Sotahuuto

Tässä tekemäni ohje lasikuitukeihään runkoputken tulppaamiseksi ja pehmustamiseksi.

Sotahuuto 2007 säännöissä tehdyn sääntömuutoksen perusteella lasikuitu hyväksyttiin runkomateriaaliksi varsiaseisiin eli keihäisiin ja hilpareihin, mikäli lasikuituputki on koko matkaltaan teipattu sälöytymisen estämiseksi ja putken päät on tulpattu kestävästi.
Käytettävän lasikuidun maksimipaksuus rajattiin 20mm:iin sillä vertailukappaleena käytetty 30mm lasikuitu todettiin liian jäykäksi. 25mm lasikuituputkia ei ole vielä testattu, ja niiden salliminen vaatisi järjestäjien hyväksymän tahon testauksen.

Lasikuitua koskevat säännöt tiivistettynä:
- Vain keihäisiin tai hilpareihin (Rämä ei suosittele käyttöä hilpareissa).
- Maksimi halkaisija Ø 20mm (Exel 20, 3 kerroslasikuituputki) EDIT: 1.2.2009--> voimaantulleiden sääntöjen mukaisesti Maksimi halkaisija Ø 25mm, vähintään 3 metriä kokonaispituudeltaan olevissa aseissa. Eli osta Etrasta "Excel 25" putkea
- Lasikuituputki täytyy olla koko pituudeltaan teipattu sälöytymisen estämiseksi. Rämä suosittelee tästä ohjeesta poiketen spiraalimaista teippausta kaksisuuntaisella vahvikeverkolla varustetulla lasikuituteipillä. Minimissään pitkittäinen ilmastointiteippikin kyllä riittää.
- Putken päät tulee olla tulpattu kestävästi

Ryhmä Rämän on valmistanut tällä menetelmällä 6 pitkää keihästä 1 lyhyen keihään ja 2 hilparia. Näistä molemmat hilparit ovat hajonneet. Yksi keihäs hajosi tilanteessa jossa keihästä pidettiin pystyssä ja se runtattiin poikittaisella hilparilla poikki. Keihäät ovat siis kestäneet normikäytössä mainiosti, hilparit taasen ovat kertakäyttötavaraa.

1.
2.
3.
Käyttäkää tässä vaiheessa hanskoja! Sahatun lasikuituputken päädystä kariseva hile on erittäin kutittavaa.

4.
5.
Solukumia (erittäin sitkeää eikä kovin pehmeää)

6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
Tulppaus myös toiseen päähän!
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
28.
29.
30.
31.
32.
33.
34.
35.
36.
Hieman kapeampikin pistokärki riittää.

Kyllä keisari osaa.

Kuinka kauan yhden keihään tekemiseen menee?

Kaikissa töissä eniten aikaa menee siihen, kun miettii miten asian saisi tehdyksi. Hyvillä ohjeilla työn kuin työn saa hoidettua nopeammin.

Kauankohan tuollaisen valmistukseen olisi mennyt...
Veikkaisin, että ½-1h. Tästäkin ajasta puolet meni kuvien 32-33 tukirakenteen suunnitteluun. Samantyylistä ideaa on käytetty jo vanhoissa keihäissämme, mutta ohuemman lasikuidun osalta rakenne muuttui hieman. Kokeilin muutamaa pehmustekokoa ja tuo 28mm oli paras.

Loput keihäät tehtiin sarjatuotantona treenileirillä. Yhden keihään tekoon meni noin ½h riippuen kuinka siististi pistokärjen leikkaa ja teippaa.

Olisiko mahdollista, että vastaisuudessa foorumille ei postattaisi järjetöntä määrää kuvia, vaikka ne ovatkin informatiivisiä. Sivun lataaminen kestää ylettömän paljon.

Mielestäni saman asian hoitaa melkein pelkillä linkeillä.

Kun otsikkona on "[Ohje] Lasikuitukeihään runkoputken tulppaus ja pehmustus" niin on minusta aivan asiallista, että kuvat ovat suoraan näkyvissä. Yleisen keskustelun sekaan ei tietenkään kannattaisi liittää tuollaista määrää kuvia.

Jos haluaa lukea vain viimeisimmät viestit lopusta niin lopettaa sivun lataamisen kesken. Toimii hyvin.

Pistin demokratian nimissä kuvien linkityksestä äänestyksen. Mikäli aihe synnyttää enemmän keskustelua, sille tehtäköön oma ketjunsa.
En laittanut vaihtoehdoksi linkkeinä toimivia pikkukuvakkeita, sillä phpBB foorumeille niiden linkittely on ärsyttävän hidasta.

Ohjeiden informatiivisuus on mielestäni aivan toista luokkaa kun kaikki kuvat ovat jokaisesta vaiheesta suoraan näkyvillä. Mielestäni ohjeen tärkeimpiä ominaisuuksia on se, ettei sitä voida ymmärtää väärin.
Ylettömien kuvamäärien tai liian isojen kuvien suoraa linkitystä pitäisi tietysti ylipäätään yrittää välttää.

Modeemilla surffaajat painakoon "pysäytä sivun lataus" nappia.

edit: myönnytyksenä poistin kaksi turhaa kuvaa

Pitää huomauttaa että nää on sangen laadukkaat ja selkeät ohjeet minkä tahansa boffokeihään tekemiseen lievällä sovelluksella, ja aina kun mangutaan boffon teko-ohjeita niin joku keksii kysyä keihäälle ja sitten ollaankin vähän heikommalla jäällä että miten neuvoisi.
Kiitos näistä. Vaikken lasikuitua aio lähiaikoina keihäänvartena käyttääkään

Jospa Keisari_P tekisi ohjeilleen webbisivut? Sieltä ne löytäisi helposti ja eivät harmittaisi muita. Foorumilla voisi olla linkki niihin. Voisin myös tuonne Silver Baguettiin linkittää niitä.

Sivujen ei tarvitse olla mitkään monimutkaiset. Yksinkertaisen sivun tekee yhtä helposti kuin postaa forumille.

Eikö riittäisi otsikkoon varoitus että posti sisältää paljon kuvia?

Kiitoksia hyvästä ja selkeästä oppaasta tekijälle.

Jos Keisari_P tekee ohjeita, niissä on AINA paljon kuvia.
Varoitusta ei omasta mielestäni erikseen tarvitse olla.

Siirretään kaikki nämä ohjeet tulevaisuudessa wikiin, se on lähtenyt todella hyvin käyntiin.

(Linkki wikiin tuolla sivun alalaidassa.)

Siirsin wikiin.
Valitettavasti wikiin kuvitetun ohjeen siirtäminen on ärsyttävän työlästä, kun jokainen kuva pitää erikseen kopioida wikin tietokantaan.
Ohjeen siirtämiseen meni yli tunti...

Mutta en ymmarra, luulen valmistaneeni keihaan oikein, mutta siita tuli lötkö, varmaan pvc:n vika? tein hmm about 3 metrisen ? Tutkin itse asiaa pitemman paalle kertokaa jos saattanet arvata ongelman.

Drasil kirjoitti:Mutta en ymmarra, luulen valmistaneeni keihaan oikein, mutta siita tuli lötkö, varmaan pvc:n vika? tein hmm about 3 metrisen ? Tutkin itse asiaa pitemman paalle kertokaa jos saattanet arvata ongelman.

3 metrinen normaalista 32mm pvc:stä tehtynä on erittäin lötkö. Normaali PVC ratkaisu varsiaseissa on tuo paksumpi (52???) millinen putki. Sopii erityisesti hilpareihin, mutta myös keihäisiin, jos ei halua lasikuitua käyttää.

Onkos tuo lasikuitu jämäkkää? Onko etuja verrattuna paksumpaan PVC-putkeen?

Tuomir kirjoitti:Onkos tuo lasikuitu jämäkkää? Onko etuja verrattuna paksumpaan PVC-putkeen?

Lasikuitu on paksuuteensa nähden hyvin jämäkkää. Ainoa sallittu paksuus lasikuituputkessa on tuo

- Maksimi halkaisija Ø 20mm (Exel 20, 3 kerroslasikuituputki)

Lasikuidun edut suhteessa PVC:hen ovat keveys (helpompi käyttää, kuin painava 3m PVC keihäs), tuo jämäkkyys (mahdollistaa pitkät kevyet keihäät -> helppo käyttää). Lasikuitu keihäällä on mahdollista saavuttaa järkyttävä tikkaustahti, mikäli käyttäjä on kokenut ja hyvä kuntoinen.

Haittapuolia ovat varmaan hinta (suhteessa kallista, mutta ei ole halpaa se paksumpi PVC:kään minuntietääkseni), kestävyys(?) ja keveys. Tuo keveys sen takia, että paksu pvc-putkinen hilpari heijaa tuollaista kevyttä lasikuitukeppiä aika tehokkaasti.

Oma mielipide on, että lasikuitu on hyvää pitkiin keihäisiin ja PVC hilpareihin ja muihin lyömäaseisiin, joiden pituus on rajoitettu käyttäjän oma pituus + käden mitta.

Paljonko uskot Lasikuitu putkella olevan hintaa, ja eihan lötkö keihas ole sallittukaan SoHu 08? Vai onko,

Tuo lasikuituputki taisi olla jotain parikymppiä 3m pätkä, tarkkaan en nyt muista...
Säännöt sanovat lötkökeihäistä seuraavaa:
"Varsi ei toisaalta saa myöskään joustaa liikaa, ettei keihäällä voi tehdä kyseenalaisia lyöntejä esimerkiksi kilven taakse heilahduksen avulla."
Eli putki saa olla todella löysä, että se riittäisi aseen kieltämiseen. Esimerkiksi parimetriset 32mm putkesta tehdyt keihäät eivät jousta riittävästi, jotta taipumisen avulla saisi kilvet kierrettyä. Toisaalta jokainen lyönti keihäällä on mielestäni kyseenalainen, joustosta riippumatta.

20-millisen lasikuidun ongelma on nähdäkseni juuri sen kestävyys. Olen kevään aikana tehnyt neljä korjausratkaisua, joista toistaiseksi ainoastaan yksi on käytännössä kestänyt (tosin toinen, viimeisin, on vielä testaamatta tositoimissa).

Kun tähän saadaan keksittyä kenttäkorjauskelpoinen vakioratkaisu, on ongelma lieventynyt merkittävästi. Hupaisaa, muistan viime yönä nähneeni unta jossa tuo tuoreinkaan ratkaisu ei kestänyt...

Beatific kirjoitti:20-millisen lasikuidun ongelma on nähdäkseni juuri sen kestävyys. Olen kevään aikana tehnyt neljä korjausratkaisua, joista toistaiseksi ainoastaan yksi on käytännössä kestänyt (tosin toinen, viimeisin, on vielä testaamatta tositoimissa).

Kun tähän saadaan keksittyä kenttäkorjauskelpoinen vakioratkaisu, on ongelma lieventynyt merkittävästi. Hupaisaa, muistan viime yönä nähneeni unta jossa tuo tuoreinkaan ratkaisu ei kestänyt...

Eli siis tuo 20mm on murtunut liian helposti? Tämän halusin varmistaa.
Toisaalta paksumpi putki todettiin ainakin Ruton treenileirillä liian jämäkäksi, koska voimakkaassa pistossa putki ei antanut periksi ja tällöin koko lyömävoima kohdistui piston kohteeseen. (Tämä siis perus tallaajan näkökulmasta ja luulisi selittävän tarpeeksi. Fysiikan opiskelijat voi tunkea kaavansa.. *vitsi* ) Juurikin tästä syystä lasikuitu on havaittu käytettävän erityisesti suurten ryhmien johdosta.

Lasikuituputkia saa lähinnä Teollisuus Etolasta (nykyisin ketju kulkee nimellä Etra). Lasikuituputket eivät kuulu esimerkiksi Starkin valikoimaan.

Hinta oli vuosi sitten 4,64 €/m. Putkea löytyy 6m salkoina.
Lasikuitu kestää keihäissä kohtalaisesti, hilpareissa huonosti. Rämältä on mennyt pari keihästä poikki, mutta näissä tilanteissa keihäs on esimerkiksi ollut torjunnassa ja saanut poikittaisesta hilparista tms.

32mm PVC putki ei sovellu keihäisiin edes tuplaputken kanssa. Tulos on liian lötkö. Tehkää suosiolla 52mm PVC:stä tai 20mm lasikuidusta (jolloin ohjeen mukainen tulppaus pullonkorkilla ja huolellisella teippauksella on tarpeellista).

Olen kokeillut 40mm pvc:tä vain hilparissa mutta siinä se ainakin toimii hienosti. Sitäkin saa Teollisuus Etolasta ja se on varmasti 32mm*2 -ratkaisua parempi keihäissä.

Olen nyt tehtaillut näitä melkoisen läjän ja tehnyt joitakin huomioita.

Mm. lasikuituteippi varren teippauksessa tekee varresta hieman vähemmän lerppuvan. Se paitsi lisää käyttömukavuutta, myös estää epärealistista ja ärsyttävää vieteri-keikkumista. Kokeilujen kanssa on todettu, että tämä ei tee varresta kuitenkaan liian jämäkkää.

Toinen liittyy kärkipehmusteeseen, sillä pelkkä vaahtomuovi teipattuna kääntyy kovin helposti. Pari pitkää suikaletta retkipatjaa tekee kärjestä jo huomattavasti paremmin suunnassaan pysyvän.
Kärkipehmuste on jo melko pitkä ja kokoon painumisen vauhti ei (ainakaan jos pehmustetta on enemmän kuin suositus sanoo) riitä. Ratkaisuna sain LehtoA:lta hyvän vinkin: vaahtomuovin puhkominen eestaas piikillä (tai ruuvimeisselillä) auttoi. Nyt kärki ei käänny sivuille, vaan painuu sopivalla nopeudella kasaan.

Hankintoja tehdessä kannattaa kysyä jos kaveri jos toinenkin haluaisi tehdä keihään. Tilatessani etralta 12m tätä excel 20 -putkea, tuli hinnaksi ~35 euroa, mutta 6m maksoikin ensi kerralla 22 euroa. Ensimmäisestä keihäästäni maksoin aikanaan 3m pätkästä sen 12e. Mielenkiintoista, eikö totta? Tilaukset tehtiin kaikki Etrasta.


Tavallaan aiheeseen liittyen, keihään kärjestä on tullut vähän tunteita kuumentavia ajatuksia. En löydä säännöistä tai rakennusohjeista selkeää kieltoa tälle, mutta haluaisin hieman nostaa metakkaa keihään pistokärjestä ja sen vahinkoa tekevästä osasta. Viime Sotahuudon "keihäsnyrkit" nimittäin tappoivat väkeä heiluessaan sinne sun tänne laavapalloina. Puhun nyt tämän näköisistä laitteista, joissa ei oikeastaan ollut minkäänlaista pistävää osaa. Keihäs näytti jalkapallolta tikussa ja iskun tultua oli aivan mahdotonta tuliko isku nyt sitten pistona vai ei.

En oikeastaan tiedä oliko tällaisia aseita useitakin, mutta tähän haluaisin ehdottomasti jonkinlaisen rajauksen sääntöihin. Voidaan palata asiaan tarkemmin kun uusi sääntöalue aukeaa.

Noh, aika selkeästi ainakin jossain mainittiin että keihäällä lyöminen ei tee vahinkoa. Näin ollen tuollaisellakin vehkeellä (taitaa muuten olla Perkeleen keihäs?) vain ne pistot hyväksytään, kärki nyt vain sattuu olemaan hieman persoonallisen muotoinen. Toisaalta, tuon kokoisella kärjellä voi pistää oikestaan kahta sälliä samaan aikaan, jos vierekkäin seisovat (pallon reuna osuu toista kaveria toiseen olkapäähän ja toinen reuna toista toiseen olkapäähän). En kyllä itsekään pistäisi pahakseni jos epämääräisille keihäänkärjille tehtäisiin jotain. Myös esim. Druzinan keihäissä oli varsin massiivinen kärki.

Hilparin käyttäjänä monesti hakee rivissä keihäiden kanssa kaksinkamppailuun, joten nuo "huonot osumat" oppii aika nopeasti tuntemaan. Hyvän keihäänpiston tunnistaa (ja tuntee) kyllä helposti ja varrella/lappeella tulleet osumat sivuutan surutta.

Sotahuudossa tuli RISKIssä yksi tilanne, jossa pääsin suht lyhyen keihään käyttäjän (joku vaalea-punainen tabardi sillä oli päällä. Spitaalinen??)kanssa nokikkain. Otin kaverin aseen nopeasti hallintaan ja ohjasin sen oman kainaloni ali. Juoksin sitten "keihään vartta pitkin" ja työnsin sitten buttspikee nassuun. Kaveri kiitti ja kuittasi osuman lyömällä väännössä paljaalla putkella silmäkulmaan. Silmissä sumeni ja lähellä ollut miekkamies pääsi lyömään vaparin. Lähdin siitä sitten respapaikkaa kohti keräillen itseäni.