Sotahuuto

Moro

Mielessäni on jo jonkin aikaa ollut nahkalamellaarin väsääminen. Oliskos jotain bro tippejä siitä, että kuinka paljon rahaa nahkaan menee ja kuinka raskas projekti on henkisesti? Olen kuullut huhuja, että 4mm jotain nahkaa olisi hyvä kun lähdetään kovettamaan. Vesikovetuksena vissiin kannattaa projekti tehdä? Ajattelin tehdä sen kokoisen, että suojaa ainakin torson ja vähän reisiä. Olisiko ajankohtaista neuvoa siitä, että mistä nahkaa kannattaa hankkia kuinka paljon sitä tarvitaan?

Kyllä, osaan käyttää hakua mutta sieltä ei oikein löytynyt muuta kuin käsienheiluttelua asian suhteen. Vinkkejä?

Kannattaa tehdä tasaisin väliajoin sellaisia varmistussolmuja, ettei koko haarniska rupea purkautumaan vaikka jostain kohtaa naru menisikin poikki. Oma lamellaarini on kovetettu vahalla, mutta ilmeisesti vesikovetuskin on ihan pätevä ratkaisu.

Kannattaa vilkaista aiheeseen liittyen pari vuotta vanha keskustelu, jossa asiaa on jonkin verran puitu:

http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php ... sc&start=0

Onko sulla vahakovetettu kovassa lämmössä jotenkin alkanut pehmistymään tai vastaavaa? Mietin vaan, että kumpi olisi järkevämpi ratkaisu.

Kyllähän tuo itellä on ajan, osumien ja helteessä tappelun myötä ruvennut pehmenemään (panssari ollut nyt pari vuotta käytössä), muttei mitenkään merkittävästi. Toisaalta tämä meikäläisen malli on muutenkin aika tömäkkää tavaraa (6mm, eli menis ilman kovettamisiakin panssarista) että en osaa sanoa miten nopeasti pehmeneminen tapahtuu ohuemmalla nahalla. Sekä vesi- että vahakovetus on molemmat oikein toimivia tapoja, vahalla on potentiaalia olla vähän sotkuisampaa. Molempien tapojen kanssa saa olla varsin tarkkana lämpötilojen suhteen, joten kannattaa tietty ensin kokeilla jollain koepaloilla. Pahistontulla on muistaakseni vesikovetettu ja hän taisi siihen antaa jotain ohjeitakin tuolla vanhemmassa ketjussa.

Miten kovaksi noita pitäisi kovettaa? Oon kuullut että niistä saa helposti liian kovia ja ne mureneee.

Sotahuuto-säännöt 2011 kirjoitti:Nahkapanssarin tulee olla joko vähintään 3 mm paksua, muotoon keittämällä tai muuten kovetettua nahkaa, tai vaihtoehtoisesti vähintään 6 mm paksua pehmyttä kerrostettua tai kerrostamatonta nahkaa. Kovetetun nahan tulee pysyä muodossa ilman tukea ja vastustaa vääntämistä.

Noin kovaksi. Ja tosiaan jos sen keittää "yli" niin sit se nahka tosiaan muuttuu hauraaksi ja rupee murenemaan.

Slöjd-detaljer myy erillistä nahan kovetus ainetta joka levitetään nahan takapuolelle. Olen sillä oman 4mm nahasta tehdyn lamellin kovettanut ja tulos oli ok. Tätä pitää vain levittää tarpeeksi.

Omien kokemusteni mukaan vesikovetus on lämpötilan suhteen paljon tarkempaa ja jälki vaihtelevampaa kuin vahakovetus. Vaha-parafiiniseoksessa on se hyvä ominaisuus, että se sulaa huomattavasti matalammassa lämpötilassa kuin nahka palaa ja näin käsittelyssä on jonkinlaista virhemarginaalia. Lisäksi aikaa tuhraantuu vesikovetukseen moninkertaisesti, koska nahka pitää ensin kastella läpikotaisin ja sitten kuivattaa muotoonsa uunissa niin, ettei nahan sisään jää vettä.

Omaa rintapanssariani tehdessä vesikovetus tuotti muotoonsa palaavan, muttei juurikaan vääntämistä vastustavan rintapleitin. Tämän lisäksi suoritin vielä vahakovetuksen, jolloin panssarin jäykkyys ja kovuus moninkertaistui. Veikkaan, että käytetty lämpötila ei ollut riittävän korkea vesikovetukselle, mutta kun uunin lämpötila sahasi ikävästi ylös-alas, niin en uskaltanut ruveta riskeeraamaan korkeammalla lämpötilallakaan.

Mistäs nahkaa kannattaisi hankkia? Lueskelin noita vanhoja aiheita, mutta niissä myös asia on vanhaa. Ja ennen kaikkea kuinka paljon ja mitä?

Itse tein Sohuun nahkalamellaarin, hyvä kapistushan tuo on(näkyy avatarissa), tosin lähtee myytiin kyllä kevään aikana, uutta kamaa tulossa... *wink wink*

Nahat hommasin Kemin Nahkatarvikkeesta, mutta vuota oli todella non-tasavahvuista, sekä varasto oli hyvin pieni kyseisen paksuuden osalta. Uudet nahat aion ostaa Parolan Bionahkasta, hyvä hinta ja hyvä laatu.

Kovetuksen tein vaha-parafiini 1:1 seoksella, tulos ei ollut kyllä ihan niin hyvä kuin odotin, mutta oikein riittävä kuitenkin. Osaltaan asiaa selittää se että nahka tosiaan oli paikoin jopa 2mm vahvuista luvatun 3mm sijaan, joka on jo paljon lerpumpaa. Panssaripisteen kannalta asia ei ole ongelma kun puhutaan lamellaarista jossa palat menevät aika hyvin limittäin.
Testailin vesikovetusta, tulokset olivat oikein hyviä kovuudeltaan ja kestivät vääntöä huomattavasti paremmin kuin vahakovetetut. Haittapuolena vaan palojen kutisttuminen oli pahimmillaan 50% luokkaa, riippuen keittoajasta, vahakovetus ei paloja kutista lainkaan. Lisäksi vesikovetus on vaikeammin hallittavissa, palat alkavat käpristymään todella nopeasti.
Toisin sanoen olisi aika epätaloudellista harrastaa vesikovetusta, kun palat kutistuvat oikeasti tosi paljon.

Pistä privaa jos kaipaat vinkkejä tai mahdollisesti jopa kiinnostaa ostaa valmis lamellaari, löytyy molempia.

Omani olen vesikovettanut. Palat kutistuvat ja muokkautuvat voimakkaasti, minkä ratkaisin muokkaamalla kovetettavaa hihnaa heti keittämisen jälkeen (vielä polttavan kuumana) voimakkaasti ja leikkaamalla vasta tästä kovetetusta "hihnasta" lamellit. Aika hankalaa, mutta tulos on mielestäni onnistunut.

PattiJalka kirjoitti:Haittapuolena vaan palojen kutisttuminen n. 30-100% luokkaa, riippuen keittoajasta, vaha kovetus ei paloja kutista lainkaan

100% kutistuminen on aika paljon

Keittämällä nahasta saadaan siis nanoluokan suojia (jos oletetaan, ettei kutistuma ihan 100% saavuta vaan jäädään esim 99,99%:iin )

Mut miettikää kui saamarin isosta palasesta on lähdetty liikkeelle jos 99,99% kutistumisen jälkeenkin on vielä jäljellä hyvän kokoinen rintapanssari. On saanut olla aikamoisen sonnin vuota työstettävänä.

Sori, oli ihan pakko.

Kiitti vaan jätkät tästä.

Tarkoitin siis sadalla prosentilla että paloista tuli parhaimmillaan tuplasti pienempiä kuin alkuperäiset. Korjaan sen tohon edelliseen.

T:pitkämatikka rofl wtf

Sitten on vielä kolmas vaihtoehto eli nahkapalojen upottaminen lakkaan. Tämä on jopa historiallinen vaihtoehto aasialaisille lamellaareille. Käytin tätä tapaa kun tein omaa japsilamellaariani, mutta se oli työläs ja pahanhajuinen keino. Jos lähdet tekemään, kokeile ensin. Lakatut palat kannattaa taivuttaa muotoon kun ne kuivuvat.

Huomakaa myös että oikeat nahkalamellaarit tehtiin raakavuodasta (puruluu), ei käsitellystä nahasta. Niiden kovettamiseen käytettiin paitsi lakkaamista myös pikeä (en tiedä tarkalleen mitä pikeä, vielä).

Klasu kirjoitti:Huomakaa myös että oikeat nahkalamellaarit tehtiin raakavuodasta (puruluu), ei käsitellystä nahasta. Niiden kovettamiseen käytettiin paitsi lakkaamista myös pikeä (en tiedä tarkalleen mitä pikeä, vielä).

What the man said. Ilmeisesti osa käsitellyistä nahoista ei reagoi yhtä mukavasti vesikovetukseen mutta en ole ottanut asiasta kunnolla selvää. Onko joku lukenut asiasta enemmän ja/tai tehnyt vertailevia kokeita?

Ja näistä lakalla ja vahalla käsitelyistä on vielä syytä mainita että ne estävät tehokkaasti homehtumista mikä nahan kanssa saattaa muodostua ongelmaksi.

Nahkapanssarit tulee kuivattaa ja tuulettaa huolellisesti pitempiaikaisen käytön jälkeen. Silloin välttyy ongelmilta.

50% vahaa ja 50% parafiinia. Loistavasti toiminut. Todella helppo ja nopea homma keitellä samalla kun juo olutta.

Nahkana allekirjoittaneella paksu rasvanahka joka imi paljon kyseistä sekoitetta. Myös noiden muotoilu heti keittämisen jälkeen on helppoa.

Vesikeittämisestä ei allekirjoittaneellakaan mitään havaintoa.

Ridge kirjoitti:50% vahaa ja 50% parafiinia. Loistavasti toiminut. Todella helppo ja nopea homma keitellä samalla kun juo olutta.

Jos sen koko 9 tuntia mitä omia lamellejani keittelin olisin ryypännyt niin ei olis viimeiset lamellit pysyneet käsissä.
Eli ei ollut kovin nopeaa touhua lamellaarin kanssa, isommat jutut varmaan sujuiskin näppärästi.

PattiJalka kirjoitti:

Ridge kirjoitti:50% vahaa ja 50% parafiinia. Loistavasti toiminut. Todella helppo ja nopea homma keitellä samalla kun juo olutta.

Jos sen koko 9 tuntia mitä omia lamellejani keittelin olisin ryypännyt niin ei olis viimeiset lamellit pysyneet käsissä.
Eli ei ollut kovin nopeaa touhua lamellaarin kanssa, pienemmät jutu varmaan sujuiskin näppärästi.

Mä sain kaikki keitettyä jossain 2 tunnissa. Tietysti hyötyä on jos on ihan hemmetin iso kattila niinkuin meillä oli. Eli me keitettiin noita varmaan 30 biittiä kerrallaan.

-R-

Nonni...toiset erät lamellaareja väännetty. PRKL! Aikaa menikin ihan eri tavalla kuin muistin. Mulla meni varmaan joku 30 tuntia yhteensä keitellä toi tän kertanen setti. Kun pitäis tehdä vähän enemmänkin panssaria

Mulla alkaa kanssa tää sama kovettelu ruljanssi uudelleen kohta, mutta olin vähän tyytymätön viimekertaiseen lopputulokseen nahan kovuuden osalta. Vaha oli 1:1 mehiläisvaha-parafiini seosta, ja lämpötila koko ajan siinä 65 asteen tuntumassa. Palat olivat seoksessa niin kauan kunnes kuplia ei enää noussut, ja vähän ylikin, mutta silti nahasta ei tullut ollenkaan niin kovaa kuin odotin. Vesikovetusta olen kanssa testaillut, sillä kyllä saa nahasta niin perkeleen kovaa, mutta se kutistuu vähän turhan reilusti.

Miten sulla on Ridge onnistunut ja millaisilla metodeilla?

Itsellä oli aika raskaasti kuumemmassa. Eli jotain 70-80 paikkeilla oli käytännössä koko keittelyn ajan. Mä taisin ostaa 4 kg mehiläisvahaa ja 5kg parafiinia. Jos en nyt väärin muista. Ensimmäisestä erästä tulleet jo olivat niin kovia, että kalahtelevet jos niillä lyö jotain kovaa. Taivuttelu ei käyttännössä enää onnistu kun ne on jäähtyneet. Eli omasta mielestä mulla oli tosi onnistunut eka ja nyt toinen setti. Kutistumistakaan ei havaittavissa minkään vertaa.
Tottakai pitää olla tosi tarkka, etteivät noi palat oo siellä sitten liian pitkään tai rupeavat vääntymään. Sinänsä ei haittaa, mutta sitä joutuu sitten pitämään suorana kun se jäähtyy. Nyt myös ensimmäiset olkasuojatkin väännetty. Isossa kattilassa kun palat mahtuivat olemaan ja suoraan kaverin olkapäälle sanomalehden päälle todella kuumana. Todella onnistunut yritys ja pitänee jotain itsellekkin kokeilla. Esim ylimmät palaset tehdä koko olkapää-niska välin yhdestä palasta. Yritän nyt myös pehmeämmän nahan päälle niittaamalla/kutomalla tehdä sekä käsiin, että sääriin suojat. Pehmeät pohjanahat on jo tehty ja lamelleina käytän samoja kuin itse panssarissa (tietysti vaan pyöristettynä että menevät hyvin muotojen mukaan.
Itse tein reiät lamelleihin niin pieninä, ettei hirveän paksu lanka sovellu solmimiseen. Olenkin valinnut vaihtoehdoksi sitomiseen avomerikalastuksessa käytetyn punotun siiman. (semmosta vihreetä ja todella paksua). Ei pitäis mennä ikinä poikki.

Muutenkin jos tulee jotain kysyttävää niin viestiä vaan.

-R-

Faban vikassa osassa oli ensimmäinen tuotos käytössä ainakin ekana päivänä. Noiden kovuus yllätti ainakin mut täysin.
PattiJalka: mites paksua nahkaa sulla on ollut? Ja miten "kuivaa".
Mulla toi nahka nimittäin oli todella kuivaa mistä rupesin vääntämään.
Eikä mitenkään käsiteltyä. 3,8 mm paksua.