Sotahuuto

Koska uskon, että alla esittämäni sääntömuutoksen toteutuminen on vain ajan kysymys, uskon että tämä keskustelu on parempi käynnistää mieluummin nyt kuin myöhemmin.

Eli lyhyestä virsi kaunis:

Tällä hetkellä panssarisäännöissä on selvä porsaanreikä, joka oikeasti lähinnä lienee unohtunut sinne, kun levypanssarin splinttisääntö aikanaan muotoiltiin.

Alla neljä poimintaa nykyisistä panssarisäännöistä:

1) Metallilevyn panssaripistekelpoinen ainevahvuus on 1mm

2) Metallilevyn panssaripistekelpoinen ainevahvuus, mikäli suoja on toteutettu splint-tekniikalla, on 1,5mm

3) Kovetetun nahkan panssaripistekelpoinen ainevahvuus on 3mm

4) Kovetetun nahkan panssaripistekelpoinen ainevahvuus, mikäli suoja on toteutettu splint-tekniikalla, on 3mm

Eli siis rautalangasta: splinttisääntöä voidaan härskisti kiertää, mikäli materiaaliksi valitaan MIKÄ TAHANSA MUU kuin metallilevy. Sama pätee toki pehmeään nahkaan ja kovetettuihin kangaspanssareihin. Eli siis olisikohan viimein aika muotoilla sääntöihin, että materiaalista riippumatta levymäisistä materiaaleista rakennetut suojat tulee täyttää asetettu ainevahvuus 1,5-kertaisesti riippumatta materiaalista, sen sijaan että puhuttaisiin pelkistä teräslevyistä?

Niin paljon kuin säännöille nauravasta optioinnista pidänkin, joudun nyökkäämään hyväksyvästi tälle sääntömuutokselle.

Juustoinen panssari ja törkeän juustoinen panssari erikseen, mulle riittää jo tavallinenkin nahkapanssari.

P.S: [troll] Vaadin kevlarin sallimista [/troll]

Samantien voisi määritellä raon enimmäishalkaisijan suhteessa splintin leveyteen.

No pöh, se siitä panssarisuunnitelmasta. Totta, tähän pitäisi puuttua.

Vaahtopelti kirjoitti:Samantien voisi määritellä raon enimmäishalkaisijan suhteessa splintin leveyteen.

Totta - sitä ei liene tehty. Mielessä on sen suuntaisia lukuja kuin että "rakoa" saisi olla enintään 20-25% pinta-alasta. Olisiko raon määrittelemiseen mitään työkaluja tai valistuneempaa mielipidettä siitä, minkä kokoinen prosenttiluku se voisi olla? Aiheen visualisointi toki jo auttaisi paljon eteenpäin tässä.

Jä tässä vielä havainnekuva aiheesta mitä nuo raot olisivat prosentteina:

Kyllä!

Säännöt noudattavat nykymuodossaan vanhaa sisältöä, jota ei ole oikeasti vuosiin uudistettu, minkä takia tämä on vallan ajankohtaista. Samalla pitää miettiä sitä, miten limittäin rakennetut haarniskat (kuten Visby) ja harvinaisemmat mallit istuvat kokonaisuuteen. Mielellään tekstistä tulisi selkeätä ja mahdollisimman helposti sovellettavaa.

Aarimoto kirjoitti:Samalla pitää miettiä sitä, miten limittäin rakennetut haarniskat (kuten Visby) ja harvinaisemmat mallit istuvat kokonaisuuteen

Nykyinen käytäntö (=limittämällä rakennettuihin panssareihin suhtaudutaan kuten yhtenäisiin levyihin) on kaikella logiikalla hyvä, joskaan sitä ei ole kaiketi kirjattu sääntöihin?

Näinpä ja kannattanee sekin sisällyttää tähän uudistukseen. Ja tietenkin myös muut tällaiset oletetut käytännöt.

Prosenttirajan ongelmana on se, että se johtaisi esimerkiksi paksummasta tavarasta tehtyjen mutta leveämmillä raoilla varustettujen splinttien kieltämiseen. Kyseiset suojat eivät mielestäni ole epäreiluja tai muuten huonoja, enkä soisi niiden menevän kiellettyjen listalle yksinkertaistamisen nimissä.
Esimerkkikuvat "hyvistä" malleista riittänevät ja lopullinen päätäntävalta tarkastajalla. Malleja ja yhdistelmiä on niin paljon erilaisia, että yhteen muottiin pakottaminen olisi mielestäni hölmöä.

Osittain samaa mieltä. Mutta en näe ongelmana, jos vähintäänkin kirjattaisiin suositus (mielestäni tosiaan haarukalla 20-25%), jota käytettäisiin nyrkkisääntönä kaikkeen arviointiin - 95% splinttipanssareista kun on joka tapauksessa tehty panssaripisteet täyttävän levyn minimivaatimuksilla. Tätä suositusprosenttia voitaisiin sitten suhteuttaa materiaalivahvuuksiin ja sallia isommat aukot silloin kun materiaalivahvuus splinttiosiltaan menee olennaisesti yli vaaditun rajan. En tiedä paljonko näitä tapauksia ylipäätään on, mutta äkkiseltään tulee mieleen N. Hirvelä -tuotannon käsisplintit, joissa oli nahkan päälle ladottu muistaakseni 6mm lattarautaa. Tällaisessä ääriesimerkissä aukkojen ja splinttimateriaalin suhdeluku pinta-alasta saisi olla hyvinkin esim. 50-50.

Eli siis jotakuinkin rautalangasta vääntäen
1) Suosituspronsetti esim. 25%
2) Isompi prosenttiluku sallitaan, jos splinttimateriaali ylittää reilusti minimivaatimuksen
3) Kaikki edellisessä kohdassa mainitut tapaukset arvioidaan tapauskohtaisesti päätarkastajalla

Entä jos splittien välissä on rengaspanssaria. Oli aika yleinen panssarityyppi erityisesti itämailla. Riittääkö tällöin 1 mm splinttilevyille?

Jos kyseessä on ns. mail and plate -rakenne eli rengaspanssarin ja levyn välissä ei ole rakoa, ei suoja ole splintti. Splintin säännöt eivät siis päde, eli 1mm pitäisi riittää.
Jos taas aiot tehdä splinntejä rengaspanssarisuikaleista (yhdistettynä optimi rengaspanssariin... hmmm... ) splintin säännöt todennäköisesti pätevät.

Kannattaa vain olla tarkkana sen kanssa mitä kudosta käyttää. Esim. japanilaisista kudoksista on aika vähän ennakkotapauksia, mutta käytännössä normaalivahvuuksilla tehdyt japanilaiset kudokset ei täytä panssaripistekriteerejä.

Säännöt kirjoitti:(Eurooppalaisessa) Neljä yhteen – kudoksessa langan halkaisijan suhde siitä tehdyn lenkin sisähalkaisijaan tulee olla 4/25. Muissa kuteissa haarniskan tulee olla läpäisemättömyydeltään tätä vastaava tai tiiviimpi sekä rakenteeltaan yhtä kestävä."

Miten tuota "läpäisemättömyydeltään tätä vastaava tai tiivimpi sekä rakenteeltaan yhtä kestävä" nyt sitten mitataan, sitä ei ole koskaan määritelty. (Jos tätä nyt luetaan taas kuin piru raamattua, periaatteessa hitsattu tai niitattu panssari täyttäisi kriteerit, mutta käytännössä tällä sääntötekstin pätkällä haetaan takaa painoa (=raskaampi kudos) eikä niinkään rakenteellista kestävyyttä.)


Mutta siis lähtökohtaisesti sääntöjä olisi tulkittava

- Eurooppalainen 4in1 10/1,6mm lenkeillä -> panssaripistekelpoinen
- Japanilainen 4in1 (so gusari) 10/1,6mm lenkeillä -> ei panssaripistekelpoinen


Siispä

- Japanilainen 4in1 (so gusari) 10/1,6mm lenkeillä (=sovelletaan splinttisääntöä) yhdistetty 1mm peltiin -> ei panssaripistekelpoinen
- Japanilainen 4in1 (so gusari) 10/1,6mm lenkeillä (=sovelletaan splinttisääntöä) yhdistetty 1,5mm peltiin -> panssaripistekelpoinen (olettaen että raot levyjen välillä, siis itse chainiosuus, on riittävän vähäistä)

saloneju kirjoitti:Kannattaa vain olla tarkkana sen kanssa mitä kudosta käyttää. Esim. japanilaisista kudoksista on aika vähän ennakkotapauksia, mutta käytännössä normaalivahvuuksilla tehdyt japanilaiset kudokset ei täytä panssaripistekriteerejä.

Säännöt kirjoitti:(Eurooppalaisessa) Neljä yhteen – kudoksessa langan halkaisijan suhde siitä tehdyn lenkin sisähalkaisijaan tulee olla 4/25. Muissa kuteissa haarniskan tulee olla läpäisemättömyydeltään tätä vastaava tai tiiviimpi sekä rakenteeltaan yhtä kestävä."

Miten tuota "läpäisemättömyydeltään tätä vastaava tai tiivimpi sekä rakenteeltaan yhtä kestävä" nyt sitten mitataan, sitä ei ole koskaan määritelty. (Jos tätä nyt luetaan taas kuin piru raamattua, periaatteessa hitsattu tai niitattu panssari täyttäisi kriteerit, mutta käytännössä tällä sääntötekstin pätkällä haetaan takaa painoa (=raskaampi kudos) eikä niinkään rakenteellista kestävyyttä.)

Vanhoissa säännöissä luki jotain tämän suuntaista: "niitatut ja hitsatut ihastellaan erikseen" mikä antoi ymmärtää, että myös kudoksen todellinen kestävyys vaikuttaa. Säännöt myös ottavat kantaa vain pyöreästä langasta tehtyihin panssareihin (esim. battlemerchantin flat rings riveted -sarja ei ole tehty pyöreästä langasta).

Joo, niinpä muuten lukikin. Mielestäni kuitenkin tuo "niitatut ja hitsatut ihastellaan erikseen juttu" ei kuulu nykysääntöihin, jossa kestävyys on plussaa, mutta taisteluteknisesti olennaista on materiaalin pelitekninen haitta?

Mutta missä kohtaa säännöissä muten mainitaan pyöreä lanka? En löytänyt.

Nyt olen kyllä kerrankin eri mieltä Salosen kanssa. Tietääkseni missään vaiheessa ei ole linjattu, etty ainoastaan pelitekninen haitta huomioitaisiin. Erikoisempien panssareiden kohdalla säännöt eivät anna yksiselitteistä vastausta, joten pääpanssaritarkastajan henkilökohtaiset preferenssit lienevät ratkaiseva tekijä, kunnes jotain tarkemmin jäsenneltyä saadaan sääntöihin.

Joo, tuo pitäisi vaan nyt tosiaan linjata ihan sääntötekstiin asti, mutta itse menisin painohaitan mukaisella linjauksella. Kunhan nyt kuitenkin jollain täsmennettäisiin.

saloneju kirjoitti: Mutta missä kohtaa säännöissä muten mainitaan pyöreä lanka? En löytänyt.

Ei mainita, mutta halkaisijan ottaminen muusta kuin pyöreästä langasta on kinkkisempi homma. Paksuin vai ohuin halkaisija vai sittenkin keskiarvo?

Jees. Pitäisi varmaan täsmentää, että jos käytetään litteitä lenkkejä, silloin käytetään ainevahvuutta halkaisijan sijaan [suhdeluvun laskemiseen].