Sotahuuto

Ensiapu oli tänä vuonna paikalla lukuisampana kuin moni pienempi ryhmä. Pistäkääpä tällekin porukalle palautetta!

Siellä se oli. En niille puhunut tai siellä käynyt, mutta se teltta oli nätti ja oli yleensä tiedossa mistä lähin EA löytyy. Plussat siitä.

Minä taas jouduin (pääsin) käyttämäänkin palveluita. Parsivat käteni kokoon hymyissä suin ja tuli vielä ohjeetkin jatkoa varten. Kiitos, että olitte olemassa

Todella ystävällistä palvelua. Kävin kysymässä after sun -voidetta palaneille kasvoilleni, ja sitä tarjoiltiin hymyssä suin. Samaan aikaan oli joku lämpöuuvahtanut imperiumilainen hoivassa, joten henkilöstöä oli ilmeisen riittävästi, jos minun vähäpätöinen asiani hoitui sekunneissa muista potilaista huolimatta. Kiitos!

Erittäin ammattitaitoista, hyväntuulista ja ripeää toimintaa! Kiitos jalan hoivaamisesta, kylmäpusseista ja huonoista vitseistä - ei, jatkuva Landsknect-erektio ei kaipaa hoitoa vaan on ylpeästi kannettu ominaisuus

Pari kertaa käytin palveluita ja oikein oli ammattimaista hyvää duunia ja kiitos!

Vaikka itselle tuli varmasti eniten ea käyntejä hitsaamisen takia, mutta silti jokainen kerta hoidetettiin asiallisella tavalla. Vaikka sama hitsaus uusiutui sadan kilopondin voimalla, niin yhtäkään kertaa ei tullut asenetta "nyt jumalauta oikeasti".

Kiitos EA pelastitte oikeasti mun sotahuudon, ilman teitä olisin launtainaina ruokaillun jälkeen itkennyt sikiöasenossa loppu vkl.

PS. Seuraavaksi vuodeksi ostan kyllä 5 purkkia talkkia itselleni

Haiden kirjoitti:Seuraavaksi vuodeksi ostan kyllä 5 purkkia talkkia itselleni

Ja lisäksi sitten ostat pyöräilyhousut ensi vuodeksi.

Juhon puolesta, tämäkin löytyy myös docsina jos joku haluaa talteen: https://drive.google.com/file/d/0B0UlBn ... sp=sharing

Ensiavun palauteraportti


Nyt jo hiukan levänneenä kirjoittelen auki loppuraporttia ensiavun johdon näkökulmasta. Jo yksityisesti annetun kiitoksen lisäksi on vielä näin julkisesti kiitettävä vapaaehtoisia ja nakkiin yllytettyjä hyvin hoidetusta työstä. Jotta muutkin ymmärtäisivät miten hyvin se oikein menikään, taustoitan sitä hiukan.


Ensiapu oli Sotahuudossa tänä vuonna koittanut kasvattaa itseään tapahtuman vaatimiin mittoihin. Tämä näkökulma juontaa siitä, miten tapahtuman koko, aktiviteetti ja etenkin potilas ja hoitomertamäärät suhteutuvat muihin tapahtumiin ja käytössä olleisiin resursseihin aiempina vuosina. Tässä päästiinkin eteenpäin, mutta edelleen mennään lähempänä minimitasoa kuin mitä pidän tarpeellisena tai sopivana kasvavalle SoHulle. Tämä ei edelleenkään tarkoita että olisi hoidettu huonosti, tämä tarkoittaa laatua, yksityiskohtia ja jatkuvuutta, mutta myös varustelua, varautumista ja suunnitelmallisuutta.


Ensiapu ei nähdäkseni ole päässyt kasvamaan samaa tahtia itse tapahtuman kanssa ja sitä hiukan tunnutaan ajateltavan sen mukaan mitä se oli ensimmäisten SoHujen aikaan sekä pakollisena pahana. Tapahtumajärjestämisen kannalta EA-valmius on vaatimus viranomaisten puolelta, mutta ei ole olemassa varsinaista määritelmää sille miten se tulee järjestää. Osallistujille pikkuvahinkoja varten pitäisi olla EA-laukku, joku kurssin käynyt elvytystaitoinen oikeaan hätään sekä samat työsuojelun kautta vapaaehtoisille ja mm. pitopalvelulle. Esim. teltta ei ole pakollinen varuste (ja kävi pieneksi ruuhkahuippuina, käytännössä erillinen pidempiaikaisille ja toinen pikapaikkauksille parempi), mutta luuleeko kukaan että päivystys olisi nyt nähdyllä kapasiteetilla onnistunut 48h putkeen pölyilevän kentän vieressä ilman suojaa auringoltakaan.


Suurelta osin ensiapu on tapahtumanjärjestäjän hankkima palvelu osallistujille, jossa hoidetaan paljon - todella paljon - sellaista mikä ei aiheuta terveydelle vaaraa, mutta vaikuttaa osallistumiseen suoraan tai välillisesti (jos ei muuten niin ajanhukka kun käy itse leirissä hoitamassa itseään). Organisoitu ensiapu kykenee saamaan itsestään ja varusteista enemmän irti, hoidettua useampia nopeammin, paremmin (ja ehkä myös halvemmin kohdennettujen massaostojen muodossa). Mottona - sekä pahemmat vammat että pienemmät harmit huomioiden - onkin: "ensiapu pitää taistelukuntoisena". Lausumaton jatko tuolle on että taistelukuntoisena pitäminen tarkoittaa ennakolta viestimistä (omatoimivarautuminen), ehkäisevää ensiapua (suojataan ettei jouduta hoitamaan), kunnossa itäminen nopeaa kentälle palautusta tarkoituksenmukaisella paikkauksella tai että pääsisi ehkä seuraavana päivänä jatkamaan tai pahimmillaan että pääsisi edes seuraavassa SoHu:ssa jatkamaan.


Melko kiitettävästi ryhmät jälleen huolehtivat omistaan. Jotkut ryhmät olivat aktivoituneet hankkimaan huoltajia sekä nimeämään EA-huoltajia. Yhtenäisesti asustettu vesihuoltoporukka on mainitsemisen arvoinen ryhmä. Vielä tämä organisoitu huoltajatoiminta hiukan yski, mutta kiitos etenkin Kuolan ja Perkeleen aktiivisille EA-huoltajille - lisää yhteydenpitoa ja vaikka koottu ilta/aamuyhteenveto ehkäpä jatkossa. Napolin ja horsesarsen kokoama huolto-ohje on esimerkillinen - johtaja-ainesta. Erityiskiitos myös kaikille "vapaaehtoisille" paarin kantajille - ohjelmanumero, jota pääsivät tänä vuonna harrastamaan huomattavasti useammat. Osin tämä oli tietoisesti painotettua ettei jalkavaivaiset joudu hajottamaan jalkaansa enempää, mutta selvästi oli myös useita kantamisen tarpeessa olevia.


Joku jo huomasikin että jonotusta ei pahemmin ollut. Jonojakin oli välillä, mutta aika helpolla niistä selvittiin. Niitä tulee aina skenujen välissä ja jotkut tapaukset sitovat ainakin hetkellisesti useampia käsipareja. Kiitos onnistumisesta tässä suhteessa EA-vapaaehtoisista etenkin "Even Moareille", joita säälimättä käytettiin (vapaaehtoisesti) ekstravuoroissa ja yönakeissa. Myös muut kuin näihin ilmoittautuneet venyivät yli odotusten. Vuorosuunnitelmassa kun oli aukkoja parin peruutuksen, mutta myös saamamme suuren suosion takia. Ensiapu kirjasi yli 200 hoitokertaa (ei siis potilasta, jotka voivat käydä useammin)! Määrä on iso – todella iso. Pelkästään lauantaina hoidettiin enemmän kuin edellisessä SoHu:ssa yhteensä! Todellakin juhla SoHu


Tässä kohtaa voi pohdiskella mikä tilastoon vaikuttaa. Ennakkomarkkinointi ja näkyvä paikka varmasti vetivät puoleensa, joten useampi tiesi mistä apua saa. Toisaalta myös (onnistuneesti toteutunut) kynnyksen madaltuminen hoitoon tulemisessa saattoi vaikuttaa. Muita vaikuttavia seikkoja olivat poikkeuksellisen kuuma sää, joka aiheuttaa suoria ongelmia, mutta myös välillisesti väsymisestä johtuvina huolimattomuuksina. Nämä edellä mainitut siis hankaloittavat vertailtavuutta edellisiin vuosiin, joissa ei ole tilastoitu ja palveltu aivan samalla tavalla. Omatoimisen varautumisen ja enemmän käytetyn tasamaaston (vs. metsä) olisi toisaalta pitänyt vähentää vammoja. Suurin osa oli jälleen, kuten odotettua, pieniä haavoja, hiertymiä ja rakkoja - jotka voivat hoitamattomina ainakin haitata osallistumista. Toinen ääripää, eli todella vakavat loukkaantumiset loistivat onneksi poissaolollaan, mutta on huomioitava että nämä ovat enemmän satunnaistapauksia SoHussa. Niiden mittarajana usein pidetty "ambulanssi paikalle" saattoi tänä vuonna myös jäädä näkemättä, koska paikalla olleen lääkärin arviointien perusteella ne muutamat pahemmatkin voitiin lähettää tk-käynnille omilla kyydeillä. Sinänsä merkittävimpänä pidän näiden kahden pään välillä olevaa osuutta, johon luetaan pääosin nilkka, yms. nivelvammoja sekä pääosuman tai lämmön aiheuttamia pahoinvointeja, jotka hoitamattomina voivat olla pahoja ja keskeyttävät osallistumisen lyhyeksi tai pitkäksi aikaa, sillä osallistumaanhan tänne on tultu. Tk-käyntien suhteen EA:n onnistumisia on myös se että näistä ja muista pahemmista tapauksista selvittiin ilman että tapahtuma ja tai muut järjestelyorganisaation osat häiriintyivät.


Anyway, kaikki taidettiin saatiin hoidettua, tilastointiprojekti on tehty (tarkemmat tilastot on postitettu SoHu2014 palautteisiin säikeeseen “Medic! Eli loukkaantumiset”), inventaariot lähetetty ja on siis aika vapauttaa itseni tästä nakista – ehkä seuraavassa juhlasohussa jälleen. Vinkkaan vielä lopuksi että on olemassa sähköinen läheltäpiti- ja vahinkokanta, jonka olen jakanut tänä vuonna EA:n kanssa tekemisissä olleille gmailillisille järjestäjille, jotka nakittanevat sitä eteenpäin. On kuitenkin teidät kaikkien osallistujien ja harrastajien itsenne vastuulla käyttää, kehittää ja täyttää sen tietokantaa (https://docs.google.com/forms/d/15xNMqq ... 0z-zo1qTuk).


Ensiavun puolesta,

Juho R. - ei enää SoHun kanssa tekemisissä oleva

Kaartiltakin olisi varmaan lauantaina tullut vähemmän käyntejä EA-pisteellä, jos joku tuntematon, nimeltämainitsematon töhö ryhmälämäri ei olisi jättänyt lääkintälaukkua mökille.
-nimim. "tuntematon, nimeltämainitsematon töhö ryhmälämäri"

Mutta joo, minusta vain lisää EA:n ja ryhmälämäreiden yhteistyötä. Voi olla, että muutama käynti on aikaisempina vuosina jäänyt merkkaamatta virallisista laskuista, sillä itse olen vuosien mittaan pistänyt vähän sitä sun tätä laastaria ja sidettä Kaartilaisiin. Ihan hyvä, että nämäkin saadaan kirjattua nyt virallisiin papereihin.

Suosittelen ryhmälämäreille jotain kassia tai reppua, jonka voi jättää leiriin ja hoitaa sieltä taisteluiden ulkopuolella, ja kentälle vaikka olkalaukkuun tai buttpackiin pienempää pussukkaa, johon voi laittaa esim. laastaria, särky- ja allergialääkkeitä, sekä vaikka jonkin siteen tai kaksi, joilla hoidetaan pienet hiertymät, haavat ja oireet kentällä, niin ei tarvitse EA-pisteelle asti lähteä niiden takia. Jo muutama side, vaseliinituubi, laastaria, ja halpa särkylääke ja allergialääke paketti kantavat pitkälle, eivät maksa ihan tuhottomasti. Vuosien mittaan settiä voi laajentaa tarpeen mukaan.