Sotahuuto

Aivan hyvä pointti tässä, arvostettava nimim. ulmiina. Jossain vaiheessa tarvittava paalimäärä kiinnostaa, kun yhdistys alkaa niitä hankkimaan. Minä murehdin aiheesta selvästi liian aikaisin, sillä linnan muoto pitäisi ensin hieroa valmiiksi.
Minulla ei ei ole aiempaa kokemusta mallinusohjelmien käytöstä.Esitetty mallinustapa kyllä kuulostaa legolinnaa näppärämmältä. Että mielelläni tämän homman delekoin jollekulle, joka aiheen hallitsee. Mutta ei vielä; nyt tärkeintä on lytätä esitetyt suunnitelmat, ja mikä tärkeämpää, ehdottaa parempia.

Tarvittu paalimäärä on helppo selvittää ihan matematiikalla. Laskee, montako metriä muuria saa n kappaleesta tietynkokoisia paaleja. Ja sitten arvioi, montako metriä muuria tulee. Tähän tietysti vaikuttaa se, miten noita paaleja pinoaa/salvoo. Järjestäjille tämänkaltainen laskelma on ihan riittävä työkalu.

Muistaakseni 2008 paaleja pinottiin ihan vain päällekkäin niin, että paalin pisin sivu oli muurin suuntainen (pieni mahdollisuus, että olivat 90 astetta eri suuntaan eli lyhyt sivu muurin myötäisesti, mutten jaksa uskoa että näin olisi tehty. Samalla tavalla pieni mahdollisuus, että muuri oli kaksi paalia syvää, mutta vahvimmat muistikuvat ovat yksinkertaisesta muurista. Muistaako kukaan paremmin?) ja paaleja laitettiin 3 päällekkäin.

Moe !!

Paaleja laskettaessa pitää muistaa, että paalien mitat ovat aina vähän "sinnepäin", koska materiaali on kuitenkin sellaista, että ne painuvat kasaan puristettaessa. Sentilleen siis mittoja ei pysty tekemään, pituudet tulevat heittämään aina vähän. Lopulliset muodot ja mitat riippuvat myös kokoajista, notta kuinka tiukkaan he paaleja pakkaavat riviin, pinoon tai kasaan.

Myös kannattaa muistaa, että mitä harvemmassa paalit ovat, sitä helpommin rakennelma sortuu. Täten esim. pyöreän mallinen muuri voi olla heikompi kuin suora. Tosin tästä ei voi mennä valalle, kun varsinaista testausta tai vertailua ei ole ikinä tehty.

Onneksi paperilla suunnitelmat toimivat aina.

T: Plan-B-Kisuli

Kaksiosainen linna olisi kyllä mahtava, jos sellainen on mahdollista toteuttaa. Toisi ihan eri tavalla kestoa ja jännitystä taisteluun, kun homma ei olisikaan ohi ekasta läpimurrosta, vaan puolustava osapuoli voisi yrittää vetäytyä sisempään linnoitukseen tuossa vaiheessa. Sisempi linna ei myöskään saisi olla niin iso, että sinne mahtuisi koko armeija, vaan esim. korkeintaan puolet, jolloin ei tulisi houkutusta vaan mennä suoraan ahtaampaan (ja helpommin puolustettavaan) sisälinnaan.

Onko linnalle määritelty jo tarkka paikka kentältä, vai vaikuttaako suunnittelu siihen? Nimittäin se "auditorio" eli kentän lammen päässä oleva monttu olisi kyllä loistava paikka linnalle siten, että linnan oviaukko olisi siellä montun pohjalla ja muurit lähtisi nousemaan rinnettä jompaan kumpaan suuntaan. Hyökkääjä olisi myös rinteessä vastakkaisella puolella.

Moikka!

Ehtiikö vielä linnaskabaan mukaan? Vähän tuli nyt viimetingassa kun kisan huomasin vasta tässä viikonloppuna. Idean muuri on toteutettu 3 riviä korkeana ja yhden rivin paksuisena (en muista ollenkaan oliko 2008 linnassa toista riviä vahvistamassa tms.). Mitat ja muoto joustaa aika paljon lopullisen paalimäärän ja rakentajan mukaan. Voisi toimia oikein hyvin myös vasemman siiven poistamalla jos paalit loppuu kesken. 3D kuvaan on hahmoteltu 200 taistelijaa (harmaat palikat) puolustamaan, mutta tilaa pitäisi olla tarvittaessa kokonaiseen puolikkaaseenkin.

Joo ja valitettavasti en näemmä osaa laittaa noita kuvia näkymään kokonaan.

T: Mikko Verhiö

Kaikki linnan portit voisi tehdä tuommoisiksi surmanloukuiksi, kuten tuo 6m leveä portti.
Ulkona oleva etumuuri on on minusta paalien hukkaamista ellei sitä sijoita lähemmäksi porttia, vaikka 4 metrin päähän. Silloin linjat joutuvat jakaantumaan ja saadaan kiva suppilosyöttöinen pullonkaula.
Tuohon päämuuriin sisennyksen reunaan myös muutama paali neljänteen tai viidenteen kerrokseen, jotta sisennykseen tikkaavat/ampuvat taistelijat ovat suojassa isommalta massalta. Jokatoiseen väliin tietty keihään mentäviä ampuma-aukkoja

Kiitos Maestrolle kauniista sävelistä. Ehsotus on paljon omiani selkeämmin esitetty. Ja toivottavasti järjestäjät eivät vielä ole nytkiviä hermoriepuja, vaan näistä linnoista ehditään vielä hetki jauhaa.(jos linnan tekiöistä on pulaa, niin tästä ketjusta varmaan löytyy lisäkäsiä. Mulla ainakin on aikas vapaa viikko)

Maestron linnalla ei ole maastovaatimuksia, niinkuin minä näen. toimii samoin tasaisella tai rinteessä. Siinä ei myöskään tarvitse kaivella maata- vähemmän työtä. Myös vähemmän mutaa taisteluiden aikana. Muta- joskus oikein, joskus väärin.
linna on myös hahmotettu laajaksi. paarimäärää muuttamalla tästäkin saa vielä isomman tai pienemmän. Tulee mieleen, että tässä linnassa on paljon eri alueita. Puolustajilla ei ole tehokkaita vetäytymisreittejä syvemmälle linnaan, joten on mahdollista köydä niin, että hyökkääjä motittaa osan puolustajista eroon päävahvuudesta ja syö pois. tämä voi olla tosi siisti ominaisuus. linnassa on myös niin paljon puolustettavia alueita, että ryhmät voivat ottaa vastuuta omasta lokerostaan sen siaan, että linnataisteluissa joukot sulautuisivat kahdeksi suureksi klimpiksi. voi johtua yksinkertaisesta mielestäni, mutta linna voisi olla parempi kokonaisuus ilman sitä vasenta siipeä.

Kuoleitten poistumisen kannalta ja respaamista ajatellen linnassa on paljon muuritasoja.(sama vika muuten omissakin ehdotuksissani). poisujan pitää ohittaa kolmekin muuritasoa päästäkseen pois/respaamaan. Minusta on ehdottoman hyvä, että suunnitellessa jo mietitään nuo hallintapisteet selviksi. Kolmella hallintapisteellä(joista enemmistöä pitää hallita ottelun lopuksi) laajastakin linnasta pitää pitää kokonaan huolta. Ei voi jäädä sydänlinnaan kykkimään. aika selvä asia, mutta sanon ääneen tässä, koska oletan maestron tätä hakeneen näillä hallintapisteiden asettelulla.

Tämmöisiä juttuja tuli ensimmäisenä mieleen annetusta ehdotuksesta. Sanottakoon vielä, että pidän sydänlinnasta(että se löytyy). muurin pyöristykset estävät kulmissa hyökkääjää saamassa yliotetta. Ja tässä malissa linna ei ole jousimiehille aivan niin herkullismakea. sitä voi muutta asentamalla hirvitorneja, jos siltä tuntuu.

Näyttää kyllä hyvältä ja toimivalta. Toki muutama torni kulmiin ja hieman korkeus eroja tekisi tästä aivan täydellisen.
Esim. Tummennettu linna hieman korkammalle niin olisi hieman vaikeampi hyökätä ja antaisi mukavasti "erilaisuutta".

Mukava kuulla palautetta, kiitoksia paljon:)

Itsekkin pohdin pitkään noita respareittejä, että olisivat mahdollisimman turvalliset. Suuaukkoja voisi ehkäpä leventää tai tehdä uusia. Vaikea hahmottaa sitä juoksua tolla väkimäärällä:) Myös muurin yksityiskohdat jäi vähän retuperälle kun laskin paaleja metreittäin ja keskityin muurin pituuteen ja muotoon. Ehkä tosiaan voisi ton vasemman siiven ja tarvittaessa ton etuoven muurinkin jättää pois vahvistaakseen päälinnan muureja ja vaikka saadakseen niitä tökkimisaukkoja. Ajatuksena oli, että toi vaaleampi sisälinnan muuri olisi jonkinverran korkeampi jotta se näkyisi hienosti hyökkääjille etumuurin takaa ja jäisi mahdollisesti viimeiseksi jykevämmäksi puolustuslinjaksi.

Olisi myös hienoa jos puolustajien jousille saisi jotain selkeitä tasanteita kun jousia kuitenkin on skenessä nykyään tosi paljon. Parhautta olisi tietty jos saisi niitä hirvitorneja tms. vaikka noiden valloituspisteiden kupeeseen. Portit olisi kiva olla yhtä jykeviä kuin 2008. Olikohan niissä semmoiset isot ympyrän muotoiset paalit pystyssä ja puolustajilla taisi olla heinäpaalit vielä minkä päälle nousta päästäkseen paremmin tikkaamaan.

Omat paras muistoni 2008.n heinälinnasta oli hyökätessä vallihaudan pohjalla räpistely siloiselle narukäsisipille kovin ison kilven takana. painetta molemmista suunnista pauketta kilpeen, heinää suussa. ja mutaa. Oih.
vallihauta olisi kovasti tunnelmallinen osa linnaa. Siitä saisi myös useampia sotimis tasoja(höhö), kun heinämuuri, joka on puolustajaa napaan olisikin vaikea hyökätessä ylittää. Kaivetulla maalla voisi korottaa sydänlinnaa. paaleja vallihauta säästäisi. Työtä se lisäisi. Onko linnanrakennuksen nopeammin loppuva resurssi paalit vai miestyötunnit?

Jousilla ei haluta ampua suoraan taisteluun muutenkaan, ja linnataistelussa syyt korostuvat. Väki on tiiviisti pakkautunutta; nuolet talloutuvat. Väki on tiiviisti pakkautunutta;nuolista tulevia osumia ei huomaa muulta tönimiseltä. Jousimiehet varmaankin hakevat rauhallisempia kyttäystilanteita ja toistensa jousimiehiä. Ei tästä selvyyksien luettelusta välttämättä ole hyötyä. Enkä tiedä millainen linnarakenne auttaa/kannustaa millaistakin ampumista.

Linnassa on hyvä olla mietityt hallintapisteet, niinkuin maestro esittikin. Rupesin mielikuvittelemaan respaavaa puolustaja-armeijaa ja tulin siihen tulokseen, että se on kauhistus sodanjumalan silmissä. Ahtaat väylät yhdelle pisteelle. linna purkautuu respaajien mukaan ja on siinä vaara tallautumisestakin. Tavallisestihan respapistettä voi lähestyä useasta suunnasta ja sillä on etäisyyttä taisteluun sen verran, että kuolijat ehtivät muuttumaan jonoksi. Respapisteitä voi olla useampi ja ne voivat olla jonkin matkan päässä linnasta. Puolustajan respallinen linnaskenaario ei myöskään ole pakollinen. vois jopa olla hauskempi ilman. Hallintapisteitä tarvitaan muuhunkin. pisteet käytännössä merkataan paalilla, johon on lyöty armeijalippu, vai kuin?

Kattokaas vielä ykkösivulta ehdottamani paalitorni ja sanokaa, oisko siinä ideaa. voi olla höpsö turhake, mutta toisaalta silläkin saisi vaihtelua muuriin ja korkeuksiin. muovitettu pyöröpaalii kestää varmasti viikonlopun pääläpomppimista.

Sipi kirjoitti: Kattokaas vielä ykkösivulta ehdottamani paalitorni ja sanokaa, oisko siinä ideaa. voi olla höpsö turhake, mutta toisaalta silläkin saisi vaihtelua muuriin ja korkeuksiin. muovitettu pyöröpaalii kestää varmasti viikonlopun pääläpomppimista.

Itse kyllä kannatan tuota tornia. Kuten sanoit antaisi mukavasti vaihtelua ja korkeus eroja

Linnassa tulee huomioida myös se, ettei se saa olla liian hyvä, jos linnaa ei voi vallata, kuin kahden vuoden piirityksellä, eivät skenaariot ole kivoja. Oma suunnitelmani oli sellainen, jota vastaan en missään nimessä haluaisi Sotahuudossa hyökätä (hyvän linnan suunnittelun lähtökohta...), siksi Tonttulinnan piirustukset jäivätkin pöytälaatikkoon. Sivuhuomiona suunnitelmassani vallihaudan pohjalta maavallin harjalle olisi ollut kaksi metriä jyrkkää seinämää ja tämän päällä paalit, muuria ylittämättä linnaan olisi päässyt vain kapeahkoa siltaa pitkin, joka päättyy muurein ympäröityyn killpockettiin ja maanrakennustöidän määrä oli laskettu yhteen työpäivään traktorikaivurin kuljettajalta ja keskikokoiselta koneelta. Vallihautaan oli myös vesiesteoptio...

Pahistonttu kirjoitti:Linnassa tulee huomioida myös se, ettei se saa olla liian hyvä, jos linnaa ei voi vallata, kuin kahden vuoden piirityksellä, eivät skenaariot ole kivoja. Oma suunnitelmani oli sellainen, jota vastaan en missään nimessä haluaisi Sotahuudossa hyökätä (hyvän linnan suunnittelun lähtökohta...), siksi Tonttulinnan piirustukset jäivätkin pöytälaatikkoon. Sivuhuomiona suunnitelmassani vallihaudan pohjalta maavallin harjalle olisi ollut kaksi metriä jyrkkää seinämää ja tämän päällä paalit, muuria ylittämättä linnaan olisi päässyt vain kapeahkoa siltaa pitkin, joka päättyy muurein ympäröityyn killpockettiin ja maanrakennustöidän määrä oli laskettu yhteen työpäivään traktorikaivurin kuljettajalta ja keskikokoiselta koneelta. Vallihautaan oli myös vesiesteoptio...

Lopulta linnan ainoa mahdollinen sijoituspaikka valikoitui sellaiseksi, ettei ehdotuksia sellaisenaan voitu ottaa huomioon. Niistä kuitenkin kerättiin monia elementtejä, jotka toivottavasti tekevät tapahtuman linnasta mielekkään paikan taistella.

Kuten Pahistonttu sanoi, linnojen kanssa tasapainoillaan aina kapealla nuoralla, jossa toisella puolella on linnan vahingollisuus puolustajalle (vrt. 2010) tai sen liika tehokkuus (2008 ennen kuin linnaa sai rikkoa).