Sotahuuto

Olen huomannut, että monesti glaiven käyttäjät lyövät aseen väärällä puolella. Asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Pidän myös reiluna ilmoittaa vastustajalle, jos tuli lyöneeksi terättömällä puolella.

Ei muuta.

Varsinkin varsiaseissa tämä on aika yleinen ongelma, miekoissa ei niinkään. Keihäissä osataan lapeosumat katsoa ehkä paremmin, kentien yksinkertaisuudesta johtuen. Säännöt taisi jossain vaiheessa ainakin mainita vahinkoa aiheuttavien terien merkkaamisen näkyvästi. Pitäisikö tämä painaa tiukemmin sääntöihin?

Miten ihmeessa kukaan pystyy lyömään glaiven terän väärällä puolella? Lappeen vielä pystyisi ymmärtämään mutta....

Olen nähnyt tilanteita missä varsiasemies lyö alaspäin ja palauttaa lyönnin ylöspäin, jolloin voi osua väärällä puolella. Näissä tilanteissa on tosin usein aika huonotaitoinen glaivemies kyseessä.

Hilpareissa tosin on usein myös hamarapuolella piikki (on kai glaiveenkin sallittu tehdä?), joka tekee myös vahinkoa. Joten jos sääntöjä täsmennetään, niin tämä on syytä ottaa huomioon. Itse käytän tuota hamarapuolen piikkiä huomattavan paljon koukkimisen lisäksi myös tappamistarkoituksessa.

ZamboNet kirjoitti:Hilpareissa tosin on usein myös hamarapuolella piikki (on kai glaiveenkin sallittu tehdä?), joka tekee myös vahinkoa. Joten jos sääntöjä täsmennetään, niin tämä on syytä ottaa huomioon. Itse käytän tuota hamarapuolen piikkiä huomattavan paljon koukkimisen lisäksi myös tappamistarkoituksessa.

Mitä eroa on hilparilla ja glaivella, jossa on hamarapuolella piikki?

miekoissa ei niinkään.

Mun mielesttä tuo on miekoissa isompi onkelma kun yksiteräiset miekat on vaan kevyempiä ja vähemmänpehmustettuja. Yleisempi onkelma ainakin joskaan ei niin vaarallinen.

Mä tein miekkaani toisenkin terän, kun huomasin usein lyöväni hamaralla. En tiedä, pitäisikö sitä jopa vaatia? Usein, varsinkin kevyistä bambuglaiveista, saan myös noita hamaralyöntejä lähinnä tilanteissa, joissa yritän vasemmalta puolelta ohittaa varsiasetta ja päästä lyömään. Minusta terättömällä puolella tulleen osuman tunnistaa helposti vastaanottajanakin, mutta tokihan se sitten lasketaan osumaksi, jos lyöjä ei sano mitään.

Peltokorppi kirjoitti:

miekoissa ei niinkään.

Mun mielesttä tuo on miekoissa isompi onkelma kun yksiteräiset miekat on vaan kevyempiä ja vähemmänpehmustettuja. Yleisempi onkelma ainakin joskaan ei niin vaarallinen.

Johan niihin vaaditaan jo se 15cm pehmuste hamarapuolelle.

Triks kirjoitti:Mä tein miekkaani toisenkin terän, kun huomasin usein lyöväni hamaralla. En tiedä, pitäisikö sitä jopa vaatia?

..ei.. ..Ei!

Lyöntiterä miekan hamarapuolelle olisi oikeastaan ihan perusteltua. Duelitilanteessa takaterätön vielä menee, mutta vähän isommissa taisteluissa ei voi käytännössä huomata lyötiinkö sinua millä osalla terää. Tässä mielessä meillä on yhtä tehokas ase, mutta painaa vähemmän.

Misumasu kirjoitti:Mitä eroa on hilparilla ja glaivella, jossa on hamarapuolella piikki?

Minusta glaiveissa on tyypillisesti selvästi pidempi terä (ei toki välttämätöntä). Teräprofiili muutenkin usein solakampi. En toki sano etteikö jotkut glaivet ja hilparit olisi hyvin samannäköisiä. Mutta pointti koski lähinnä juuri sitä peräpiikkiä ja sen vahingoittavuutta (toivottavasti myös jatkossa), ei niinkään sanamääritelmän etsimistä hilparille tahi glaivelle.

mikkotus kirjoitti:Miten ihmeessa kukaan pystyy lyömään glaiven terän väärällä puolella? Lappeen vielä pystyisi ymmärtämään mutta....

Yleensä näen kahta syytä:

1. Lyödään vasemmalta oikealle terä edellä, sitten lyödäänkin oikealta vasemmalle kääntämättä terää. Nämä ovat yleensä nopeita tilanteita.

2. Käyttäjä ei vain kiinnitä huomiota/ei välitä millä puolella huitoo. Tätä tapahtuu.

Ratkaisuna asiaan pitäisin ihan valistusta joka ryhmässä. Eihän tämä vaikea asia ole.

Amileontti kirjoitti:

Triks kirjoitti:Mä tein miekkaani toisenkin terän, kun huomasin usein lyöväni hamaralla. En tiedä, pitäisikö sitä jopa vaatia?

..ei.. ..Ei!

Mulla on videotodisteita kuinka lyöt hamaralla!

En pitäisi huonona ideana vaatia kummallekin puolelle terää, toisen terän ei vain tarvitse olla koko aseen pituinen.

Par kirjoitti:

Amileontti kirjoitti:

Triks kirjoitti:Mä tein miekkaani toisenkin terän, kun huomasin usein lyöväni hamaralla. En tiedä, pitäisikö sitä jopa vaatia?

..ei.. ..Ei!

Mulla on videotodisteita kuinka lyöt hamaralla!

En pitäisi huonona ideana vaatia kummallekin puolelle terää, toisen terän ei vain tarvitse olla koko aseen pituinen.

Minä vai Ami? Oon kyllä aika varma, että tein toisen terän ennen kuin aloit kuvata videoita!

Ami lyö, kaikki itkee.

Par kirjoitti:Ami lyö, kaikki itkee.

Mä en osaa itkeä. Mutta kyllä mä oon surullinen kun Ami lyö :c

Ei ole mun vika jos lyön vahingossa hamaralla, vaan vastustajan jos laskee osumaks.

Amileontti kirjoitti:Ei ole mun vika jos lyön vahingossa hamaralla, vaan vastustajan jos laskee osumaks.

Se on sun vikas, jos lyöt pehmustamattomalla hamaralla, eli sääntöjä rikkovalla osalla aseesta. Ei pommelillakaan saa ketään lyödä, ja se sentään pehmustetaan pahimpia kattamaan.

On vaikea olla lyömättä ja mahoton huomata eli sanoisin että aika hyvät perustelut pistää säännöksi asti tuon tuplaterän.

Misumasu kirjoitti:

Amileontti kirjoitti:Ei ole mun vika jos lyön vahingossa hamaralla, vaan vastustajan jos laskee osumaks.

Se on sun vikas, jos lyöt pehmustamattomalla hamaralla, eli sääntöjä rikkovalla osalla aseesta. Ei pommelillakaan saa ketään lyödä, ja se sentään pehmustetaan pahimpia kattamaan.

Vahinko ja tarkoituksellinen sääntöjen rikkominen kuitenkin eri asioita. En kuitenkaan ole kieltänyt ettenkö mokailisi ja vahingothan ovat oleellinen osa boffausta...

Ja sitten ihan vakavana: argumentti, että aseissa pitäisi olla enempi teriä, koska tällä osalla asetta SAATTAA osua vastustajaan on mielestäni huonosti perusteltu. Tällöinhän jokainen ase pitäisi kahvaa lukuunottamatta olla pehmustettu joka suuntaan tappavaksi, vaikkakin myönnettäköön että nämä hamaralyönnit ovat melko yleisiä. Ja minähän tunnetusti vastustan kaikkea mikä tuo lisää painoa miekkoihini.

Amileontti kirjoitti: Ja sitten ihan vakavana: argumentti, että aseissa pitäisi olla enempi teriä, koska tällä osalla asetta SAATTAA osua vastustajaan on mielestäni huonosti perusteltu. Tällöinhän jokainen ase pitäisi kahvaa lukuunottamatta olla pehmustettu joka suuntaan tappavaksi, vaikkakin myönnettäköön että nämä hamaralyönnit ovat melko yleisiä.

En ymmärtänyt syy-seuraus-suhdetta tälle argumentille? Miksi turvallisuuden takia lisätty pehmuste pitäisi automaattisesti olla tappava? Eihän nuijallakaan pistetä, vaikka pistoterä on pakollinen varuste. Keihään varsi on pakko pehmustaa, koska

vahingothan ovat oleellinen osa boffausta..

, mutta ei niillä siltikään ketään sääntöteknillisesti tapa?

Misumasu kirjoitti:Miksi turvallisuuden takia lisätty pehmuste pitäisi automaattisesti olla tappava? Eihän nuijallakaan pistetä, vaikka pistoterä on pakollinen varuste. Keihään varsi on pakko pehmustaa, mutta ei niillä siltikään ketään sääntöteknillisesti tapa?

Ei pidäkään, enkä ketään pakota, mutta minun aseissani ne ainakin olisivat, mikäli ne kriteerit täyttävät. Jos itse tekisin nuijaan pistoterän, myös luonnollisesti sillä pistäisin. Miksei nuijassa voisi olla pistoterää? Onko se säännöissä kielletty?? Keihään varren pehmuste taas ei käsittääkseni omista tarpeeksi putkieristettä, saatika vaahtomuovia, ollakseen lyömäosa. Jos omistaisi, se luokiteltaisiin pitkäksi glaiveksi, eikö?

Sotahuuto 2011 - Taistelusäännöt - Kirveet ja nuijat kirjoitti:Aseessa tulee aina olla vähintään 50 mm pitkä vaahtomuovipehmusteinen pistokärki, mutta mikäli tällaista asetta käytetään myös pistoaseena, on pistokärjen oltava vähintään 120 mm pitkä 110-180 cm pitkässä aseessa ja vähintään 8cm alle 110 cm pitkässä aseessa.

Eli nuijalla saa pistää. Sikäli mikäli se mitenkään liittyy tähän keskusteluun.

Falcata kirjoitti:

Sotahuuto 2011 - Taistelusäännöt - Kirveet ja nuijat kirjoitti:Aseessa tulee aina olla vähintään 50 mm pitkä vaahtomuovipehmusteinen pistokärki, mutta mikäli tällaista asetta käytetään myös pistoaseena, on pistokärjen oltava vähintään 120 mm pitkä 110-180 cm pitkässä aseessa ja vähintään 8cm alle 110 cm pitkässä aseessa.

Eli nuijalla saa pistää. Sikäli mikäli se mitenkään liittyy tähän keskusteluun.

Ahh pahoittelen omaa mokaa, muistelin vanhoja sääntöjä nuijien osalta.

Tosiaan pistokärki vaaditaan, mikäli sillä pistetään.
Hamaraterä vaaditaan, mikäli sillä lyödään.

Keskustelun perusteella hamaralla lähes poikkeuksetta tulee lyötyä, joten oman johtopäätökseni mukaan sen pehmustamisen vaatiminen käyttöön soveltuvaksi, on perusteltua.