Mahti kirjoitti:Ei tarvitsisi kyseistä sääntöä, jos tikarinkäyttäjät ei olis tehnyt hämäriä kuppikahvaviritelmiä ja remmejä. Kielto oli siis paikallaan. Perseilystä kärsii kaikki.
Nyt ihan oikeasti... eiköhän tästä olla aika monta kertaa jo todettu ettei kukaan ainakaan missään isommissa tapahtumissa ole nähnyt mitään kuppikahvaviritelmiä jotka ihan oikeasti mitään hämärää mahtihyötyä antaisi.
Siis toki jos tälläisiä oikeasti sotahuudossa on merkittävässä määrin tullut vastaan, mutten ole ihan oikeaa raportointia "mutta teoriassa joku voisi taktikoida ja saada etua minua vastaan jossain tilanteessa ehkä suojaten tuurilla joltain iskulta, jos vastapuoli on valmis käyttämään siinä kädessä sitä kuppikahvaviritelmää jossa se oikeasti on melkoisen turha ja haittaa kaikkea aseenkäsittelyä mahdollisimman paljon" (<- viitaten siihen että
1) Keihäänkäyttäjän takakädessä oleva kuppikahvallinen ase ei kuppikahvallaan ihan oikeasti mitään käytännön tilanteissa suojaa, onhan se lähinnä joko selän takana, vartalossa kiinni tai etukäden takana pistotilanteessa ja yhdenkäden randomtuuripistoyrityksessä taas käden ollessa senverran avoimena että siihen voi tähätämällä scorettaa ihan sen kuppikahvan ohikin [jollei nyt toinen jotain 30cm _säteellä_ olevaa kuppikahvaa tee...
2) Etukädessä oleva lyhytase on jokseenkin turha, koska sen käytön aikana ei keihään varrella toimivasti torjua [jos kyseessä siis 2 käden keihäs, kuten kai meitä imperatoreita lukuunottamatta kaikilla muilla kaikki keihäät ovat.], joka tarkoittaa käytännössä useimmissa tilanteissa automaattikuolemaa lähinnä kaikilla muilla aseilla varustettua vastaavan taitotasoista vastustajaa vastaan. Tässä vaiheessa sitten se etukäden lyhytase onkin lähinnä vain 40cm minimimittainen keihäänkäytön haittaaja, jonka ainoa käytännön hyöty on se kuppikahva (jota sitäkään ei pääse käyttänään yhtä tehokkaasti torjumiseen kuin normaalisti kuppikahvaa) ja se että saattaa onnistua jonkun aivan totaalisen taidottoman ryysääjän joka erehtyy vielä tekemään arviointivirheen mahdollisesti jopa tuplaamaan, ei kyllä sellaista tyyppiä joka tietää mitä tekee.
(ja siinä vaiheessa kun sanon ylempänä totaalisen taidottoman ryysääjät, en viittaa peltokorppiin, kuten hänkin tietää takakädessä sitä lyhyenmatkan asetta käyttävät ne yleensä ovat jotka sitä osumaa pääsevät antamaan, siinä tilanteessa että torjuvat ensimmäisen vastustajan osuman, mutta epäonnistuvat toisen, samanaikaisesti lyhyenaseen käytön kanssa tapahtuvan, hyökkäyksen torjunnassa.)
Lähinnähän tuota kieltoa perusteltiin sillä että poistetaan kahden 2h miekan samanaikainen käyttö yhdellä kädellä tai mahtitornikilven ja juuri ja juuri sen reunalta yli ylettävän miekan samanaikainen käyttö yhdellä kädellä aktiivisesti huitoen (jonka ajatus oli kiitos kilpien koon vähentää riskiä että joku ottaa naamatauluun vastustajan kilvenreunasta lyönnin ohessa.)
Mitä tuplien joskus sattumiseen tulee niin tietääkseni jokaisella aseella ja aseyhdistelmällä mitä etuoikeudettomassa taistelusäännöstössä käytetään, joten ei tuo "voi tapahtua tupla" voi oikeasti olla täysin käänteentekevä perustelu. Tässä aseyhdistelmässä ei ole mitään mikä aiheuttaisi niitä enempää kuin muissa aseissa tai aseyhdistelmissä.
(Ainoastaan ehkä tilanteessa jossa kumpikaan osapuoli ei ole miettinyt tekniikka ja päätyy samalla hetkellä arvioimana toisen osapuolen teilaamisen oman selviytymisen ohi, mutta siinä vaiheessa taaskaan ei ole kyse siitä että aseyhdistelmä suosisi tuplia, ainoastaan siitä että osapuolet päättävät lähteä hakemaan tuplaa.)
goblintaikuri kirjoitti:Minusta on mukavaa että meillä on erilaisia hahmoluokkia kuten hyvin suojattu mutta yleensä ei niin tuhoisa kilpimies ja valtavan tuhovoimainen "lasikanuuna"-keihäsmies joka vaihtaa kestävyyttä kantamaan ja tulivoimaan.
Sinänsä yksi näkökulma. Itse näkisin mielellään että tuossa suhteessa mentäisiin jompaan kumpaan suutaan, eli siihen että joko pidetään homma vapaamuotoisena ja "kuka mitäkin osaa ja pystyy" luonteisena tai sitten mentäisiin ihan oikeasti selvästi kunnon hahmoluokka jne. menoon.
Hahmoluokkakulttuuria syleilemällä näkisin seuraavana selkeänä hommaa siihen valittuun suuntaan kehittävänä juttuna esimerkiksi panssarikiintiöt per armeija/puoli, jotka nostaisivat realismia siinä vaiheessa kun (riippuen toki esimerkiksi hieman viitekehyksestä) niitä historiallisesti ylikalliita panssareita olisi jollain 10-30% porukasta.
Henkilökohtaisesti suosin enemmän hahmoluokattomia systeemejä nähden hahmoluokat turhan paljon yksilöä rajaavina tekijöinä.
Myöskin hyvä toteamus hahmoluokkina, koska tuon kyseisen sääntömuutoksen tulosta saakka olemme todenneet että sotahuuto on mielestämme mennyt juurikin hahmoluokka(pelleilyksi) ja naureskelleet miten luultavasti parin vuoden päästä eri hahmoluokille määritellään sääntöjä kuten automaattikuolema jne. josta päästääkin tuurilla siihen että ryhmien johtajat hoitavat taistelut iltaisin pelilaudalla noppien kanssa, sillä aikaa kun jokaisen puunappuloitten määrän määrittävät ryhmien jäsenet viettävät tapahtumansa istuskellen grillaamassa ja rupattelemassa ja hurraamassa pelilaudan ääreltä huudetuille väliaikatuloksille.
Misumasu kirjoitti:
Mikä estää pistämästä tikaria tuppeen ja käyttämästä sitä, kuten historiallisesti on käytetty. Vaihtoehdoksi alle 32mm PVC putken kieltäminen (mikä olisi mielestäni erittäin hyvä asia muutenkin, mutta pointti ei oleellinen tälle keskustelulle) lyömäaseessa.
Noin lyhyesti miten tähänasti olemme todenneet: Pehmusteet ja rungon paksuus. Ei mitään ongelmaa ja mieluummin sitä siellä tupessa, osan alueista historiallisen mallin mukaan, pitäisikin, mutta sitten taasen en ole tähänmennessä nähnyt tai kuullut tuppiratkaisua joka vastaisi varmuudeltaan, turvallisuudeltaan ja käytettävyydeltään oikeaa tuppea, siinä vaiheessa kun sen kanssa on tarkoitus juosta taistellen samalla, linjassa köpöttelyn sijaan, eikä siinä vaiheessa kun lyhytase on vedettynä saa samalla kädellä koskea keihääseen.
Toki kyseinen on jossain määrin mahdollista, mutta tiedän ihan jo viimevuoden jutteiluista että tuon kyseisen säännön kannattajista ainakin osa jostain syystä piti tehokkaita tupensimulintitapoja 'tapahtuman hengen rajamailla menevinä viritelminä', jolloin taistelutekniikan treenaamiselta tuppea simuloivan laitteen tekemiseen käytetty aika, mikäli on riski että taasen seuraavana vuonna tulee satunnaisperusteltu sääntö joka kieltää taas toimivat ratkaisut, tuntuu vähän kyseenalaiselta lähtökohdalta.
Myöskin tuppiratkaisut päätyvät bofferoinnin yleisen hengen takia valitettavasti ja onneksi olemaan sen hippasen liian hitaita ollakseen useimmiten tehokkaasti käytettäviä, johtaen siihen että ne hulluimmat ryntääjät ovat jo törmäyksellään kaataneet selälleen tai sitten puolihullut päätyvät tuplaustilanteeseen, joka ei ole normaalin puhtaan tapon tilalla suotavaa. Tämähän johtuu siitä että keskimääräisesti pehmusteiden ja rakenteen ansiosta bofferiaseet ovat hieman - melko paljon hitaampia vetää esiin kuin teräksisen virtaviivaiset aseet ja keihäsmiehellä ei ole realistisesti käytettyä optiota hakea potkaisulla, keihäänvarrella tai muulla painihtavammalla liikkeellä sitä pientä realistisissa tilanteissa saatavaa lisähetkeä lyhyen aseen tupesta vetämiseen ja käyttöön.
Myöskin mitä tulee historiallisuuteen, esimerkiksi viikinkien aseenkäyttökuvauksista löytyy juurikin kädessä valmiiksi olevan lyhyenterän käytöstä samanaikaisesti käytetyn keihään kanssa samassa kädessä. (<-- Tokihan tuo ei tarkoita että jokainen jokapaikassa olisi käyttänyt kyseisiä aseita noin, mutta myöskin voisi vihdoin saada loppumaan sen vinkumisen siitä että kyseessä olisi joku uusi viimeisen 3-4 vuoden aikana mullistavana ensimmäistä kertaa historiassa tehty keksintö aseittenkäyttötapana tai yhdistelmänä.)
Toki siis luultavasti kunhan seuraava sotahuuto alkaa lähestyä, oli tätä sääntöä muutettu tai ei, virittelen teknisestä mielenkiinosta taas varmaankin testiin yhden, jos aika ja priorisointi sallii.
Par kirjoitti:
Tämähän on vain ilmeistä. Kuten myös se että tikarin kanssa elää huomattavasti kauemmin tai vähintään kuolee yhden ylimääräisen tapon kanssa.
Jos lähdetään ajatuksesta että sillä takakäden lyhyellä aseella saa automaattisesti aina halutessaan
vähintään tuplan yhtään mitään osaavaa vastustajaakin vastaan, niin eikö ihan noin kaiken logiikan mukaan vähän pitemmällä aseella pitäisi saada myöskin aivan varmasti se tupla, joten mitenkäs esimerkiksi nuo miekka miekka taistelut päätyvät päättymään mihinkään muuhun kuin tupliin koskaan, siksikö että aina muun kuin tuplan tullen oikeasti kyseessä oli toisen osapuolen luovutus, siinähän sentään on aikapaljon enemmän ulottuvuutta aseessa (ei niin että ulottuvuus välttämättä tekisi lyömäaseesta automaattisesti parempaa kaikissa tilanteissa, mutta kyllä se miekkaa vastaan yleensä osuman ja siten tuplan saamista tietyissä rajoissa avittaa.) ja vielä vaikkapa kilpi toisessa kädessä ja voitaneen sentään kait olla aika yksimielisiä että kilvellä torjuminen on yleensä helpompaa kuin varsiaseen varrella torjuminen.
----------
Tiivistettynä:
1) Tapahtuman
historiassa ei oikeasti ole tunnettuja ihmeporsaanreikäviritelmiä aiheesta. Siltä osin perseily taitaa jäädä viittaamaan lähinnä tuon kiellon käyttöön tunkeneitten toiminnaksi, josta kärsivät kaikki. (Keihästäjät ja keihästettävät.)
2) Jos halutaan hahmoluokat, mennään sitten mielellään vähän selvemmin niihin. Miten olisi vaikka isojen kilpien kilpimiehet jotka kuolevat jos kilpeen koskee vastustajasta muu kuin ase (simuloin seinäkilpimiehen vastustajan jalkoihin jäämistä ja samalla jopa estää kilpibashipainimisen) tms. Jos halutaan historiallisuutta niin hyvä suunta olisi viitekehyksen mukaiset panssarikiintiöt armeijjoittain, tuomaan panssarin realistiseen 5% - 40%.
3) Tähänasti nähdyt ja ehdotetut tuppiratkaisut boffereille ovat olleet mallia:
valitse korkeintaan 2 seuraavasta listasta:
[ ] nopea vetää, [ ] nopea laittaa takaisin tai [ ] pitää aseen liikkuessa tupessa. Eli toimivat korkeintaan linjassa, taistelun ulkopuolella tai käyttäjällä joka lähtee ajatuksesta ettei selviä huotrastavetotilanteesta. Ei niillä liikkuen taistella ja operoida.
4) Lähes varman tuplan saa millä tahansa aseella jos vastustaja ei osaa yhtään mitään, mutta itse oikeasti osaa ja tuplaa lähdetään hakemaan. Kyse vain on siitä miksi ihmeessä hakee tuplaa siinävaiheessa. Ei se ole aseyhdistelmästä kiinni jos tuplaa säännöllisesti, se on vain jonkunmoisen osumantuottamistaidon ja riittämättömän selviytymis taidon yhdistelmä, eikä siinätilanteessa aseyhdistelmien veivaus erillaiseksi mitään ratkaise, se mikä ratkaisee on tilannetaju ja taito, molemmat hyvin treenattavissa olevia asioita.
5) Ennenkuin alkaa joku perinteisenoloinen "mutta ei ole historiallista" läpinä, niin esimerkiksi viikinkien aseenkäyttökuvaukset sisältävät juurikin paljastettuna takakädessä olevan lyhyenterän ja samalla kädellä samanaikaisesti käytetyn keihään käytöstä kuvauksia taistelussa käytettynä aseyhdistelmänä. Eli ei nyt tälläkertaa tainnut käydä niin että kyseinen yhdistelmä oli viimeisen 4 vuoden sisällä yhtäkkiä ensimmäistä kertaa historiassa ainutlaatuisesti keksitty asia.
----
Mitä koko hommaan tulee Kerettiläinen ja Rumaahinen ilmaisevat asian erittäin suoraa ja selvästi.
Jollei aijo paljoa lukea aiheesta, niin ainakin heidän toteamuksensa ovat melko kattavassa muodossa asiaa.
