuu ettei saa turpiinsa nii siitä vaa pienempää asetta käteen, niin itse ainakin olen yrittäny tehdä silloin kun haluan oppia esim. ylöjärven treeneissä. Se että pitää laitaa tikari kädessää, opettaa hyvin ottamaan turpiin.

N.Hirvelä kirjoitti:

saloneju kirjoitti:
Vaikka (ainakin Orivedellä treenanneiden) Galeneiden taitotaso on kasvanut huimasti kuluneen vuoden aikana - syvä kumarrus siitä - itse kaipaan tällä hetkellä säännöllisesti sitä selkäänsaamisen ja siitä koituvan oppimisen tunnetta, mitä Maahinkaisen treeneissä siellä käydessäni aikanaan koin.

No mut, josset ottais aina kilpeä ja pitkää miekkaa nii huomaisit että sitä saa turpiinsa.
Eli kun tuntuu ettei saa turpiinsa nii siitä vaa pienempää asetta käteen, niin itse ainakin olen yrittäny tehdä silloin kun haluan oppia esim. ylöjärven treeneissä. Se että pitää laitaa tikari kädessää, opettaa hyvin ottamaan turpiin.

Joo, kyllä me ymmärretään toisiamme tässä asiassa, vaikka eri sanoilla puhutaankin: pointti olikin nimenomaan se, että lyhyt miekka asiana ei olekaan mikään juttu, vaan se että onko oma taitotaso kovastikin treenien yleisestä taitotasosta ylempänä, jolloin ihan nöyryyden nimissä lyhyempi patukka on parempi Ei kuitenkaan siksi, että oppisi paremmin "tekniikkaa" tms., jos handlaa perusperiaatteet.