Sotahuuto

Noniin tänne vaan ihan rohkeesti.

Loistava ryhmä ja loistavaa seuraa aina hauska tapella teidän kanssa.

ainut disgloria tulee siitä, että teidän keihäs miehet tykkää tökkiä enemmä voimalla ku tarkkuudella/nopeudella... ne kolme rynnäkkö askelta ennen pistoa vois jättää pois ettei tuu kettutyttö ruumiita

Jos jotakin vastaan tuli mätettyä viikonloppuna niin se oli Kuola. Olimme noin 3/4 skenuista vastakkain. Hyvin veti Kuola ja ansaittu 2. sija ehdottomasti. Silloin kun pakka pysyi kasassa, oli siinä sellainen jyrä ettei kukaan voinut yhtään mitään, tämän huomasi hienosti riskissä missä Kuolan kokoontuneet joukot ratkaisivat käytännössä joka kerta taiston puolelleen kun sellaisen saivat kasaan.

Mutta mutta. Harmillisen usein (ei meille ) tuntui että Kuola hajosi aivan liian pieniin ryhmiin, jolloin ette saaneet massanne suomaa etua taisteluihin mukaan. Kuola ei loista yksilötaidoillaan, vaan nimenomaan ryhmähengellään ja pelisilmällä. Jos jaatte joukkonne pieniin osiin, viette sen tärkeimmän edun mitä teillä on, eli massan ja hyvän pelisilmän yhdistelmän, millä Kuola aina jyrää. Tämmöinen kuva ainakin meillä Valkoisessa Komppaniassa jäi toiminnastanne.

Ensi vuonna sitten mini-Kuolan kanssa super-Savo-armeija.

Vähän oli yhä tuota samaa mentaliteettiä kuin mitä örkeistäkin vielä löytyy, eli lyödään ensin ja lasketaan iskuja sitten. Tosin ongelma ei ollut tänä vuonna minkään ryhmän kanssa.

Hienoja läpijuoksuja teitte ja urheasti menitte sinne, minne apinakaan ei uskaltaisi. Gloriaa annettiin monesta hienosta murtotilanteesta.

Omasta näkökulmastani mukavan tehokasta myllyä pyörititte ja ihanan agressiivisella tavalla. Mutta ryhmäläiseni kertoivat useampaan otteeseen, että osumien laskeminen jäi pois teikäläisiltä, joskus ei kuulema edes 4 pääosumaa riittänyt kuolemiseen.
Kokonaisuutena oli kumminkin ilo seurata teikäläisiä ja miettiä mistä suunnasta uskaltaisi lähestyä.

Hurjia hilparimiehiä siellä. Eivät juokse päin vaan yli! Oli myös suuri ilo olla samalla puolella, kukkulan puolustuksessa ja riskissä teitte monia hienoja läpimurtoja vihollisen selustaan!

Mahtavaa toimintaa taas kuolalta, joka pystyy näyttämään muille ryhmille miten sitä tulosta tehdään ilman pitkiä lasikuitukeihäitä.

Skenut missä päästin teidän kanssa mättämään olivat ihanaa. Kiitokset myös leirielämästä ja kieron kierosta huumorista esimerkiksi I-olut.

Melekosta touhua sen vuan sanon! Ne muutamat skenaariot, jotka teijän seurassa piäsin viäntämään olj ehottomasti parraat. Erikoiskiitos Hyttisen ämmän pojalle, joka anto kaikkesa viimesessä rähinässä ja sortu sekapäesenä nurmikolle. Voe helevettiläänen!

Osumien ottamattomuudesta meilläkinpäin oli puhetta. Itsekin ammuin kahta keihästä (toinen saattoi olla miekkamieskin) panssaroimattomiin reiteen ja polveen 25 paunasella jousella, 6-8 metrin päästä, eikä mitään vaikutusta.
Tämä ärsyttää kun nuoliakin on rajallinen määrä. Tilanteet olivat suht alussa skenaariota, ensimmäisessä kontaktissa.

Coiffimiehet ottivat hienosti naamaosumat vastaan, eivätkä ruvenneet huijaamaan


Sitten oli myös omalla kohdallani eräs epäselvä tilanne:
Rynnin linjastanne läpi ja ainakin kahdelta vein panssarit, ellen muutaman jalankin ja jatkoin siitä linjan taakse muerten miestä vastaan. Suojasin kilvellä päätäni ylhäältä tulevilta osumilta, sitten muertea vastaan otellessani takaa kuuluu huutoja että kuolin jo. Saattoi olla kuolemaksi, mutta saattoi myös olla vain tabardi mitä hipasitte. En tuntenut osumaa. Minulla oli myös panssaria useassa raajassa, joista ainakin kypärän ja ranteen pisteet laskin.
Otin kuitenkin sitten kuolemaksi ja varmuusnaputukset vielä kypärään. Kyselin reunalla olevilta kuolalaisilta, oliko ketään tilanteessa mukana. Ei kuitenkaan ollut, mutta olisin halunnut siinä kuulla että miten se tilanne meni kuolan näkökulmasta
Pahoittelen tilannetta jos se aiheutti hampaiden kiristelyä.


Samalla puolella ollessa linja näytti hyvälle.

Etenkin riskissä toiminta metsän laidalla oli mahtavaa. Rynnäkköihin lähdettiin rohkeasti ja läpi mentiin. Oli mahtavaa tapella niin teitä vastaan kuin teidän kanssannekin.

Hyvää palautetta on tullut tähän asti, varsinkin tuosta osumien ottamattomuudesta on hyvä mainita niin osataan terottaa pojille. Vaikka on vauhti ja kova voittamisen halu päällä niin se ei ole mikään tekosyy, varsinkin kun suurimmalla osalla oli päällä kevyet nahkahomopanssarit joiden läpi osumat varmasti tuntuivat.

Välillä tosiaan tuntui että varmistella kannatti kun löi, mutta pääosin reilulta meiningiltä homma tuntui. Ja hienosti juoksitte pikkukentällä meistä kerran yli. Ei siinä ehtinyt kissaa sanoa, kun oli jo hilpari naamassa.

Pahoitteluni myös sille Kuolaajalle, jonka kaadoin kilvelläni ja kaaduin vielä puoliksi perässä päälle samassa skenussa. En arvannut, että paikaltaan työntämällä saisin ketään nurin. My bad.

-Sami

Sohun miehekkäimmin taisteleva posse joka on rivissä ja haistattaa vitut lasikuitukeihäille. Teidän heikkous ja vahvuus. Lähinnä kuitenkin vahvuus ku ne keihäät tuppaavat vihollisen lisäksi passivoimaan myös sitä toista keihään päätä.

Onkelmanne oli hajoaminen jolloin teiän vyöry oli pilkottavissa taoettavissa. Joskus jo ennen kontatkia rupes kuolaa olemaan vaikka ja missä.

Loistavaa menoa raavaat nahkasonnit! Riskissä oli tosiaan mahtavaa huomata, että yhteispeli synkkasi, muuten kun oltiin teitä vastaan. Sydäntä kylmäsi kyllä nähdä, kun saattoskenaariossa koukkasitte julmasti selustaamme hipsimällä rinnettä pitkin. Teidän kanssa oli hyvä tapella ja olla samalla puolella.

Osumista pyritään puimaan. Itsekin näin nimeltämainitsemattoman vahvistusmiehen, joka otti nuolen perseeseen, ja huomautuksesta huolimatta jatkoi menoa.

Itsellä ei hirveästi varmaan tullut ottamattomuuksia. Yleensä jouduin aina sellaiseen rytäkkään, että siinä oli turha alkaa laskea, kun oli kolme keihästä naamassa, yksi kulkusissa ja kaksi miekkaa selässä. Ehkä kerran taisin ottaa keihään perseeseen, niin että aivot tajusivat sen vasta toisella pistolla, mutta sekin tuli aika pian perästä, etten mitään ratkaisevaa kyllä ehtinyt tekemään. Toisaalta, joskus saatoin jo julistautua kuolleeksi liian heppoisinkin meriitein, kuten pää ja jalka panssarin menetettyä jossain rytäkässä, mutta välillä näin päin. Ei vara venettä käädä. Parempi kaatua kuin katua.

Uudet reisipanssarit kyllä eivät olleet mistään, kun kahdesti tuli jokin harhalaukaus (1 nuoli ja 1 heittokeihäs) jostain rivien yli suoraan sisäreiteen, ja jalka pelistä heti.

5 Ninjapeikkoa taisteli tänä vuonna kuolan kaartissa ja tulokset ovat selkeitä (2. Sija)

Ja allekirjoittanut oli yksi pelkoa ja kauhua herättäneistä Mikkelin spesiaaliosaston tornikilpimiehistä

Laadukasta linjamättöä kaikin puolin! Hyvin veditte, mutta joku(nen) hilpari löi aika kovaa. Ei haittaa rivissä, mutta kypärätöntä vastaan saattaa tulla aivotärähdys samalla voimalla. Kuola on draivikas ryhmä joka kykenee tehokkaisiin hyökkäyksiin; ansaittu sija!


-a

Joudun ikävä kyllä mainitsemaan yhden negatiivisen puolen teikäläisissä. Tuntuu välillä KuoLan rynnäköidessä että tappelu lopetetaan vasta 12. osuman jälkeen. Mutta muuten olitte kyllä yllättävän kovaa porukkaa. Ei tehnyt hyvää olla teitä vastassa.

Itselläni vain positiivisia kokemuksia Kuolan osumien otosta. Erityisesti kuolleeksi julistautuminen oli selkeätä ja taistelusta poistuttiin fiksusti ja näppärästi!

Itse en nähnyt KuoLalaisten osumien ottamattomuutta, osasyynä tietysti se että omasta näkökulmasta sitä ei näe kun keskittyy vastapuolen runnomiseen. Osumien ottamattomuutta tapahtuu rivissä todella usein koska kilpien ja panssarien yhteen kolistessa ei aina huomaa osumaa.

On toki harmillista jos jotakuta on lyöty jo 12 kertaa eikä osumaa oteta, mutta ihan vaan näin huomiona, ei sitä osumien ottamattomuutta saa pois puhelemalla. Ilmaisemalla se kyseiselle yksilölle sekä joukkueen johtajalle onkin jo oma lukunsa. Näin saadaan viesti paremmin perille.

Kävin monta monituista keskustelua taistelujen yhteydessä ja merkittävässä osassa näitä tilanteita itse kuolin ohijuoksevan tappamana. Itse silti pidän tärkeämpänä selvittää tilanne välittömästi vaikka sitten joutuisikin kärsimään siitä. Harmillisempaa olisi katsoa kun mies jonka varmasti tapoit menee ja mätkii väkeä hengiltä. Toki tilanteen salliessa lyön lisää ja kyselen vasta sitten mutta monasti se kommenttien vaihto on hyvä suorittaa jo kentällä jotta tiedetään mistä tilanteesta oli kyse.

Lisänä on sitten sanottava että KuoLan riveissä kaikki huhut katkaistiin välittömästi. Ei ollut nokan koputtamista jos vaikka joku taho ei sitten osumaa ottanut. Huhut kun tapaavat paisua uskomattomiin mittoihin jos lähdetään sille tielle. Kuulin lukuisia kommentteja ja tapahtumaketjuja missä ihmiset juorumetodilla lähettivät eteenpäin sanaa siitä miten joku ryhmä ei ota osumaa. Jos tälläisen ryhmän kanssa tappelemaan sitten päädyt, taatusti tulkitset tilanteen sellaiseksi jossa vastapuoli jättää osumat ottamatta tahallaan, olivat ne sitten osumia tai ei.

Yleisesti asenteen tulisi olla se, että kuolema kun tulee, lähdetään pois kentältä kyselemättä ja nitisemättä ja kirjataan lappuun ne palautteet näistä tilanteista. Näin ei pääse huhut suuremmin vaikuttamaan ja tilanteesta saadaan objektiivinen kuva.

Toki on myös sanottava silti se, että en tässä nyt epäile etteikö näin olisi sitten käynyt. Lähinnä huomautan vaan että puheilla on suunnaton vaikutus.

Itselläni sain antaa pariinkin kertaan 4 osumaa torsoon, ilman vaikutusta, näistä en tullut puhumaan silloin, koska tilanteet olivat pääasiassa sellaisia, että teidän linja teki vastahyökkäyksen tai hyökkäsin sitä vastaan itse, joten ei mahdollisuutta sellaisessa rytäkässä jäädä keskustelemaan. Naamaa en nähnyt joten en jälkikäteen pystynyt asiasta naamatusten puhumaan. Lappuun tuli kyllä skenaario kohtaisesti maininta jos tuli tilanne, ettei niitä osumia tullut otettua.

Muilta osin oli todella mukavaa mättää kanssanne, tietäen, että teette hommanne ja usein tuntui siltä, että voitto oli teidän paljolti ansiotanne

i'm Spartacus!
no i'm Spartacus...

ShoMan: Hyvin toimittu siis. Toki tulkintaan mahtuu vielä käden menetys ja kaksi torso-osumaa, mutta tottakai tuo on ilmoitettavaa ja maininnan kaipaavaa toimintaa. Joskus ne osumat rekisteröityy aivoon myöhässä tilanteen intensiteetin takia. Kannattaa sanoa myös sille ryhmäjohtajalle skenun perään heti. Se yleensä nimittäin sitten on se keino millä käytös korjataan helpoiten.

KuoLan puolesta sopii varmaan esitellä pahoitteluja moisten tapahtumien johdosta.

jos vähäsen puhutaan siitä miten eivät sankarit sukkahousuissa ota osumia, niin itsekin muutaman kävin puhumassa kanssani tuonelaan, ja hyväksyivät heti, ilman valitustakaan, ja sen lisäksi oli heitä siellä myösen, jotka kuoliva erittäin hyvin ja nopeasti, suorastaan ammattitaidolla. se on linja, ja siellä tapahtuu, niin se vain on.
hyvin se meni, ihan sieltä teidän kilvenkin toiselta puolen tunnustellen.

itse kuolan kanssa oli mukava ja antoisa vääntää ne muutamat kerrat, ja melko 50/50 meidän kohtaamiset meni, ja aina oli kunnon vääntö, ja tappiot olivat sen mukaisetkin.

Ensi vuonna ei sitten päästäkään teitä vastaan vääntämään, sillä ydinjoukkonne lienee kovin nakitettu, mutta taitaa olla siellä sitten maahinkainen lohdutuspalkintona jyrättäväksi.

kiitos kuola, ja itse olisin kyllä väittänyt ennen 2. sijan julistamista arponut teidät 1. sijalle, selkeästi, sen verta tyrmäävää jälkeä syntyi

Laitan tänne saman kuin sisäisille foorumeille, jossa oli jo vähän puhetta tästä ongelmasta ja osa miehistä murheissaan, että olikohan he itse mokailleet, kun kilvet, raajat, aseiden varret ja aseiden terät viuhuvat yhtenä viidakkona ympärillä:

Kaikilla linjaryhmillä jäi joitain osumia ottamatta, se on vaan vaikeaa kun kaikkialla rytisee ja paukkuu huomata aina sekunnin sadasosassa, että nyt tuli tappava isku. Ja kun on 44 miestä ja useita kymmeniä rynnäkköjä, niin muutama epäselvä tapaus tulee varmasti.

Itsellenikin tuli pari, että piti ihan kalkuloida, että mitenkähän se meni, onneksi kuolin sitten pian niin ei tarvinnut enää miettiä. No, kaikki voivat parantaa omalta osaltaan ja ensi kerralla katsotaan tarkemmin jos mahdollista.

Täytyy kyllä itsekkin ottaa panssaria mukaan useammin treeneihin ja kehottaa muitakin tekemään niin, ja ylipäätään treenaamaan enemmän, että osumien laskeminen täydessä sotisovassa on automaatio. Putkiaivot menevät joskus linjarynnäkkötilanteissa tukkoon kun pitäisi hakata ja laskea samaan aikaan

Disgloorian laittaminen lappuihin on hyvä systeemi, mutta sen lisäksi olisi aina hyvä käydä sanomassa asiasta ryhmän johtajille, jotta he osaisivat korjata tilannetta parempaan jo tapahtuman aikana.

Lasikuitukeihäistä pitää sanoa sen verran, että ihan kiltteyttämme emme jättäneet niitä pois, vaan siitä syystä, että kyseistä materiaalia ei saa enää Suomesta mistään Odottakaa vaan kun saamme sitä käsiimme, sitten loppuu laulu ja leikki...

Pienryhmiin meno on vähän kaksiteräinen miekka, yritimme monesti pelastaa tilanteita useassa paikassa, mutta ehkä totaalinen ylijuoksu yhdessä paikassa olisi parempi, vaikea sanoa. Nyt kun oli niin iso porukka, joka ei ollut harjoitellut yhdessä, niin taktiikoiden hiomiseen meni puoli päivää. Kova työ onneksi palkittiin lopussa erittäin hyvällä sijalla. Miehet jaksoivat onneksi uskoa tekemiseen ja painoivat eläimen lailla koko viikonlopun, vaikka kaikki skenaariot eivät menneetkään niinkuin elokuvissa.