Sotahuuto

Tässä viimehetken varusteteemoista kyselisin kokemuksia ja määräyksiä.

1.Onko ideoita kuinka saadaan hilparin/keihään varteen riittävästi jäykkyyttä? Onko joku ohje minimitaipuman määrittämiseksi? Voitaisiin asetarkastuksissa varmistaa, että pitkän varsiaseen taipuma on päistä tuettuna vakiokuormalla (esim 10 kg) 10 cm ... 25 cm. Näin lerpukkaat keihäät ja joustamattomat kirveet voitaisiin eliminoida. Itse ajattelin kokeilla PVC-putken jäykistämistä eristevaahdolla ja sähköasennusputkella. Komposiittirakenne voisi olla paitsi riittävän jäykkä myös sopivan joustava. Onko kokemuksia?
2. Kaikilla meillä ei ole teräksisiä kypäriä eikä haarniskoja. Kuitenkin suojusten käyttöä suositellaan. Voidaanko ajatella että autenttisuutta tavoitteleva jääkiekko/skeittikypärä antaa panssarisuojan päätäpeittävältä osaltaan? Entäs torson muovinen/komposiittisuoja, joiden suojauskyky vastaa CE-määrityksiä eli olisi varmasti iskujen suhteen parempi suoja kuin useimpien peltipanssareiden Muovipanssari olisi ehkä helpommin hankittavissa (speedway ja muut mootoripyöräilyyn tarkoitetut suojukset). Ne saattavat olla muutaman kilon rautaisia esikuviaan kevyempiä, mutta monessa mielessä käyttökelpoisempia. Saako metallia jäljittelevästä moottoripyöräsuoja"haarniskasta" panssaripisteitä?
3. Jousiammuntaa eri tavoilla kymmeniä vuosia harrastaneena nokkisuoja on ongelma. Metsästettäessä lintuja käytetään korkeita sulkia, jotka hidastavat nopeasti nuolta ja ilmaan ammuttu nuoli löytyy lyhyen matkan päästä. Pitkänmatkan (yli 200m) nuolet taas ovat kevyitä ja niissä on tynnyrimäinen varsi sekä erittäin kapeat sulat. Bofferinuolissa isot sulat ovat yleisiä, jolloin lentomatka jää auttamatta lyhyeksi. Isot sulat pistävät nuolen pyörimään, mutta nokkisuoja pyrkii epäsymmetrisenä estämään sitä. Nokkisuoja estää yleensä aina nuolen pyörimisen tai ainakin hidastaa sitä, jolloin lentorata ei ole suora. Nokkisuojat kehitettiin ehkäisemään kimmonneiden nuolien aiheuttamat silmävammat. Sinänsä tarpeellinen nokkisuoja aiheuttaa sulituksen merkityksen vähenemisen. Oikein painotettu nuoli etenee aina kärki edellä mm. jousen nokinpaikkaa jänteelle haettaessa ammutaan sulittamattomia nuolia, jotta saadaan nokin oikea kohta paremmin esille. Onko nokkisuojalle minimimittoja? Voisiko nokkisuoja olla yksinkertaisesti paksu nokki esimerkiksi kartiomainen korkki (halkaisija 23mm). Korkkinokkisuojaan voisi tehdä pyörimistä edistävät urat, jolloin varsinaisia lentorataa lyhentäviä sulkia ei edes tarvittaisi. Minulla on kolme bofferikäkistä nuolta korkkisilla nokkisuojilla ilman varsinaisia sulkia työn alla. Kirjaan kokemukset tänne, mutta mikä on yleinen mielipide korkkista sulka/nokkisuoja yhdistelmää kohtaan?

2. Lätkäkypärästä ja muista vastaavista kypäristä saa panssaripisteen. Edellytyksenä on kypärän naamioiminen esimerkiksi huomiota herättämättömällä huivilla. Muissa kehonosissa kuitenkin edellytetään jossain määrin autenttisia materiaaleja, joten muovipanssareista ei saa panssaripistettä kehoon tai raajoihin.

Vincibel kirjoitti:2. Lätkäkypärästä ja muista vastaavista kypäristä saa panssaripisteen. Edellytyksenä on kypärän naamioiminen esimerkiksi huomiota herättämättömällä huivilla. Muissa kehonosissa kuitenkin edellytetään jossain määrin autenttisia materiaaleja, joten muovipanssareista ei saa panssaripistettä kehoon tai raajoihin.

Nimenomaan näin. Kypärän ei tarvitse olla autenttinen, tässä mennään turvallisuus edellä. Muiden panssarien tulee olla materiaaleiltaan autenttisia, eli muovin, hiilikuidun yms. modernien materiaalien käyttö on kielletty. Toki erilaisia nykyaikaisia suojia, esim. kyynär/polvisuojia voi käyttää ihan oman turvallisuuden edistämiseksi (alasuojat ehkä yleisimpänä esimerkkinä), mutta turha niistä on panssaripisteitä odottaa.

1. Varret tehdään yleensä valmiiksi riittävän jäykistä materiaaleista. Parhaat vaihtoehdot tällä hetkellä ovat paksu (40-50mm) PVC-putki ja n. 30mm bambu. Vaadittua tai liiallista taipumaa ei ole tällä hetkellä standardoitu, sillä oikeasti toimivien vaatimusten asettelu ja mittaaminen on äärimmäisen hankalaa. Esimerkiksi kärjen paino vaikuttaa "womblaamiseen" siinä missä varren jäykkyyskin. Myös aseen pituudella on valtava merkitys, täysikasvuiset männytkin huojuvat tuulessa huomattavasti, mutta keihäänvarreksi ne ovat silti turhan jäykkiä.

2. Jos muovinen haarniska vastaa painoltaan, ulkonäöltään ja suojaavuudeltaan historiallisesti korrekteista materiaaleista tehtyä vastaavaa, se voidaan hyväksyä. Tietääkseeni Sotahuudossa on kuitenkin vain yksi tällainen panssari, Klasun muovinen lamellaari.

3. Boffarinuolessa on valtava epäaerodynääminen kärki, jolla on suuri ilmanvastus. Ilman suurehkojen sulkien aiheuttamaa voimakasta pyörimisliikettä kärki epävakauttaisi nuolen todella nopeasti. Kärjen aiheuttamaan haittaan nähden nokkisuojan vaikutus on minimaallinen.
Suosittelen pehmustamaan korkkisen nokkisuojan pään esimerkiksi kiekolla solumuovia, jolloin sekään ei ole aivan kova. Luonnonkorkki saattaa myös murtua.
Kannattaa myös huomata, että nokkisuoja ei ole vain kimpoamistapausten varalle, vaan usein taisteluun ammuttaessa nuolet myös osuvat aseisiin ja jatkavat matkaansa villisti pyörien. Minulta on jopa lyöty nuoli poikki kesken ilmalennon kahden miekan saksi-iskulla.

Pahistonttu kirjoitti:
2. Jos muovinen haarniska vastaa painoltaan, ulkonäöltään ja suojaavuudeltaan historiallisesti korrekteista materiaaleista tehtyä vastaavaa, se voidaan hyväksyä. Tietääkseeni Sotahuudossa on kuitenkin vain yksi tällainen panssari, Klasun muovinen lamellaari.

Totta tosiaan, niin olikin. Nämä taitaa olla kyllä aina aika spesiaalitapauksia ja arvioitava tapauskohtaisesti. Voin kyllä silti vannoa että moottoripyöräpanssari tai laskettelupanssari tai muut vastaavat eivät lukeudu sallittuihin panssareihin.

Olikos se niin, että pyöräily ja skeittikypäristä ei saa suojapistettä, koska ne eivät kestä useita iskuja. Niiden rakenne on tehty kestämään yhden kerran ja sen jälkeen suojaavuus laskee.
Muista suojaavista ei-autenttisista kypäristä saa pisteen, jos se on naamioitu niin että sopii sotahuutoon (suosittelen itse hartiahuppua, tyylikäs ja helppo).

Kyllä, kypärä, joka on suunniteltu hajoamaan iskussa, esim pyöräilykypärä, ovat kiellettyjä.

Pahistonttu kirjoitti:1. Varret tehdään yleensä valmiiksi riittävän jäykistä materiaaleista. Parhaat vaihtoehdot tällä hetkellä ovat paksu (40-50mm) PVC-putki ja n. 30mm bambu.

Kaikki meidän 50 mm pp hilparit on mennyt pienen ajan sisällä hajalle (taipumia niin että lyönnissä vääntyy yli-inhimillisen paljon). Miten tästä putkesta tehdyt hilparit vahvistetaan niin ettei tätä ongelmaa tapahdu? Tuplaputkitusta vaara-alueille on koitettu, mutta ollaan todettu että paino nousee niin paljon että saa aika murhaavia pistoja ja lyöntejä aikaiseksi.

Korjaako tekovaiheessa laitettu pitkittäinen lasikuituteippi ongelman? Sillä jo muodostuneiden vaurioaluiden korjaaminen lasikuituteipillä ei onnistu.

Ja vielä noista 32 mm hilpareista, meillä on sellainen äärimmäisen vomblaava 32mm tuplaputkella, ote-alue 32mm triplaputkella varustettu hilpari. Meni munkilla läpi 2010 tarkistuksesta, mutta epäilen ettei mene enää. Voiko 32mm pvc/pp putkesta tehdä yleensäkään järkevää minmax-henkistä hilparia?

Taas tuli varmaan pitkä ja epäselvä teksti.

Kapselitus kirjoitti: Ja vielä noista 32 mm hilpareista, meillä on sellainen äärimmäisen vomblaava 32mm tuplaputkella, ote-alue 32mm triplaputkella varustettu hilpari. Meni munkilla läpi 2010 tarkistuksesta, mutta epäilen ettei mene enää. Voiko 32mm pvc/pp putkesta tehdä yleensäkään järkevää minmax-henkistä hilparia?

Ainakin possuilla olen nähnyt ja kokeillut 32mm paksuseinäisestä putkesta tehtyä hilparia. Näppäriä vehkeitä, mutta putken saatavuus on ilmeisesti niin ja näin.

Kaikki meidän 50 mm pp hilparit on mennyt pienen ajan sisällä hajalle (taipumia niin että lyönnissä vääntyy yli-inhimillisen paljon). Miten tästä putkesta tehdyt hilparit vahvistetaan niin ettei tätä ongelmaa tapahdu?

Meillä on käytössä 2kpl 50mm pp-putkista hilparia. Molemmilla ikää n. 2v yksinkertaisella putkella. Pituutta pistokärkien kanssa n. 2,3m. Käyttö on ajoittain melko roisiakin ja myös käyttötunteja on kertynyt reippaan puoleisesti. Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut.

Veikkaan että ongelmanne on joko liiallinen voimankäyttö tai liian painava lyöntiterä. Yksi mahdollisuus on huonolaatuinen putkierä, mutta saisi olla aika huono tuuri.

Onko muilla ollut kokemuksia 50mm pp-putken hajoamisesta?

Nokkisuojien suhteen oma vihje on, että tee jotain wikissänäytetyn tapaista, tai vähintään tuo riittävästi materiaalia mukaan perjantai-iltaa varten, jotta voit paikan päällä kyhätä uudet. Tuo wikin uudempi ohje ei varmaan ole edes sääntöjen mukainen, koska siitä puuttuu se kuminen tappi (!?), mutta en usko että kukaan välittää.

Jos onnistut tekemään jonkun uuden hienon nokkisuojan, niin jaa toki ihmeessä. Tällä hetkellä ollaan jumissa näiden kanssa.

Vincibel kirjoitti:

Kaikki meidän 50 mm pp hilparit on mennyt pienen ajan sisällä hajalle (taipumia niin että lyönnissä vääntyy yli-inhimillisen paljon). Miten tästä putkesta tehdyt hilparit vahvistetaan niin ettei tätä ongelmaa tapahdu?

Meillä on käytössä 2kpl 50mm pp-putkista hilparia. Molemmilla ikää n. 2v yksinkertaisella putkella. Pituutta pistokärkien kanssa n. 2,3m. Käyttö on ajoittain melko roisiakin ja myös käyttötunteja on kertynyt reippaan puoleisesti. Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut.

Veikkaan että ongelmanne on joko liiallinen voimankäyttö tai liian painava lyöntiterä. Yksi mahdollisuus on huonolaatuinen putkierä, mutta saisi olla aika huono tuuri.

Onko muilla ollut kokemuksia 50mm pp-putken hajoamisesta?

Polypropeenista tehdään putkia eri halkaisijoilla ja eri seinämävahvuuksilla. Jos käyttämänne laatu ei kestä, hankkikaa jämäkämpää.

Kuolalla on mittavasti kokemusta 50mm pp-putki hilpareista. Turvallinen putki on seinävahvuudeltaan melko keveää. Joka sotahuudossa useampi hilpari hajoaa. Olemme ratkaisseet homman rakentamalla hilparit siten, että putken saa nykäistyä päästä pihalle ja korvattua uudella. Muutamassa minuutissa rikkinäinen putki korvataan uudella ja hilpari on jälleen käyttökunnossa. Helppoa ja toimivaa.

Entalian ekat hilparit oli juurikin tosta 50 mm pp-putkesta, ja niihin on kyllä melkein kaikkiin (~10 kpl) tässä vaiheessa saatu se nivel. Tuplaputki ongelma-alueelle (etukäden eteen) auttaa aika pitkälle, samoin kevyempi terärakenne, mutta käyttöesineitä noi on väkisinkin. Suosittelen kokeilemaan sitä paksuseinästä 40 mm (Kestää kyllä, mutta todella jäykkää, ei kiva ottaa osumaa) tai sitten bambua. (Joka on tyyliin lahja jumalilta yms.)

Pahistonttu kirjoitti:

Vincibel kirjoitti:

Kaikki meidän 50 mm pp hilparit on mennyt pienen ajan sisällä hajalle (taipumia niin että lyönnissä vääntyy yli-inhimillisen paljon). Miten tästä putkesta tehdyt hilparit vahvistetaan niin ettei tätä ongelmaa tapahdu?

Meillä on käytössä 2kpl 50mm pp-putkista hilparia. Molemmilla ikää n. 2v yksinkertaisella putkella. Pituutta pistokärkien kanssa n. 2,3m. Käyttö on ajoittain melko roisiakin ja myös käyttötunteja on kertynyt reippaan puoleisesti. Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut.

Veikkaan että ongelmanne on joko liiallinen voimankäyttö tai liian painava lyöntiterä. Yksi mahdollisuus on huonolaatuinen putkierä, mutta saisi olla aika huono tuuri.

Onko muilla ollut kokemuksia 50mm pp-putken hajoamisesta?

Polypropeenista tehdään putkia eri halkaisijoilla ja eri seinämävahvuuksilla. Jos käyttämänne laatu ei kestä, hankkikaa jämäkämpää.

Joo täytyy kattoa minkä paksuista se on. Tuo uusin hilpari oli biltemasta ostetulla putkella, maksoikin kyllä sen 7-8 euroa. Muistaakseni toinen hilpari oli k-raudasta ostetulla putkella, mutta sekin kyllä hajosi ennen pitkää. Minkälainen seinävahvuus teidän hilpareisssa on?

Itse asetarkastajana toimiessa hyläsin kaikki vastaan tulleet paksuseinäisellä putkella olevat hilparit. Ne olivat järjestäen aivan liina painavia ja jäykkiä. En suosittele sen käyttöä. Mieluummin vaikka sitten laitetaan niihin hivellyskohtiin "korjaussarja" tai vaihdetaan koko putki.

Kiitos arvokkaista mielipiteistä.

1. Laitoin runkoputken sisään pehmustetun m. 15 mm paksun bambukepin jäykisteeksi. Runko on 32mm viemäriputkea 3 mm:n seinämällä. Jäykistämättömään ero on selkeä eikä painoakaan tullut paljon lisää.

2. Muovi ei ole panssarina autenttinen selvähän se, mtta jos tuommoisen muovihaarniskan päällystää nahkalla?Kelpaisko se?

3. Nuolien sulitus ja korkkinen nokkisuoja. Tein korkkinokeilla kokeiluja. pelkkä korkkinen nokki ilman sulkia ei ollut hyvä, sillä se lähti hortoilemaan jo 5 m:n lennon jälkeen. Korkkinen nokki, johon olin tehnyt sivuille urat oli hieman parempi, mutta nopeuden hidastuessa senkin epävakaa lento alkoi. Sitten korkin kiinnitetty pitkähkö 3" sulka jonka korkeus oli 1,2" meni koko matkan suoraviivaisesti - pyöriminenkin sujui. Sitten tein korkitetun ja sulitetun sulat (3" ja korkeus vain alle tuuman.) Lentorata oli laakeampi, lensi suoraviivaisesti ja pisimmälle.

Aihesta on muutama kuva Kuvablogissa Viljo-pekan Sohukuvia. Tehkää joku vertailukoe niin saadaan vertailla. Nyt lähti silmä ja tajunta nukkumatin maille.

Muovi ei ole hyväksyttävä panssarimateriaali edes nahalla päällystettynä. Vain jo se vastaa painoltaan, ulkonäöltään ja paksuudeltaan alkuperäisiä materiaaleja, voidaan sitä harkita tapauskohtaisesti. Eli ei tuollaisia virityksiä.

-Panssaritarkastaja 2011

Pistä päälle kuusi milliä pehmeää tai kolme milliä kovaa nahkaa niin menee läpi.