Kuukausitiedoite: tammikuu
Lähetetty: Sunnuntai, 27.01.2013 19:50
Lisää fiilistelyä luvassa, tällä kertaa armeijakuvauksien muodossa:
RUOTSI
Koko kristinuskon katseet kääntyvät kohti pohjoisen suurta kuningaskuntaa joka vartioi rajaa oikeamielisten Jumalan palvelijoiden ja vääräuskoisten kadotuksessa elävien pakanoiden välillä.
Ruotsi on aina ollut valmiina auttamaan uskonveljiään, niinkuin nytten kun suomalaiset rannikolla ovat apua pyytäneet. Itse Paavi Gregorius IX on pyytänyt Ruotsia suojelemaan suomalaista kansaa, joka joutuu alati hyökkäävien hämäläisten ja karjalalaisten heimojen kohteeksi.
Mutta suurin uhka ei ole nämä kapinoivat pakanat, jotka eivät suostu Jumalan alamaisuuteen, vaan ne julmat barbaarit jotka kauempaa idästä hyökkäävät Ruotsin kauniisiin kaupunkeihin ja tuhoavat ne. Nuo väärämieliset Novgorodin sotilaat kumartavat väärälle Jumalalle ja yrittävät valloittaa alueet jotka oikeutetusti kuuluvat Ruotsille.
Ruotsi ei kuitenkaan taistele yksin, vaan kaikki on osa suurempaa liikettä. Saksalainen ritarikunta on myös vastannut kristittyjen hätähuutoon ja tullut vapauttamaan itäiset kansat vääristä jumalistaan.
Vaikka välillä pienet sisäiset kahnaukset verottavatkin suuren Ruotsin sotavoimia ei meillä ole hätää sillä Pentti, Suomen herttua, on aina ollut valmis antamaan kristittyjen miestensä keihäät ja miekat sotajoukkojen vahvistamiseksi. Yhdessä tämä kruunun sotajoukko on voittamaton idän vihollista vastaan!
NOVGOROD
Köyhät lännen maat kadehtivat suurta Novgorodia, joka sen kuin rikastuu kaupankäyntinsä ansiosta. Eikä ole pelkästään sattumaa, että juuri Novgorodin armeija on kaikkein mahtavin, sillä se on todiste Jumalalta, että Novgorodin kansa on säilyttänyt oikeaoppisen linjan Jumalan palvomisessa, samalla kun lännen maat ovat Jumalansa hyljänneet. Nuo paheiset pakanat saavat maksaa niistä tuhoretkistään joita he tekevät Novgorodiin ja sen alueille. Kaksikymmentäkuusi kertaa on Novgorodiin tehty ristiretkeläisten hyökkäyksiä. Välillä ne ovat olleet tanskalaisia, välillä saksalaisia ja välillä ruotsalaisia, jotka ovat valjastaneet pakanallisiin armeijoihinsa myös pienen suomalaisten heimojen kansan.
Novgorod on suuri kulttuurin ja tiedon kehto. Käsityöläiset kulkevat kohti Novgorodia, koska tietävät että täällä ovat vain parhaimmat. Novgorodin kautta kulkee suuret määrät turkiksia etelän suuriin varakkaisiin kristittyihin kaupunkeihin. Novgorodin mahdista kertoo jo pelkästään prinssien määrä, joka lasketaan kymmenissä, ellei jopa sadoissa.
Vaan suurempi mahti on se oikeutus, jonka Novgorod saa käännyttäessään pakanalliset kansat, karjalalaiset ja hämäläiset, Jumalan osoittamalle polulle. Se oikeutus tulee Novgorodin arkkipiispalta, häneltä, joka puhuu itse suuren Jumalan äänellä.
Sotajoukkojamme johtaa Gosudar' Gospodin Velikiy Novgorod, Hänen majesteettinsa suuri ruhtinas Novgorod. Tuo mies on pohjoisen vartio, joka tuo Jumalan valon läntisille pakanallisille, ryösteleville kansoille.
HÄMÄLÄISET
Tuo vaatimaton pieni kansa on suurten muutosten edessä. Aiemmin pieniksi kyläyhteisöiksi muodostunut heimo on joutunut keräämään voimansa yhteen ulkopuolista vihollista vastaan. Satakunnan rannikoilta aina Keski-Suomeen asti ovat kylät varustaneet sotureitansa taistelemaan. Linnavuoret, jotka ennen olivat turvapaikkoja viikinkejä vastaan, saavat nyt jälleen kerran olla kyläläisten turvana ryöstäjiä ja murhaajia vastaan.
Lännestä suuntaa suuri vihollinen kohti Tavastiaa. He tuovat omat kuninkaansa ja tapansa. Tappavat kaikki jotka uhmaavat käskyjä. Joskus kylä tai kaksi joutuu nyörtymään uuden vallan alle, mutta heti kun vieraat sotilaat ovat poistuneet, ottavat kyläläiset vanhat tapansa takaisin.
Mutta länsi ei ole ainoastaan vihollinen, se on myös ystävä, silloin kun idästä marssii suurempi uhka. Karjalan heimot haluavat levittäytyä hämäläisten maille ja viedä turkikset itsellensä. Eikä karjalalaisten joukot ole vielä pahinta, sillä Novgorod hamuaa lisää aluettaan myös itsellensä.
Hämäläisten ainoa toivo on sen omat soturit, jotka urheana taistelevat omista maistaan ja taloistaan!
KARJALALAISET
Idän ortodoksit ovat saaneet vaikuttaa karjalalaisiin rauhassa ilman suuria konflikteja. Nyt kuitenkin aika on muuttunut ja kilpajuoksu karjalaisten alueista on koventunut Ruotsin ja Novgorodin välillä. Molemmat tuovat omat sotajoukkonsa Karjalaan ja julistavat oikeaoppisuuttaan. Ennen karjalalaiset saivat rauhassa tehdä ryöstöretkiään niin itään kuin länteen, mutta nyt he ovat joutuneet sotavoimien kohteeksi.
Voivatko karjalalaiset turvautua kohtalontovereihinsa hämäläisiin? Vai onko heidän aiemmat ryöstöretkensä aiheuttaneet liian suuren haavan näiden heimojen välille?
Novgorodin vaurastuminen ja turkiskaupat tuovat rikkauksia ja vakautta karjalalaisiin kyliin, mutta riittääkö se syyksi liittoutua tuon suuren sotamahdin kanssa, joka myös on riistäny karjalalaisia ja käännyttänyt heitä omaan uskoonsa.
Myös lännen suurmahti Ruotsi on osoittanut kiinnostustaan karjalaa kohtaan, mutta tuoko tuo katolinen valtio turvaa Novgorodia vastaan vai vain lisää sortoa ja ryöstelyä?
Kenen tahansa puolella karjalalaiset ovatkin, he tulevat taistelemaan omien kyliensä puolesta raivokkaalla sotajoukollansa!
RUOTSI
Koko kristinuskon katseet kääntyvät kohti pohjoisen suurta kuningaskuntaa joka vartioi rajaa oikeamielisten Jumalan palvelijoiden ja vääräuskoisten kadotuksessa elävien pakanoiden välillä.
Ruotsi on aina ollut valmiina auttamaan uskonveljiään, niinkuin nytten kun suomalaiset rannikolla ovat apua pyytäneet. Itse Paavi Gregorius IX on pyytänyt Ruotsia suojelemaan suomalaista kansaa, joka joutuu alati hyökkäävien hämäläisten ja karjalalaisten heimojen kohteeksi.
Mutta suurin uhka ei ole nämä kapinoivat pakanat, jotka eivät suostu Jumalan alamaisuuteen, vaan ne julmat barbaarit jotka kauempaa idästä hyökkäävät Ruotsin kauniisiin kaupunkeihin ja tuhoavat ne. Nuo väärämieliset Novgorodin sotilaat kumartavat väärälle Jumalalle ja yrittävät valloittaa alueet jotka oikeutetusti kuuluvat Ruotsille.
Ruotsi ei kuitenkaan taistele yksin, vaan kaikki on osa suurempaa liikettä. Saksalainen ritarikunta on myös vastannut kristittyjen hätähuutoon ja tullut vapauttamaan itäiset kansat vääristä jumalistaan.
Vaikka välillä pienet sisäiset kahnaukset verottavatkin suuren Ruotsin sotavoimia ei meillä ole hätää sillä Pentti, Suomen herttua, on aina ollut valmis antamaan kristittyjen miestensä keihäät ja miekat sotajoukkojen vahvistamiseksi. Yhdessä tämä kruunun sotajoukko on voittamaton idän vihollista vastaan!
NOVGOROD
Köyhät lännen maat kadehtivat suurta Novgorodia, joka sen kuin rikastuu kaupankäyntinsä ansiosta. Eikä ole pelkästään sattumaa, että juuri Novgorodin armeija on kaikkein mahtavin, sillä se on todiste Jumalalta, että Novgorodin kansa on säilyttänyt oikeaoppisen linjan Jumalan palvomisessa, samalla kun lännen maat ovat Jumalansa hyljänneet. Nuo paheiset pakanat saavat maksaa niistä tuhoretkistään joita he tekevät Novgorodiin ja sen alueille. Kaksikymmentäkuusi kertaa on Novgorodiin tehty ristiretkeläisten hyökkäyksiä. Välillä ne ovat olleet tanskalaisia, välillä saksalaisia ja välillä ruotsalaisia, jotka ovat valjastaneet pakanallisiin armeijoihinsa myös pienen suomalaisten heimojen kansan.
Novgorod on suuri kulttuurin ja tiedon kehto. Käsityöläiset kulkevat kohti Novgorodia, koska tietävät että täällä ovat vain parhaimmat. Novgorodin kautta kulkee suuret määrät turkiksia etelän suuriin varakkaisiin kristittyihin kaupunkeihin. Novgorodin mahdista kertoo jo pelkästään prinssien määrä, joka lasketaan kymmenissä, ellei jopa sadoissa.
Vaan suurempi mahti on se oikeutus, jonka Novgorod saa käännyttäessään pakanalliset kansat, karjalalaiset ja hämäläiset, Jumalan osoittamalle polulle. Se oikeutus tulee Novgorodin arkkipiispalta, häneltä, joka puhuu itse suuren Jumalan äänellä.
Sotajoukkojamme johtaa Gosudar' Gospodin Velikiy Novgorod, Hänen majesteettinsa suuri ruhtinas Novgorod. Tuo mies on pohjoisen vartio, joka tuo Jumalan valon läntisille pakanallisille, ryösteleville kansoille.
HÄMÄLÄISET
Tuo vaatimaton pieni kansa on suurten muutosten edessä. Aiemmin pieniksi kyläyhteisöiksi muodostunut heimo on joutunut keräämään voimansa yhteen ulkopuolista vihollista vastaan. Satakunnan rannikoilta aina Keski-Suomeen asti ovat kylät varustaneet sotureitansa taistelemaan. Linnavuoret, jotka ennen olivat turvapaikkoja viikinkejä vastaan, saavat nyt jälleen kerran olla kyläläisten turvana ryöstäjiä ja murhaajia vastaan.
Lännestä suuntaa suuri vihollinen kohti Tavastiaa. He tuovat omat kuninkaansa ja tapansa. Tappavat kaikki jotka uhmaavat käskyjä. Joskus kylä tai kaksi joutuu nyörtymään uuden vallan alle, mutta heti kun vieraat sotilaat ovat poistuneet, ottavat kyläläiset vanhat tapansa takaisin.
Mutta länsi ei ole ainoastaan vihollinen, se on myös ystävä, silloin kun idästä marssii suurempi uhka. Karjalan heimot haluavat levittäytyä hämäläisten maille ja viedä turkikset itsellensä. Eikä karjalalaisten joukot ole vielä pahinta, sillä Novgorod hamuaa lisää aluettaan myös itsellensä.
Hämäläisten ainoa toivo on sen omat soturit, jotka urheana taistelevat omista maistaan ja taloistaan!
KARJALALAISET
Idän ortodoksit ovat saaneet vaikuttaa karjalalaisiin rauhassa ilman suuria konflikteja. Nyt kuitenkin aika on muuttunut ja kilpajuoksu karjalaisten alueista on koventunut Ruotsin ja Novgorodin välillä. Molemmat tuovat omat sotajoukkonsa Karjalaan ja julistavat oikeaoppisuuttaan. Ennen karjalalaiset saivat rauhassa tehdä ryöstöretkiään niin itään kuin länteen, mutta nyt he ovat joutuneet sotavoimien kohteeksi.
Voivatko karjalalaiset turvautua kohtalontovereihinsa hämäläisiin? Vai onko heidän aiemmat ryöstöretkensä aiheuttaneet liian suuren haavan näiden heimojen välille?
Novgorodin vaurastuminen ja turkiskaupat tuovat rikkauksia ja vakautta karjalalaisiin kyliin, mutta riittääkö se syyksi liittoutua tuon suuren sotamahdin kanssa, joka myös on riistäny karjalalaisia ja käännyttänyt heitä omaan uskoonsa.
Myös lännen suurmahti Ruotsi on osoittanut kiinnostustaan karjalaa kohtaan, mutta tuoko tuo katolinen valtio turvaa Novgorodia vastaan vai vain lisää sortoa ja ryöstelyä?
Kenen tahansa puolella karjalalaiset ovatkin, he tulevat taistelemaan omien kyliensä puolesta raivokkaalla sotajoukollansa!
