Sotahuuto

Antaa kuulua.

Meinasin tehdä TURA-palautteen kirjoittamista varten ihan oman lootan kun ei meinannut kuulua. Piti sanomani, että teidän joukkueturnaussuoritus oli USKOMATTOMAN kaunista katseltavaa, enkä olis märissä unissanikaan uskonut että Tura tulee viemään koko turnauksen. Kolmeen matsiin venynyt finaali Ruttoa vastaan oli oikeasti eeppinen, loppuratkaisua unohtamatta. Zweikan käyttäjä, tunnistaudu! Liekö ollut fooruminimi Par? Muistelisin saman miehen perään huudelleeni viime vuoden Turan palautelaarissa kauniin keihästyöskentelyn johdosta.

Kiitokset loistavasta fiiliksestä taistelussa ja sen ulkopuolella ja tehokkaasta työskentelystä taistelussa. Teillä ei hapanta naamaa näkynyt, toivottavasti ei ollut vika minun silmissä.

Myös iso kiitos illanviettoseurasta varsinkin näille kahdelle Turalaiselle perjantaina.

saloneju kirjoitti:Zweikan käyttäjä, tunnistaudu! Liekö ollut fooruminimi Par?

Sama mies

Kiitos, kiitos ja kiitos. Vedettiinkö vähän kovaa vai mitä häh

Turan poijat, voi hyvänen aika mikä ryhmä teistä on muotoutunut vuosien saatossa. Odotin ihan aikuisten oikeasti että teidät olisi julistettu voittajaksi, mutta ei se nykyinenkään sijoitus missään nimessä huono ole. Veditte ihan hemmetin hyvin ja olitte Saksalaisten armeijan selkäranka. Minne Tura meni, sinne tulivat muut armeijan jäsenet perässä. Erityiskiitos asenteesta, aina välittyi Turasta hyvä fiilis ja tekemisen riemu.

Ja todellakin ansaittu ryhmäturnauksen voitto teille!

Olin varma että Tura olisi top3:ssa. Siitä huolimatta combomme avain pelaajia ja mielettömiä paukuttajia.
Joukkueturnauksessa silkkaa Hunajata. Rock on.


-Mihku

Oli niin nohevaa toimintaa että odotin jo että te voitatte koko sohun

Turalta tuli tarkkoja keihäänpistoja ja selvästi herrasmiesasennetta.
Kiitos kun ette lahdanneet minua kun poimin miekkaani maasta ;D

Kyllä taas potkiittiin ruttopoika treenin ääreelle. Oli pelottavaa kattoa turnauksessa miten lanasitte kaikki kovatki sakit niinku ei mitään. Kaunista ja hurjaa keihäitten kanssa taistelua.

Linjassa teihin pysty luottamaan täysin katsomatta mitä on vastassa. Mielestäni tämän sohun kovin ryhmä. Harmi etten päässy teiän jätkien kanssa oikein dueelaamaan missään välissä. Pitää korjata tämä joskus.

Tura, minkä teitte! Ihan mielettömän kovaa menoa alusta loppuun! Teidän kanssanne oli kiva jyrätä vihollista lyttyyn. Aina kun taistelu taukosi hetkeksi, oli ilo huomata Turan värit edelleen mukana joukossa. Kiitos loistavalle tiimille!

Aivan ässä porukka olitte, kiitos että sain taistella mm. riskissä ihan kylki kyljessä teidän kanssa Ja toinen kuninkaan saatto- skenaario... SOS murtu Valkosen ja Turan yhteisrynnäkön alla aivan sata-nolla! Olitte aikalailla Sohun paras porukka

Pari kertaa samalla puolella muistuu hyvin. Metsässä väijyttäessä ihmettelin ensin deploymenttia SOSin rivin takaoikealla, että mitäs *tun pyörimistä siellä on meneillään. Seuraavan kerran kun näin niin Tura tuli tietä pitkin vihollisen selkään hienossa kilpimuurissa. Johdin sitten toiselta puolelta SOSin nelisen kilpeä tielle, joka otettiin haltuun ja käännyttiin yhdessä yksinäisen Rämän ja saatettavan keisarin kylkeen / selkään.

Toinen kerta oli, kun SOS aloitti keskeltä kenttää ja meni omasta vihollisestaan yli, jonka jälkeen Turalaisia tuli vastaan. Niitä sitten pisteltiin nippuun kunnes ymmärsivät huutaa olevansa samalla puolella.

Eli kiitos ja anteeksi!

Oliko se teidän porukasta joku, joka tuli kukkulanvaltauksessa tappamaan minut kun kannoin Rämän lippua? Anteeksi kun jouduit lyömään useaankertaan minua...hämmennyin ulkoasustasi täysin ja olin sekaisin, että kuka minut oikeen tuli tappamaan enkä tajunnut heti luovuttaa lippua.

Heei, onneksi olkoon! Ei mulla muuta

seeprapeippo kirjoitti:Oliko se teidän porukasta joku, joka tuli kukkulanvaltauksessa tappamaan minut kun kannoin Rämän lippua?

Sama mies taas

Itse ainakin oletin turan olevan korkeammilla sijoilla kuin se oli. Niin vakuuttavaa meininkiä oli skenaariosta toiseen. Keihäät toimivat loistavasti ja muodostitte hienosti armeijan selkärangan yhdessä valkoisen kanssa.
Leirissä myös sangen mukavaa porukkaa. Hyvä henki takasi sen, että teidän kanssa viihtyi.
Ehdottomasti yksi lempiliittolaisistani koko muun Saksan armeijan kanssa tulevissa sohuissa.

Ja onnittelut vielä joukkueturnauksen voitosta. Täysin ansaittu.

Mukavaa porukkaa ja hiton hyvää simaa, toteaa Leviaattani, joka osti 4 pulloa kyseistä tavarata

Onneksi olkoon turnajaisten voitosta! Annoitte meille komean shown amfiteatterin vehreällä näyttämöllä! Teille oli ilo ja nautinto hurrata!

aivan mieletöntä toimintaa taas kerran. turausv eiku turnausvoitto yllätti todella vaikka teitä kannustettiinkin! helevetin loistavaa toimintaa! oli taas kivaa päästä tappelemaan teijän puolella, ryhmät tuntu toimivan hyvin yhteen, mutta vastustajan näkökulmasta olitte pelottava kasa keihäinenne ja varsinenne! simasta erityisplussaa!

Aivan aluksi on esitettävä suurimmat anteeksipyyntöni sille sitkeälle Turalaiselle, joka jäi hetkeksi pitelemään silmäkulmaansa kukkulanvaltaus ykkösessä saadessaan keihäästäni päähän. En taistelun tuoksinnassa päässyt luoksesi, mutta skenaarion loputtua tavoitin yhden taistelijoistanne ja pyysin välittämään vähintään pahoittelut ja anteeksipyynnön. Toivon todella ettei mitään suurempaa sattunut, suurimmat anteeksipyyntöni.

prkl kirjoitti:Pari kertaa samalla puolella muistuu hyvin. Metsässä väijyttäessä ihmettelin ensin deploymenttia SOSin rivin takaoikealla, että mitäs *tun pyörimistä siellä on meneillään. Seuraavan kerran kun näin niin Tura tuli tietä pitkin vihollisen selkään hienossa kilpimuurissa...

Juuri tämä jäi eritysesti mieleen. Tura katoaa aivan täysin johonkin ja lopulta ilmestyy vihollisen suunnasta lähes koko vahvuudellaan aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Skenaarion jälkeen muiden Leskien kanssa on vain todettava "Kyllä ne vaan veti hienosti!" Eräs heistä ohimennessään vieläpä kuuli kehut ja kiitti nätisti.

Aivan mielettömän hienot varusteet teillä, ihan sairaan hieno kokonaisuus!

Mielessäni pystyn vain toteamaan; On se kova!

Pahoitteluni turahilparille riskin loppupuolen täysin asiattomasta käytöksestäni... Pitäisi vain tajuta jäädä aikaisemmin pois taitelusta.

Tura veti hienosti koko sotahuudon ajan, ja oli hienoinen yllätys itselleni että tura oli vasta kahdeksas. Odotin paljon korkeampaa sijoitusta taisteluiden näyttöjen osalta.

Vaikka kilpiä oli vähän keihäiden tuken, sai kihäänne pidettyä harvaa linjaakin paikallaan. Tästä suuret propsit. Hienoa toimintaa!

Odotin Turalta top3 sijoitusta ja olin veikannut ryhmää joukkueturnauksessa finaaliin asti (tosin myönnän uskoneeni Ruton vievän). Veditte mahtavasti koko Sohun ajan, loistava yksilötaito ja ryhmä toimi saumattomasti. Muutama henkilö lisää ja ensi vuonna voitte haastaa minkä vain ryhmän.

Olin suvun miesten ja kainuulaisvahvistusten kanssa Turassa pyörimässä. Tura tuuttasi kovaa ja korkealta hyvässä hengessä. Oli kunnia taistella riveissänne.

Toimin lippumiehenä useissa skenaarioissa ja söhelsin sen ties minne kuollessani etulinjassa. Onneksi vikkelämpijalkaiset ja ovelammat pelastivat lippua kerta toisensa jälkeen.

Tiukat vääntötilanteet rivissä eivät ehkä olleet se Turan vahvuus tänä vuonna, jäimme liian kauas ja pidemmät keihäät jyystivät meidän kumoon. Sen sijaan kun menimme lähelle mutta emme aivan silmille olimme todella vahvoilla suuren keihäsmäärän ansiosta. Ne olivat kympin hetkiä ne!

En ole tarkistanut pisteytyksiä mutta Tura olisii omalla näppituntumallani korkeammalla jos se paremman näkyisi paremmin, keräisi lippuja, ei menettäisi hallussaan olevia lippuja ja pysyisi hengissä paremmin. Hengissä pysymiseen vaikutti että monesti porukka pölähti rivistä aivan hajalleen ja meitä saatiin poimittua yksitellen hengiltä.

Noista näkyvyys on se vaikein. Jos värit ovat kohtuullisen camo-henkisiä ei ole sattumaa että metsässä jotkut kokevat porukan katoavan kun se ei ole aivan edessä. En tiedä mitä asialle voi tehdä. Toivottavasti Turan menestys kasvattaa sen maineen sellaisiin mittasuhteisiin ettei mitään tarvitse tehdä!

Teme kirjoitti:Pahoitteluni turahilparille riskin loppupuolen täysin asiattomasta käytöksestäni... Pitäisi vain tajuta jäädä aikaisemmin pois taitelusta.

Sillä hetkellä järkytyin, hetkeä myöhemmin (mutta onneksi vasta jälkeenpäin) vihastuin (ja sillä adrenaliinilla jaksoikin sitten juosta) ja jonkin aikaa skenun jälkeen jaksoi jo ymmärtää, että pitkän, raskaan tapahtuman viimeisen tunnin murtoja kun viedään, niin eiköhän siinä ala yhdellä jos toisellakin olla sokerit alhaalla. Harmittaa, ettei ehtiny tulla jälkikäteen kasvotusten vaikka kättelemään, mutta nähdään sitten vaikka FaBassa tai ensi sohussa ja hymyillään :)