Sotahuuto

Täältä löytyy varmasti monia kokeneita roolipelaajia. Parhaimmillaan jopa monia eri ropeja kokeilleita. Kertokaa siis kokemuksianne toimivista systeemeistä ja/tai mitä pelaatte mieluiten.

Itsehän kaveriporukalla D&D:tä jyystämme tämän tästä. Systeemi kyllä kusee mitä tulee realismin tavoitteluun, mutta viihdyttävää kuitenkin. Muina sääntöjärjestelminä voisi mainita Call of Cthulhu d20, Cyberpunk, Legend of Five Rings, ISIS(jota ei varmasti moni tunne) ja Fallout PNP.

Pelaamme nyt GURPS:n pohjalta luodulla omalla systeemillä Yövartio- larpsarjan maailmaa 500 vuotta ennen larpin tapahtumia.
http://users.evtek.fi/~mikkoniv/zelo_500.jpg

Hyllystä löytyy monia kymmeniä pelejä joita on tullut kokeiltua, mutta pisimpään kestäneitä on ollu D&D ja Ultima Thulen kampanjat.
Eniten kyllä pidän Cyberpunkista, se maailma on hieno. (vaikka enemmän pidän kyllä shadowrunin sääntöjärjestelmästä).

KERP oli kuitenkin se peli millä aloitin, mielenkiintonen ja ihan mukava, maailmankin kun tunsi hyvin niin sillä pystyi alottamaan helposti.

On kyllä tullut pelattua kaikenlaista ja kaikenlaisilla sääntösysteemeillä, mutta eniten varmaan pelannut Praedoria tai ainakin Praedorin säännöillä. Punkki on kans ihan jees. Omat viritelmät toimii hyvin jos vain toimivat hyvin

Lähinnä Ultima Thule ja Twilight 2000, aikaisemmin myös paljon Praedoria ja muinaisina aikoina vanhaa D&D:tä.

Olen vanha ikäloppu korppi joka rakastaa D&D:tä. Tosin, nyt olen alkanut ihastumaan pahemman päiväisesti myös Innomineen ja DeadLandsiin...

Ei GURPSia mainittu, johan nyt.

No kyllä se on toi D&D

Kaikkea tullut pelattua...

Rune Questia on tullut pelattua jo vuosia. Nyt kiinnostus on siirtynyt Arkkikiven peleihin (Kätyrin osa, Piruja miehiksi, Parhaaseen katseluaikaan, yms).

AD&D ja D&D:eeta on tullut hakattua.

D&D:stähän on nyt tulossa nelosedikka.

Nelonen? Ei hitto... Täyttä rahastusta!!!

Wizards of the Cash indeed

Unis kirjoitti:Wizards of the Cash indeed

Onko tiedossa radikaaleja muutoksia vai muutetaan sivun 231 spellin damagea ja nimeä?

Haltia kirjoitti:Nelonen? Ei hitto... Täyttä rahastusta!!!

Itsehän en ole d&d:itä koskaan ostanut, mutta tää näkökulma tuntuu oudolta. Jos peli edelleen myy, niin miksei sitä päiviteltäisi sitä mukaa kun parannusehdotuksia tulee ja hommaa halutaan kehittää? Vai onko joku ihan oikeasti niin hölmö, että tuntuu pakolliselta ostaa uusi edikka aina ilmestymisen jälkeen sen takia kun se on uusin? (Tämä ei siis ole kannanotto siihen, onko peli mennyt parempaan suuntaan vai ei, koska se aihe taas menee liian subjektiiviseksi järkevää keskustelua ajatellen.)

Ajattelisin, että D&D keskittyy liikaa taistelun simuloimiseen ja hahmon numeraalisten ominaisuuksien kehitykseen. Itse hahmon pelaaminen jää vähemmälle, tai ainakaan pelaajia ei suoranaisesti rohkaista siihen, kun kirjassa lukee tyyliin: "Voit valita hahmollesi luonteenpiirteitä, kuten "vihainen, hiljainen, lukutoukka, vihannes". Toki D&D oli alkujaan figupainotteinen dunkkismättö, mutta roolipelin pitäisi mielestäni aina olla roolin pelaamista.

Jos peli menee siihen, että sääntökirjan selaaminen vie enemmän aikaa, kuin itse pelin eteneminen, on menty metsään.

Tämän vuoksi arvostan Call of Cthulhun yksinkertaisuutta.

Naktu kirjoitti:---mutta roolipelin pitäisi mielestäni aina olla roolin pelaamista.

Miksi määritelmän sisällä pysyminen olisi itseisarvo?

Naktu kirjoitti:Ajattelisin, että D&D keskittyy liikaa taistelun simuloimiseen ja hahmon numeraalisten ominaisuuksien kehitykseen. Itse hahmon pelaaminen jää vähemmälle, tai ainakaan pelaajia ei suoranaisesti rohkaista siihen, kun kirjassa lukee tyyliin: "Voit valita hahmollesi luonteenpiirteitä, kuten "vihainen, hiljainen, lukutoukka, vihannes". Toki D&D oli alkujaan figupainotteinen dunkkismättö, mutta roolipelin pitäisi mielestäni aina olla roolin pelaamista.

Jos peli menee siihen, että sääntökirjan selaaminen vie enemmän aikaa, kuin itse pelin eteneminen, on menty metsään.

Tämän vuoksi arvostan Call of Cthulhun yksinkertaisuutta.

Siis roolipelaamiselle ja eläytymisellehän ei voida tehdä sääntöjä. Taistelulle sen sijaan voidaan. Tästäpä syystä se kirja on täynnä pelkästään mättösääntöjä. Jos se on pelaajille ylivoimainen este eläytymiselle, niin eipä taida kannattaa yrittää edes.

No Kerpillä aloitin muutama vuosi sitten.
Sitten on tullut kokeiltua vähän kaikenlaista, mm. Cyberpunk, Star Wars roleplaying game, D&D, Ultimathe thule ja Miekka ja Magia . Kyllä niitä muitakin oli, ei vain tule nyt mieleen.
Ainiin huuomri puolelta vielä Väinö d20 on tullut pelattua, on se kyllä hyvä!

Adramelech kirjoitti:

Naktu kirjoitti:Ajattelisin, että D&D keskittyy liikaa taistelun simuloimiseen ja hahmon numeraalisten ominaisuuksien kehitykseen. Itse hahmon pelaaminen jää vähemmälle, tai ainakaan pelaajia ei suoranaisesti rohkaista siihen, kun kirjassa lukee tyyliin: "Voit valita hahmollesi luonteenpiirteitä, kuten "vihainen, hiljainen, lukutoukka, vihannes". Toki D&D oli alkujaan figupainotteinen dunkkismättö, mutta roolipelin pitäisi mielestäni aina olla roolin pelaamista.

Jos peli menee siihen, että sääntökirjan selaaminen vie enemmän aikaa, kuin itse pelin eteneminen, on menty metsään.

Tämän vuoksi arvostan Call of Cthulhun yksinkertaisuutta.

Siis roolipelaamiselle ja eläytymisellehän ei voida tehdä sääntöjä. Taistelulle sen sijaan voidaan. Tästäpä syystä se kirja on täynnä pelkästään mättösääntöjä.

Aivan niin. Tarkoitinkin sitä, että D&D:ssä sääntöjä on mielestäni liikaa (tosin ne ovat yksinkertaisia), ja se syö aikaa pelaamiselta.

saloneju kirjoitti:Miksi määritelmän sisällä pysyminen olisi itseisarvo?

En tiedä. Voin kuitenkin kertoa tarkoittaneeni sitä (ehkä se ei selviä lauseestani, johon viittasit), että mielestäni roolin pelaaminen on olennaisinta roolipeleissä. Voimme huomata käsitteiden samankaltaisuuden, joskin eron tekee se, että roolipelaaminen toimintana on muutakin, kuin roolin pelaamista tai siihen eläytymistä.

Kenties pitäisi sanoa "Roolipelin pitäisi olla aina pääasiassa roolin pelaamista".

Falcatan kanssa ja ilman on tullu pelattuu cyperpunkin ja praedorin säännöillä. on se btw kumma et melkein joka pelin alussa meidän ryhmä istuu jostain syystä klassisesti majatalon tiskillä tai pöydissä. itse shadowrunia ois tarkotus peluuttaa jossain vaihees. vaikuttaa ihan jännältä järjestelmältä

Meilläkin on välillä ihan nostalgian vuoksi se klisee taverna Yleensä itse pidän enemmän seikkailusta, joka alkaa kuin Tsehovilainen tilanne-novelli, eikä oman hahmon taustaa ole välttämättä luotu mitenkään suuria määriä

Ropetusta takana se 6 vuotta. Lukuisia kertoja pelaajana ja pelinjohtajana vieläkin enemmän.

Sillä klassisella ja ainoalla oikealla D&D aloitettiin. Vanha kunnon punakantinen suomennos edelleen lojuu hyllyssä.

Siitäpä sitten KERP:iin

Ja kun tähän kyllästyttiin niin Praedoria muutama kampanja väänetty.

Kaikki D&D variaatiota tullu myös kokeiltua. Tällä hetkellä johdan peliä Star Warsin maailmassa

Itsekin olen vetänyt Star Warsia. Sith sodan aikainen maailma on oikein mielenkiintoinen, kun voi heitellä sinne tänne sithejä, mandalorialaisia supercommandoja jne