Sotahuuto

Blogistimme on lopulta toipunut viikonlopusta, pahoittelee viivästystä ja palaa viimekertaisen tietovuodon äärelle. Alkuun hieman juttua itse sopimuksesta, jos se ei kiinnosta lue vähintään viestin viimeiset kappaleet, ne kiinnostavat taatusti!

Sotahuuto alkaa olemaan sen verran iso tapahtuma, että vuokrasopimusten kanssa saa olla todella tarkkana ja melkein kaikki pitää saada paperille, jos siitä haluaa olla varma, eikä sekään aina riitä. Hieno esimerkki tästä oli 2012 sattumusten sarja Hauholla, jossa ry:lle oli vuokrattu käyttöön peltoa, jota vuokraajalla ei ilmeisesti ollut lupaa vuokrata (jota hän ei toisin sanoen omistanut). Siitäkin onneksi aikanaan selvittiin, mutta koska maamiehet ovat ihan eri kovia bisnesmiehiä, pitää olla alusta asti tarkkana, minne kaikkialle saadaan mennä. Näin vältetään yllätyksiä, joissa tapahtumaviikolla selviäisi, ettei isolle pellolle päästäkään, koska se on viljalla. No, niin kuin viestin sopparista voi päätellä, ollaan tänä vuonna aika tarkkoina.

Ensimmäisenä tärkein. Isännän alustavista kakisteluista huolimatta tilan jokainen pelto on nyt pyhitetty Sotahuudolle. Aivan oikein. Jokainen. Verrattuna viime kertaan 2011, käytössä on siis myös tuolloin rypsillä ollut pelto tien toisella puolella, jota on suunniteltu joko majoitus- tai parkki-tilaksi, parhaimmillaan molemmiksi. Lisäksi saimme edelleen käyttöömme myös itse Ukkoskukkulan, mikä ei alustavissa neuvotteluissa järkytykseksemme ollutkaan itsestäänselvyys. Kuten viime kerralta ehkä muistatte, oli kukkulan päällinen ja osa rinnettä vasta hakattua ja nyt isännän oli ollut tarkoitus pistää sinne tuoretta taimikkoa kasvamaan, joita tuhoamaan sotahuutajia ei uskaltaisi päästää. No, tilan emäntä oli eksynyt verkkosivuillemme, nähnyt mainoksemme ("Paluu ukkoskukkulalle") ja päättänyt (tarina ei kerro, kuinka paljon asiasta käytiin perheen sisäisiä neuvotteluja) 2011 myrskyn aiheuttamat sävärit muistaessaan, että totta helvetissä meidän täytyy kukkulalle päästä. Niinpä kukkula pistetään taimikoksi vasta tapahtuman jälkeen! Hyvänä puolena sanoivat kukkulaa myös hieman raivatun tulevien istutusten helpottamiseksi.

Lisäksi viime kerran tapaan vuokrasimme tapahtuman käyttöön piharakennukset, joita tullaan käyttämään varastotilana, tapahtuman komentopaikkana (navetta) sekä staffin lattiamajoitustiloina. Mielenkiintoisena yksityiskohtana porvarillisemmille kävijöillemme tulee olemaan tarjolla pihapiirin majoitusaitoista vuokrattavaksi ihan sänkypaikkoja sisävessalla ja jonkinlaisilla keittomahdollisuuksilla (selvittelen varustelua vielä tarkemmin). Paikkoja on hyvin rajoitetusti (1 valmis aitta, jossa 3 parisänkyä ja 2 nojatuolisänkyä, sis vessat ja keittiön; lisäksi valmisteilla 2 aittaa, joissa 8 ihmistä per aitta, mutta ei vessaa aitassa), hinta on 25€ per henki per yö. Ei halpaa, mutta kiinnostuneet ottakoot yhteyttä! Telttailijoille tarjolla on tarvittaessa polttopuita kaminan lämmittämiseen. Niitä yhdistys ostaa moteittain ja myy sitten eteenpäin tarvitseville. Noin muuten yhdistys neuvottelee parhaillaan n. 10 kilometrin päässä sijaitsevan Riihivuoren laskettelukeskuksen vuokramökeille alennushintaa, mikäli osallistujien mielenkiintoi tällaisiin riittää.

Peltojen saaminen luonnollisesti vaatii hieman luovia järjestelyitä, sillä sotahuudon lisäksi myös muut luonnonvoimat, kuten EU-byrokratia säätelevät peltojen käyttöä. Osa pelloista voi aina olla heinällä, mikä ei ole ongelmallista, sillä heinä korjataan yleensä pois noin viikkoa ennen tapahtuma-aikaa, eikä pelloille näin ollen koidu taloudellista vahinkoa tapahtumasta. Osa täytyy kuitenkin olla muulla lajikkeella, minkä teki erityisen ongelmalliseksi EU-tarkastajilta tulleet moitteet siitä, että tilan isoin pelto oli ollut liian pitkään heinällä (koska Naamat -festari ja Sotahuuto ovat tykänneet käyttää juuri tuota peltoa). Tuomiston isännän kanssa saatiin kuitenkin aikaan melko luova koplaus, josta lopunviimein hyötyvät kaikki. Isäntä harmitteli, ettei oikein mitään viljaa ehdi saada heinäkuuksi valmiiksi, eikä luonnollisesti halunnut tehdä taloudellista tappiota leikkaamalla myyntikelvotonta tavaraa lakoon. Tässä vaiheessa onneksi esiin nousi mahdollisuutemme tarvita heinäpaaleja, jolloin edut kohtasivat. Isäntä pistää rehuviljaa kasvamaan, pistää sen ennen Sotahuutoa pakettiin ja Sotahuuto-yhdistys ry ostaa nuo paalit pois kuljeksimasta. Nerokasta, vaikka itse sanonkin ja kertoo myös isännän halukkuudesta tulla kaikessa vastaan ja auttaa tapahtumaa. Toki hän saa siitä myös tuntuvan korvauksen, mutta kaikkineen voimme olla todella tyytyväisiä saatuun sopimukseen. Hetken nimittäin tuntui jo melkoinen pala kurkussa, kun isäntä soitteli ja kutsui vuokrasopimusta tekemään (alustavat neuvottelut oli käyty jo syksyllä) ja sanoi samalla, että peltojen kanssa voi tulla ongelmia.

Mitä heinäpaaleihin tulee, niin Maahinkaisen ratsuväkiosasto ei ilmeisesti saa mitenkään kulutettua kaikkea, joten olisi sääli heittää hyvää rehua hukkaan. Eiköhän tehdä niistä taas heinälinna, jonka vuonna 2008 kokeneet varmasti muistavat lämmöllä (tai vähentään korventavista limakalvoista). Vaikka linna ensin tuntui valloittamattomalta esteeltä, koettiin sen parissa joukko ikimuistoisimpia hetkia, kun hyökkääjille annettiin lupa hajottaa linnaa. Tärkeää kuviossa tietysti oli, että hyökkääjien piti sitten itse ehtiä korjaamaan tuhonsa jäljet ennen seuraavaa skenaariota, jossa toimivat puolustajina. Tästä lähdetään tänä vuonna alusta asti, eli linna on suunniteltu hajotettavaksi ja korjattavaksi ja toivottavasti yhdistyksen rahatilanne sallii vielä toisen 500 paalin hankkimisen, jotta rakennuspalikoita riittää.

Muutenkin uskomme, että Sohuskenestä löytyy innokkaampia minecraftaajia kuin järjestäjistä. Kertokaa siis oma suunnitelmanne, miten linna kannattaisi parhaiten näistä palikoista rakentaa! Ehdotuksista paras toteutetaan sellaisenaan tai poimitaan useammasta parhaat puolet päältä. Arvostelukriteereinä ovat muun muassa tietysti toimivuus (muoto, puolustettavuus jne.), koko, uudelleenkasauksen vaivattomuus. Käytettävissä tosiaan on kaivinkone, 500-1000 paalia heinää (n. 40x40x60cm, kokoa voi hieman säätää isännän mukaan), mahdollisesti pari pyöröpaalia. Tavattoman loisteliaan suunnitelman esittänyt huomioidaan varmasti jollain tapaa tapahtumassa.

Evästykseksi niille, joille vuoden 2008 linna ei ollut tuttu, niin homma toimi niin, että kaivinkoneella tehtiin noin metrin leveä, puolimetriä syvä kaivanto, josta nouseva maa-aines nostettiin perustuksiksi linnalle. Tämän perustuksen päälle kasattiin 3 kerrosta paaleja, jolloin linna oli itse asiassa aika näppärän korkuinen ja kaivanto antoi puolustajalle mukavasti etua kääntäen linnan haitasta hyödyksi (kaikki muistanevat, miten hyödytöntä 2010 linnan puolustaminen oli, kun korkeuseroa ei ollut). 2008 paaleista saatiin tosin aikaan vain kaksi sivua linnaa (loput rajattiin ulos lippusiimalla) ja lopputulos oli ahdas, joskin tunnelmallinen. Torneja tällä kertaa ei valitettavasti luvata, ellei jostain ilmaannu innokkaita talkoolaisia ja ääliöhalpaa puutavaraa (kuten 2008 kävi).

Jees!

Peukutusta linnansuunnitteluskaballe!

Kantti kirjoitti:
Mitä heinäpaaleihin tulee, niin Maahinkaisen ratsuväkiosasto ei ilmeisesti saa mitenkään kulutettua kaikkea, joten olisi sääli heittää hyvää rehua hukkaan. Eiköhän tehdä niistä taas heinälinna, jonka vuonna 2008 kokeneet varmasti muistavat lämmöllä (tai vähentään korventavista limakalvoista). Vaikka linna ensin tuntui valloittamattomalta esteeltä, koettiin sen parissa joukko ikimuistoisimpia hetkia, kun hyökkääjille annettiin lupa hajottaa linnaa. Tärkeää kuviossa tietysti oli, että hyökkääjien piti sitten itse ehtiä korjaamaan tuhonsa jäljet ennen seuraavaa skenaariota, jossa toimivat puolustajina. Tästä lähdetään tänä vuonna alusta asti, eli linna on suunniteltu hajotettavaksi ja korjattavaksi ja toivottavasti yhdistyksen rahatilanne sallii vielä toisen 500 paalin hankkimisen, jotta rakennuspalikoita riittää.

Muutenkin uskomme, että Sohuskenestä löytyy innokkaampia minecraftaajia kuin järjestäjistä. Kertokaa siis oma suunnitelmanne, miten linna kannattaisi parhaiten näistä palikoista rakentaa! Ehdotuksista paras toteutetaan sellaisenaan tai poimitaan useammasta parhaat puolet päältä. Arvostelukriteereinä ovat muun muassa tietysti toimivuus (muoto, puolustettavuus jne.), koko, uudelleenkasauksen vaivattomuus. Käytettävissä tosiaan on kaivinkone, 500-1000 paalia heinää (n. 40x40x60cm, kokoa voi hieman säätää isännän mukaan), mahdollisesti pari pyöröpaalia. Tavattoman loisteliaan suunnitelman esittänyt huomioidaan varmasti jollain tapaa tapahtumassa.

Niin teillä siis on kuitenkin heinäpaalejakin, eikä pelkästään näitä muovitettuja rehupaaleja? vai onko tässä väärinymmärrys käynyt.

Siis kaikki paalit ovat muovittamattomia, vaikka rehuviljaa ovatkin, koska ovat custom made meille tehtyjä.

Moe !!

Lapsena sitä aina käytiin hyppimässä heinäladossa, kun heinää tehtiin kesällä. Jälkeenpäin, tunnelma oli usein syyhyinen ja pisteliäs, kun kuivien heinien päät ja lehdet olivat raapineet ihon täyteen pienen pientä naarmua. Iholla ei sinällään näkynyt tai tuntunut mitään, mutta kun meni saunaan ja laittoi kosteusvoidetta...

Olo oli vähän kuin olisi halinut nokkosia.

Do dii. Asiaan. Viimeksi heinälinna oli hieno kokemus, varsinkin allergialääkityksen kanssa, joten sitä toiveikkaana odottaa uusintaa. Uusille boffaajillekin on hienoa päästä kokeilemaan tämmöistä agraarielementtiä ihan itse, veteraanit ovatkin jo varmaan iltanuotioilla muistaneet päteä omilla linnanvaltauskokemuksillaan.

Viimeksi heinälinna oli avoin takapuoleltaan, mikä on tietenkin aina hyvä. Kuolleet pääsevät pois jaloista, eivätkä ole aiheuttamassa hämmennystä pööpöilemällä taistelun keskellä, mikä on aina vähän ongelma, kun taistellaan erittäin rajatulla alueella. Tarvittaessa myös EA-tiimi pääsee vapaalta sivulta linnaan vikkelästi ja sieltä pois.

Viime kerrasta tuli mieleeni myös se, miten linna alkoi pikku hiljaa hajoilla ja nuolia eksyi ikävästi irtonaisten heinien lomaan. Osa nuolista oli rikkinäisiä, mikä tarkoittaa aina enemmän tai vähemmän terävää puutikkua jossain päin heinäkasaa. Onneksi niitä ei ollut paljoa ja enimmäkseen nuolia löytyikin vallihautaan valuneista ja sinne jääneistä heinistä, eli paikoista missä kukaan ei edes koettanut heittäytyä vatsalleen ja pyöriä ympäriinsä taistelun aikana. Heinistä löytyi kyllä jälkikäteen muutakin, kuten hanskoja ja juomapulloja ja Camulosin väkeä, joka tunsi olonsa kotoisaksi pahnakasassa. Isommatkin tavarat, kuin vain neulat katoavat helposti irtonaisten heinien lomaan. Heinien väliaikatalikointi löytötavaran seulomiseksi siis saattaa olla jossain vaiheessa tarpeen.

Sitten olisi pari kysymystä ihan linnan teknisistä tarpeista. Viimeksi linna enemmän tai vähemmän hajoili silkan ahkeran käytön seurauksena, mutta olisiko nyt mahdollisuutta kokeilla muurinmurtajaa? Oikea tukki olisi turhan järeä boffaajia ja heiniä vastaan, mutta ehkä järeästä muovisesta viemäriputkesta tai muusta vastaavasta saisi tehtyä jotain käyttäjäystävällistä pehmusteilla ja kantolaitteilla? Tai jos niputtaisi ryppään bambukeppejä tai ohuempaa muoviputkea yhteen?
Jos käytössä olisi tämmöinen laite, voisi linnan sisäänkäynnin "linnoittaa" erikseen heinäpaaliseinällä, joka hyökkääjän pitäisi murtaa linnaan päästäkseen. Tietenkin, periaatteessa muurinmurtajalla voisi teloa minkä vain kohdan linnasta, mutta linna luultavasti kestäisi paremmin käyttöä, jos sitä ei koettaisi muussata ihan tarkoituksella jokaisesta kohdasta.

Torneja kaipaan kyllä, ne olivat erityisen hienoja. Luulen ettei järkevän hintaisen puutavaran saaminen ole sinällään ongelma, vaan logistiikka. Kuljetuskapasiteettia kun ei ole kaikilla, vaikka mahdollisesti nurkissa lojuisikin sopivaa rakennustavaraa.

Lisäksi mietiskelin, olisiko tällä kertaa mahdollista myös tuikata linna tuleen niin että vastustajan olisi pakko hylätä se ja taistella ulkopuolella? Siis ei tietenkään oikeasti tuleen, vaan käyttää jonkinlaista savupanosta merkiksi siitä, että näin on päässyt käymään? Missään sotahuudossa ei olla vielä saatu polttaa mitään ja olisi ihan hauskaa kokeilla sellaistakin skenua.

Viimeiseksi pohdituttaa heinäpaalien loppusijoitus. Koetetaanko niillä käytön jälkeen vielä ruokkia jotain eläviä otuksia vai viedäänkö ne metsään maatumaan? Jälkimmäinen vaihtoehtohan ei ole sinällään paha, iso kasa pehkua kun tarjoaa mukavan kodin kaikenlaiselle metsäneläville vuosiksi ennen lopullista lahoamistaan. (Toivottavasti ne muovinarut otetaan pois.)

T: Heinäkisuli

Isokisu kirjoitti: Sitten olisi pari kysymystä ihan linnan teknisistä tarpeista. Viimeksi linna enemmän tai vähemmän hajoili silkan ahkeran käytön seurauksena, mutta olisiko nyt mahdollisuutta kokeilla muurinmurtajaa? Oikea tukki olisi turhan järeä boffaajia ja heiniä vastaan, mutta ehkä järeästä muovisesta viemäriputkesta tai muusta vastaavasta saisi tehtyä jotain käyttäjäystävällistä pehmusteilla ja kantolaitteilla? Tai jos niputtaisi ryppään bambukeppejä tai ohuempaa muoviputkea yhteen?
Jos käytössä olisi tämmöinen laite, voisi linnan sisäänkäynnin "linnoittaa" erikseen heinäpaaliseinällä, joka hyökkääjän pitäisi murtaa linnaan päästäkseen. Tietenkin, periaatteessa muurinmurtajalla voisi teloa minkä vain kohdan linnasta, mutta linna luultavasti kestäisi paremmin käyttöä, jos sitä ei koettaisi muussata ihan tarkoituksella jokaisesta kohdasta.

Muurinmurtaja porttia varten ja hyökkäysramppeja muuria varten

Lisää osallistujia kaivataan linnansuunnittelu-kilpailuun vaikka kiire tällä asialla ei vielä olekkaan!

Alkuperäisestä viestistä jäi vielä se olennainen asia sanomatta, että linnahan tullaan tietenkin nimeämään suunnitelijansa mukaan. Eli mahdottomat määrät kunniaa ja glooria lehtiä tarjolla!

Onko juuri sinun nimesi kaikkien huulilla kun linnaa vallataan?

Tuleeko tänä vuonna linnaan vallihaudat, kuten 2008?

Haiden kirjoitti:Tuleeko tänä vuonna linnaan vallihaudat, kuten 2008?

Kuten mainittua, käytössä on traktori kaivurilla juuri tätä tarkoitusta varten.

Pari juttua pohdittavaksi tänne foorumeille.

1.) Linnanvaltausskenaariota kun pidetään, niin linnan suunnittelijan on syytä tietää pari perusjuttua kuten
- kuinka paljon sakkia linnaan pitää mahduttaa suurinpiirtein, eli miten 500-600 päinen lauma jaetaan skenaariossa?
- kuinka paljon respoja puolustajille tulee vai tuleeko ollenkaan?
- saadaanko torneja, yksinkertaisia piirityslaitteita (em. rampit/muurinmurtajat), ynnä muuta simppeliä puurakennetta järjestäjien toimesta?
- missä määrin paalien koko on modattavissa?
- missä määrin linnaa on tarkoitus saada skenaariosssa hajottaa?
- kuinka korkeita seinien olisi syytä olla?

Linnan suunnittelu kulkee monessa asiassa käsi kädessä skenaarion suunnittelun kanssa, joten kuinka paljon linnan suunnittelija voi ottaa vapauksia tehdessään ratkaisuja jotka vaikuttavat skenaarioon olennaisesti (respaus, puolijaot jne)? Minä olen sitä mieltä, että järjestäjien tulisi ensin asettaa skenaarion parametrit jonka jälkeen suunnittelija voi huoletta suunnitella linnan, joka täyttää rajoitteet. Se olisi hyvä ratkaisu, mikäli linnan suunnittelu tapahtuu kilpailutyylisesti, sillä tällä hetkellä homma menee suurilta osin skenarion pohdinnaksi. Kovin vähän tietoa on myös käytettävissä olevista resursseista sen lisäksi, että kaivinkone sekä 500-1000 kpl ehkä 40x40x60cm kokoista paalia.

Annetaanko myös siis skenaarion suunnittelu osittain linnan suunnittelijan huomaan?
Vai onko järjestäjien tarkoitus antaa suunnittelijoille vapaat kädet ja sen jälkeen sijoittaa skenaario tarjolla oleviin ratkaisuihin?

Kaipa tässä kaipaa vaan lisää selvyyttä asioihin. Lähinnä siis se, kumpi tulee ensin: muna vai kana, skenaario vai linna ja mitähäh?

Olisipa muuten kiva jos jollain olisi kuvia aikaisempien vuosien linnoista ennen kuin skenaariot tuhosivat ne.

Moe !!

Paaleista ainakin osaan sanoa sen verran, ettei kokoa voi yleensä muuttaa. Paalit on tavallisesti niputettu narulla, eli jos heinää ottaa pois tai narut aukeavat, niin paali hajoaa. Tästä syystä linnakin hajoili viimeksi, kun joko rakenne tai narut pettivät.

Lisäksi kone paalaa ja niputtaa heinän, oljen tai rehun yleensä niin, että korret on niputettu poikittain naruihin nähden. Tämä on loogista, sillä jos narut menisivät saman suuntaisesti kuin korret, hajoaisi koko roska helposti käsiin. Narut taasen kiertävät koko paketin ympäri pitkittäissuunnassa. Naruista voi helposti nostella paaleja, ilman että ne kovinkaan kärsivät. Koko hienous on siis suunniteltu mahdollisimman varastointikelpoiseksi ja helposti käsiteltäväksi sekä purettavaksi.

Kokemuksesta sanoisin, ettei seiniä kannata pinota kovin korkeiksi leveyteen nähden. Ne silloin kaatuvat helpommin ja kun paalit tallautuvat jalkoihin, niin ne yleensä myös tuppaavat hajoamaan silloin. Muurin siis kannattaisi olla mieluiten kahden paalirivin paksuinen. Koska paalit ovat irtonaisia, niin niistä ei voi tehdä torneja, koska on aika tuurista kiinni, pysyykö rakennelma kasassa vai ei.

Linnaa ei myöskään kannata suunnitella umpinaiseksi kokonaan. Kuolleiden pitää päästä pois ja respan sisälle. Samoin, jos tulee isompi pipi linnan puolella, niin ensiavun on hyvä päästä nopeaan paikalle.

T: Paalikisuli

Mitään tarkkoja skenaariospeksejä tuskin tullaan antamaan, jo ihan siitä syystä, että linnaa on tarkoitus käyttää useissa skenaarioissa, koska rakentamisvaivaa ei kannata nähdä yhden skenaarion takia. Ja tietysti skenaarioista pyritään tekemään mahdollisimman monipuolisia.

Eli tämän linnansuunnittelukilpailun kannalta tulee ensin linna. Sen jälkeen me järjestäjät parhaamme mukaan keksimme sille käyttöä Toki vinkkejä hyvistä skenaarioideoista saa antaa.

Miten järeä kaivinkone on, ja käyttääkö sitä ammattilainen? Tuleeko linna pellolle?

Pahistonttu kirjoitti:Miten järeä kaivinkone on, ja käyttääkö sitä ammattilainen? Tuleeko linna pellolle?

Kaivinkone on sellainen traktorin perässä oleva kaivurikauha. Ei siis ihan rakennustyömaakone, mutta kyllä sillä jonkinlaisen vallihaudan aikaan saa. Linna tulee pellolle, tarkkaa sijaintia vielä mietitään koko skenaariopaletin kannalta mielekkäimmäksi.

Pahistonttu kirjoitti:

Pahistonttu kirjoitti: käyttääkö sitä ammattilainen?

Moe !!

Hyvä veikkaus olisi varmaan, että traktoria ja kaivinkonetta käyttää tässä tapauksessa ko. koneiden omistaja. Vallihaudan kun ei tarvitse olla kummisaappaan vartta syvempi, eikä hirmuisen leveä, joten kaivuu-urakkaan on turha maansiirtokoneita vuokrata. Maatalousväki on yleensä havaintojeni mukaan varsin näppärää porukkaa, mitä tulee tämmöisiin pieniin puuhiin.

Ehm...Jotenkin olen tässä huomannut, että kaikille foorumilaisille ei taida olla kovin tuttua tämmöinen agraaritouhu, kuten ojien kaivaminen tai heinän paalaaminen. Anteeksi, jos tulee taas väännettyä metallisesta pyörötangosta asioita, mutta kaikilla ei varmaan ole ollut varhaisvuosinaan mahdollista tutustua maatalousmeininkiin. Ihmiset, joiden varpaiden välissä ei ole koskaan vielä ollut tallin syrjätuotetta, eivät ehkä heti osaa visioida tämmöisiä asioita käytännön puolelta. Urbaanimmassa ympäristössä varttuneet tuskin siis ovat perillä paalaustekniikan saloista taikka traktorien oivanlaisista lisäosista (ja niiden käytöstä). Mutta kysymällähän asia selviää.

Itse en ole maatalon kasvatteja, mutta kun on asunut ison osan elämästään maaseudulla, niin joihinkin asioihin on vaan törmännyt...Kuten karanneeseen vasikkaan.

T: Landepaukkukisuli

Laskettaessa aikayksikössä siityviä kuutiomääriä maata, vaikuttavat koneen koko, käyttäjän ammattitaito ja maaperän laatu paljon. Vallihaudan syvyydellä ja leveydellä on ratkaiseva rooli sen tarjoamassa estearvossa.

Pahistonttu kirjoitti:Laskettaessa aikayksikössä siityviä kuutiomääriä maata, vaikuttavat koneen koko, käyttäjän ammattitaito ja maaperän laatu paljon. Vallihaudan syvyydellä ja leveydellä on ratkaiseva rooli sen tarjoamassa estearvossa.

Konetta käyttää maatalon isänsä, kaivettava maaperä on peltomaata, joten ei pistäne pahemmin hanttiin. Oletan, että aikaan saadaan ainakin 2008 vastaava kaivanto.

Mites tuo paalien määrä? Tuhannellakin saisi jo kelpo rakennelman, mutta onko niitä mahdollista hankkia lisää mikäli hyvä ja toimiva rakennelma niitä vaatii?

Mites näitä linnaehdokkaita esitellään? jos tämä sanottiin aloitusviestissä, niin sisälukutaitoni ei sitä osannut poimia.
Laitanko aiheesta yksityisviestiä(kenelle?)? Vai onko tarkoitus heittää herkkä sieluntuotteeni tänne foorumishakaalien rikki raadeltavaksi? missä on reilu kilpa ja eikö nämä opportunistiset opossumit vain poimi tuoreimmat taatelit ideastani ja jalosta sitä pidemmälle, vieläkin hauskemman linnaehdotuksen tekemiseksi? ei se kuulosta kyllä kovinkaan pahalta.

Sipi kirjoitti:Mites näitä linnaehdokkaita esitellään? jos tämä sanottiin aloitusviestissä, niin sisälukutaitoni ei sitä osannut poimia.
Laitanko aiheesta yksityisviestiä(kenelle?)? Vai onko tarkoitus heittää herkkä sieluntuotteeni tänne foorumishakaalien rikki raadeltavaksi? missä on reilu kilpa ja eikö nämä opportunistiset opossumit vain poimi tuoreimmat taatelit ideastani ja jalosta sitä pidemmälle, vieläkin hauskemman linnaehdotuksen tekemiseksi? ei se kuulosta kyllä kovinkaan pahalta.

Rohkeimmat heittävät ideansa suoraan foorumille, opossumifobiasta kärsivät voivat nakata allekirjoittanutta YV:llä.

Hyppyrotta kirjoitti:Mites tuo paalien määrä? Tuhannellakin saisi jo kelpo rakennelman, mutta onko niitä mahdollista hankkia lisää mikäli hyvä ja toimiva rakennelma niitä vaatii?

Tämä on lähinnä budjettikysymys. Paalit tekevät euron kipale, joten kyse on paljolti, saadaanko haettua tukia hommaan.

hah! Me maaritarit emme kavahda opossumeja tahi vyötiäisiä. Tässä näitä raakaideoita. kirjoitan joutessani vähän selvitystä molemmista kuvista.

Italialaissotien aikaan tykit ja ruutiaseet olivat muuttaneet piirityssotaa sydänkeskiajasta. Tehokas piirityskalusto lyhensi piirityksiä, eikä puolustajia enää pyritty näännyttämään nälkään, vaan mielummin ampua paloiksi. Lyhyemmät piiritykset pakottivat puolustajien liittolaisetkin toimimaan nopeammin. He eivät voineet odottaa piiritettyjen kestävän loputtomiin, vaan joutuivat keräämään voimansa aiempaa nopeammin. Aikakaudelle tyypilliset taistelut käytiinkin piirittäjien ja piirritystä murtamaan lähteneiden joukkojen välillä. Italialaissodissa esim. Ravennan taistelu(1512) ja tunnetumpi Pavian taistelu(1525)(Lausutaankohan nämä kaupunginnimet jotenkin toisin suomeksi?)
Tokikaan piirtikyset eivät varsinaisesti olleet vielläkään lyhyitä ja linnoitustekniikka parani vastaamaan paremmin tykkien muodostamaan uhkaan. Italiassa otettiin pitkän sotakauden aikana käyttöön kuulia sivuun ohjaavat Bastionit(semmoiset v-kuviot muurissa, mutta niillä ei ole lisäarvoa sotahuutolinnalle) Sitten taas 1600-luvulla käsitääkseni päästiin kivasti näännyttämään kaupunkeja nälkään, kun linnoitukset eivät hajonneet ampumalla.
Italiassa oli feodaalista perua pienille varuskunnille tarkoitettuja (suku)linnoja, mutta sotilasoperaatiot keskittyivät uudemmille kaupunkivaltioiden mesenoimille linnoituksille. Ne kun olivat paremmin ajantasaisia.Tykkitulta vastaan linnanrakennuksessa vältettiin neliskanttisia pintoja, joissa kuulat tekivät pahaa jälkeä. Tornit olivat pyöreitä, muurit pyöreälinjaisia tai hammastetun näköisiä. muureista ei tehty kovin korkeita. Portit olivat pitkiä kujia, joissa oli portti toisensa perään ja ampuma/pistoreikiä ympäriinsä. Ns. murhakujia.

Näin äkkiseltään. Kaikkia faktoja en ole tarkistanut uudelleen tätä kirjoitusta varten. Asiavirheet saa korjata. Kirjoitusvirheitä pahoittelen, mutta niitä ei saa korjata.

Historiantunnin jälkeen jotain hauskempaa: Kaavaselostuksia.Molempien linnojen ajatus on pitkälti useammassa puolustettavassa alueessa. Pääsee pähkimään, että milloin pitää vetäytyä sydänlinnan suojiin. Korotetulle alueelle olisi ihana saada vielä hirvitorni, johon jousimiehet voisivat mennä. Mukava hallinta taistelun eri puolille olisi sieltä.Yleisiä huomioita:
Korotettu sydänlinna toisi maastollista vaihtelua, mahdollistaisi ammuskelun/tilanteen hahmottamisen taistelun yli ja olisi siistin näköinen.
Molemmat linnat voi periaatteessa täydentää kokonaisiksi linnoiksi lisäämällä peilikuvan linnasta avoimelle sivulle, mutta kuolleitten poistumisen kannalta on parempi, että linnassa on avoin sivu. Sitäpä sitten pähkimään.
Portit on tässä aika yxinkertaisia aukkoja muurissa. pienet muurikujat larppaavat isompaa murhakujakompleksia. Jos linna on kaikkialta ylitettävissä sekä särjettävissä, niin taistelu ei välttämättä keskity porteille.
Pikku-ukkoja linnaan piirellessä minulle kristalloitui, kuinka pieniä tiloja ehdottamani linnat oikeasti ovat. Niihin on vaikea mahduttaa kolmea sataa leikkimiekkailijaa, jos se on tavoite. Pidentämällä muuriosioita ja rajaamalla taistelualuetta myös linnan avoimen sivun taakse saa lisää tilaa. Epäsymmetriset puolijaot (siten että hyökkääjiä on puolustajia enemmän, oletettavasti)on toinen tapa helpottaa tilanahtautta. En ole laskenut, että paljonko nämä linnat syövät heinäpaaleja, mutta minulle on ehdotettu puukuutioiden askartelua, joilla voisi rakentaa pienoismallia ja siitä laskea tarvittavia paalimääriä.
Pyöröpaaleista tehdyt tornit olisivat minusta veikeitä. Niistä voisi tehdä jopa kahden paalin korkuisia, jos heittäytyy hurjaksi. Tuovat vähällä vaivalla linnalle myöhäiskeskiaikaisen/renesanssi- linnan ilmeen. Minusta torni, ainakin muurinharja, pitää kiinnittää rakenteeseen seipäillä. Onko olemassa vaaraa, että nämä linnan purkautuessa pienemmäksi muodostuvat turvallisuusuhaksi? Tästä asiasta keskustelusta olisi varmaankin apua.

Linna yxi(ylempi, Sipinkallion varuskunta) Minusta ilmeikkäämmän näköinen. Sydänlinnaan voi hyökätä ylittämättä linnanpihaa, eli linnassa on paljon eri korkeuksia, joilta taistella. 2008-linna vallattiin lopulta nurkkien kohdalta, joten tässä niihin kohtiin on laitettu tornit. Onko sellaista helpompi puolustaa? Mene ja tiedä. Kuolleitten poistuminen tästä on aika helppoa. Vallihaudasta nouseva maa-aines ei ehkä yksin riitä sydänlinnan korotukseen.

Linna kaxi(alempipalempi, Fort Sipi) Tässä linnassa on kolme toisistaan selvästi erillään olevaa sivua. puolustajat ovat toisiinsa yhteydessä lähinnä sydänlinnan kautta. Muodoltaan konservatiivinen. Aika suljettu ilman peilikuvapuoliskoakin. Tämä tosin vaikeuttaa kuolleiden poistumista. Tässä sydänlinna on hyvin puolustettu, ekä se joudu hyökkääjälle vahingossa. Tämän linnan varioiminen rajaamalla sivuja pois onnistuu vaikka paikanpäällä(ja tapahtuu spontaanisti heinäpaalien hajotessa)

En osaa sanoa, kumpi söisi vähemmän paaleja. Jos sillä on väliä, niin voin sitä apuvälineillä pähkiä. Minulta jää nyt jotain tärkeää varmaan sanomatta, mutta onhan tässä nyt tätä tekstiä jo. Olkaa helliä.

Sipi kirjoitti: .... En ole laskenut, että paljonko nämä linnat syövät heinäpaaleja, mutta minulle on ehdotettu puukuutioiden askartelua, joilla voisi rakentaa pienoismallia ja siitä laskea tarvittavia paalimääriä....

Jos joku tahtoo hifistellä ja laskea paalimääriä, niin netissä on tarjolla monia hyviä 3d-mallinnusohjelmia (maksullisista ohjelmista saa 30 päivän testiversioita, esim. AllPlan engineering). Myös AutoCadillä piirtelee (ja kopioi) tuommosia 3d-palikoita kohtuu nopsaan. Eli aina ei pahvista tarvitse mallia vääntää, vaikka täytyy toki myöntää, että oikea pienoismalli on aina digitaalista kuvaa hienompi. Tosin onhan nykyään mahdollista tehdä myös 3d-printtejä