Sotahuuto

Komp esitetyt näkemykset kombotikkauksen herrasmies-itse-estosta ja osumien laillisen ignoamisen järjettömyydestä; kunhan trollasin ne julkisiksi.

Huotrista; joo, onhan toimivaa sellaista vuosia yritetty Albergassakin rakentaa ihan täysin onnistumatta. Yritykset ovat olleet tauolla vuoden, mutta nyt siis jatkuvat taas. Tuo tikarin esiin vetäisy lennossa (ja vielä laittaminen takaisin) vaatii sekä erinomaisen huotran että rutkasti skilliä, joten mikäs sen hauskempaa

Kahvan pituudesta: keihäässä liika pehmustus haittaa tekniikkaa oleellisesti (esim. lennossa "lyhentäminen"), ja 150cm / max puolet on kahvalle vain liian vähän, eli komp Salonen tässäkin.

Pitkien keihäiden varsissakaan ei saa olla loputtomasti pehmustamatonta osaa. Toki käyttö on helpompaa, jos siinä voi juoksuttaa kättä vaivattomasti, mutta samalla se tarkoittaa, että ainakin oman puolen miesten päät ovat kovilla sen pehmustamattoman rungon kanssa. Tämä oli tietoinen valinta. Poikkeavissa otteissa pitää ottaa suosiolla kiinni pehmustetusta osasta. Sillä 3m pehmustamattomalla osalla olisi (tai siis on nykyään) liian helppo muksia jo ihan vahingossa.

Jos/kun teemme revised editionin, jossa katsotaan se jousien tilanne, niin voimme samalla miettiä onko perusteltua nostaa raja 150cm -> 170cm. Saloneju, sinun ylileveä taisteluotteesi tiedetään, mutta ehkä joku pitkäkätinen hujoppi kaipaa myös mahdollisuutta leveämpään otteeseen. Ei kuitenkaan mitään lupauksia muutoksesta, ja ainakaan mitään radikaaleja nostoja pehmustamattomaan osaan ei ole tulossa.

Esitetty 170cm raja oli tosiaan mun päässä tarkoitettu ihan vain perusotetta varten (ilman liu'utuksi tai otteen vaihtoja). Mä olen samaa mieltä, siitä, että "poikkeavissa otteissa pitää ottaa suosiolla kiinni pehmustamattomasta osasta", mutta tarkoitin henk.koht. vain perusotetta.

Laitoin kehitysideat -osioon ketjun aiheesta. Toivon mahdollisimman monien osallistuvan keskusteluun. Lähetän sääntömuutosehdotuksen asiasta, jos näkemykseni saa kannatusta.

Omat mietteet: Mitä hittoa. Ei ne tikarit voi olla niin vaarallisia oikeesti. Tikarinisku tulee pistona, pehmustettu kärki edellä hyökkääjään, tai joissain tapauksissa (terä peukalon puolella kättä) miekkamaisella pamputuksella.

Ei siinä hirveesti painimista tule kun päällekarkaajaa pari kertaa puukottaa. Parhaassa tapauksessa hiukkasen tuikkaa selkään jotakuta joka kävi naapurin kimppuun.

Haisee vahvasti keihäsnerffiltä "turvallisuuden" nimissä. Kielletään samantien kaikkinaiset tornikilpimiehille sopivat mellakkapamput ja miksei kilvetkin, kyllähän niillä on saatu porukkaa paareille -_-

Ai niin, teräspanssari voi kurmottaa jotakuta ikävästi. Pois sekin siis. Kielletään Aurinko ettei joku vaan saa lämpöhalvausta.

Insane kirjoitti:Omat mietteet: Mitä hittoa. Ei ne tikarit voi olla niin vaarallisia oikeesti. Tikarinisku tulee pistona, pehmustettu kärki edellä hyökkääjään, tai joissain tapauksissa (terä peukalon puolella kättä) miekkamaisella pamputuksella.

=

Ai niin, teräsgauntletti voi kurmottaa jotakuta ikävästi.

Fixed for you!

Insane kirjoitti:Omat mietteet: Mitä hittoa. Ei ne tikarit voi olla niin vaarallisia oikeesti. Tikarinisku tulee pistona, pehmustettu kärki edellä hyökkääjään, tai joissain tapauksissa (terä peukalon puolella kättä) miekkamaisella pamputuksella

Pommeli 5cm+ kahva 15cm + terä 20cm = 40cm. Tuota lyhyemmissä tikareissa kieltämättä on tietty riski osua kädellä terän sijasta. Useimmat tikarit kun jo nyt ovat sen 40cm tai aavistuksen alle. Käytännössä tämä sääntö kieltää vain ne kaikkein pienimmät rannetikarit ja minipuukot (eli esimerkiksi minun vara-aseeni )

Pienissä tikareissa on onkelma, että koska se on lyhyt, käsi jaksaa pitää tikun asennossaan lähes kuinka voimakkaassa pistossa tahansa. Joten sellaisilla pistettäessä on piston takana käytännössä aina koko käden massa, usein (tarkoituksettomasti ja erityiseti puolustettaessa) kuitenkin koko kehon massa. Siinä ei järkevät kärkipehmusteet riitä.

Ongelma on samanlainen kuin keihäillä ja hilpareilla, koska niissä kahden käden vipuvarsi auttaa pitämään aseen asennossa. Niissä ongelma on tosin ratkaistu joustavalla varrella, mikä ei kuitenkaan ole mahdollista näin lyhyissä aseissa. Pidempiä miekkoja on vaikea pitää asennossaan, jolloin pisto ohjautuu sivuun yleensä ennemmin kuin sattuu pahemmin.

Ja lyödessä on nyrkki niin naurettavan lähellä kohdetta, että jo on kumma jos ei välillä osu, sekään ei toisaalta yleensä haittaa, mutta näen vain hyväksi, ettei toisia sohita nyrkeillä.

Eli tuosta kilpi asiasta täsmennystä haluasin: Mikä lasketaan pitämiseksi ja mikä lasketaan tukemiseksi? Voinko varsiaseella pitää normaalia otetta kilven kanssa?

Keihäs / kipi säännöstä tänään sunnuntai treeneissä osa ymmärsi uudet säännöt niin, että keihästä saa käyttää aktiivisesti kahdella kädellä vaikka yhdessä kädessä on kilpi. Osan mielestä tämä on taas nykyään kielletty ja varsiaseen saa tukea vain kilven reunaan tai koloon ei käteen.

Itse en tiedä enää mistään mitään.

Ehkä parempi linjaus olisi ollut, että miekkaa, tikaria, kirvestä ja varstaa ei saa pitää kädessä jos samassa kädessä on jo kilpi. Kilpeen saa kuitenkin kiinnittää esim. tikareita tai heittokeihäitä. Varsiasetta voi kuitenkin käyttää samaan aikaan kilven kanssa kahdella kädellä niin kauan kun molemmat kädet ovat elossa. Käsi jossa on kilpi, ei saa käyttää yksistään hyökkäykseen minkään aseen kanssa. Jousi voi olla kilven kanssa samassa kädessä, mutta jousi on laitetta pois kilpikädestä, ennen kuin kilvellä torjutaan aktiivisesti. Samalla kädellä jossa on ase ja kilpi ei siis saa huitoa ja torjua.

Vastasin Susikukon esittämään asiaan toisessa ketjussa (sääntömuutokset).

Säännöissä ei erikseen kielletä aseen pitämistä kädessä, jossa on kilpi, vaan sen käyttäminen kädessä, jossa on kilpi. Jos torjut, et hyökkää, mutta jos hyökkäät, et torju. Tulkitsisin kieltä siten, että se heittokeihäs saa olla siellä tassussa, mutta sillä kilpikädellä sitä ei saa heittää.

Lainasin tämän "pofferointi ja panssari" - osiosta

JonTzu kirjoitti:Osa kamasta näytti olevan 0,8mm peltiä joka ei anna bonuksia Sotahuudossa.

Tästä tuli vain mieleen, että ovatko kaikki pellintakojat käyttäneet esim. jotain 1,2mm peltiä takomishommissaan, sillä eihän 1mm peltikään ole enää 1mm pakottamisen jälkeen? Vai olenko ymmärtänyt väärin. Saako 1mm pellistä tehty rintapanssari olla 0.8mm jos se on tehty 1mm pellistä

Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia

Otin puheeksi siksi, että olen foorumeilta lukenut monen tehneen sohupanssaria 1mm pellistä. Toki se reunoilta voi olla helpostikkin sen 1mm mutta entä keskeltä? Eikös säänöt sen aika selvästi kiellä tällähetkellä? Vaikka nämä itsetehdyt panssarit ovat ennenkin päässeet läpi?
Jos panssarintarkastaja haluaa natsiuttaan kieltää nämä vehkeet, kun keskeltä sattuvat olemaan sen 0.7-0.8mm? Turha vedota maalaisjärkeen jos säännöt toisin sanoo?

Itse ymmärtäisin asian niin, ettei 1mm pellistä ainakaan pakottamalla voi mitään panssaria tehdä, kun se työstäessä ohenee jonkinverran.

Tai sitten en ole huomannut jotain. Korjatakaa toki

Itse olen ymmärtänyt ja hallituksissa sääntöjä vuosia sitten pohtiessa tarkoittanut että homma menee juuri kuten viikinkisoturi sanoo: ohuemmaksi paukuteltuna 1mm materiaali ei enää riitä. Muutenhan tässä puhuttaisiin jo siitä kuinka suurelle alalle metallinsa saa venytettyä.

Mä olen pääpanssaritarkastajavuonna ja myöhemmin panssaritarkastajana ollessani ottanut aina sellaisen linjauksen, että 1mm pelti riittää hyvin muotoon paukuteltunakin, kunhan sitä ei ole tarkoituksella takoessa venytelty tai hiottu lähelle puhkimenemistä. Toistaiseksi ainakaan en ole kertaakaan törmännyt (enkä usko jatkossakaan törmääväni) väärinkäytöksiin, ja ohenemisen arvioiminen on käytännössä mahdotonta. Liika mutkistaminen on liikaa mutkistamista. Olen kyllä käsittänyt että kaikki tarkastajat ovat noudattaneet tätä samaa linjausta aiemmin? Musta siihen myöskään ei ole tarpeellista puuttua, niin kauan kuin tosiaan kukaan ei ala väärinkäyttämään sitä.

JonTzu kirjoitti: ...ohuemmaksi paukuteltuna 1mm materiaali ei enää riitä...

Täysin takomistekninen seikka. Pelti voi muuttaa muotoaan joko keskeltä ohenemalla, tai reunoilta paksunemalla (tavoiteltavasta muodosta riippuen). Käytännössä taottaessa tapahtuu hieman kumpaakin.

Findecano_Elensar kirjoitti:

JonTzu kirjoitti: ...ohuemmaksi paukuteltuna 1mm materiaali ei enää riitä...

Täysin takomistekninen seikka. Pelti voi muuttaa muotoaan joko keskeltä ohenemalla, tai reunoilta paksunemalla (tavoiteltavasta muodosta riippuen). Käytännössä taottaessa tapahtuu hieman kumpaakin.

Aina kun taot upotusta tai muuten venytät peltiä niin levy ohenee (toki osasta paikkaa vähemmän kun toisesta). Tietty jos kutistat/tiivistät niin tottakai paksunee. Jokatapauksessa kaikki millin pellistä taotut rintapanssarit, spaulderit, kupit yms yms on alkuperäistä ohuempia.

saloneju kirjoitti:Mä olen pääpanssaritarkastajavuonna ja myöhemmin panssaritarkastajana ollessani ottanut aina sellaisen linjauksen, että 1mm pelti riittää hyvin muotoon paukuteltunakin, kunhan sitä ei ole tarkoituksella takoessa venytelty tai hiottu lähelle puhkimenemistä. Toistaiseksi ainakaan en ole kertaakaan törmännyt (enkä usko jatkossakaan törmääväni) väärinkäytöksiin, ja ohenemisen arvioiminen on käytännössä mahdotonta. Liika mutkistaminen on liikaa mutkistamista. Olen kyllä käsittänyt että kaikki tarkastajat ovat noudattaneet tätä samaa linjausta aiemmin? Musta siihen myöskään ei ole tarpeellista puuttua, niin kauan kuin tosiaan kukaan ei ala väärinkäyttämään sitä.

En siis haluaisi missään nimessä lähteä kieltämään näitä 1mm pellistä taottuja panssareita. Lähinnä kummastuttaa, että säännöt periaatteessa kieltävät tämän. Ja vieläpä sotahuudon viralliset säännöt..
Haluaisin vain, että tämä kohta fixattaisiin, jos kerran 1mm pellistä työstetyt panssarit sallitaan kuitenkin käytännössä.

Mitä tulee näihin eri nettiliikkeiden 0.8mm panssareihin, niin mikä etuoikeus itsetehdyllä 0.8-0.9mm panssarilla on läpäistä panssaritarkastusta jos kerran netistä tilatut panssarit voidaan kieltää?

viikinkisoturi kirjoitti:En siis haluaisi missään nimessä lähteä kieltämään näitä 1mm pellistä taottuja panssareita. Lähinnä kummastuttaa, että säännöt periaatteessa kieltävät tämän. Ja vieläpä sotahuudon viralliset säännöt..
Haluaisin vain, että tämä kohta fixattaisiin, jos kerran 1mm pellistä työstetyt panssarit sallitaan kuitenkin käytännössä.

Mitä tulee näihin eri nettiliikkeiden 0.8mm panssareihin, niin mikä etuoikeus itsetehdyllä 0.8-0.9mm panssarilla on läpäistä panssaritarkastusta jos kerran netistä tilatut panssarit voidaan kieltää?

Koska nettiliikkeiden mainitsemat materiaalivahvuudet ovat lähtöaihioiden materiaalivahvuuksia.

Pellin ohenemisen määrää on oikeasti mahdoton arvioida, puhumattakaan siitä, että siinä missä muotoon taottaessa osa levystä venyy, osa levystä paksunee takomisen seurauksena. On ainakin musta täysin epäolennaista alkaa miettimään, mistä kohtaa panssari on 0,9 ja mistä 1,1 millistä, jos lähtöaihio on joka tapauksessa yksimillinen. Kuten sanottua, en ole kertaakaan nähnyt Sotahuudossa tapausta, joka olisi jotenkin härskisti tai tekniikkaa hyväksikäyttäen tahalteen ja tarkoituksenmukaisesti valmistettu alle kriteerien. Se ei ole oikeasti kenenkään intressi. Ei kukaan yksimillisestä panssariaan tekevä oikeasti edes halua tehdä sitä tarkoituksella ohuemmaksi, koska silloin se pysyy kasassa vain entistä huonommin. Musta takomiselle ohentaminen, niin kauan kuin se ei ole räikeää ja tietoista, ei ole missään määrin ongelma.

Mikä teoriassa voisi olla ongelma, on taas levyn hiominen ohueksi takomisen jälkeen. Käytännössä kiillottaessa materiaalipaksuudet vähenevät todella helposti, varsinkin jos tekijä on ei-ammattimainen (kuten 99% Sotahuudon itse tehdyistä panssareista on tehty ei-ammattimaisesti). Tässä yhteydessä terve järki on estänyt onneksi kaikki tapaukset, koska mä en ainakaan muistia virkistämälläkään saa päähäni millisestä levystä tehtyä panssaria, joka olisi vielä siloiteltu raskaasti hiomalla, koska millinen levy ei yksinkertaisesti kestä sitä. Toki ei varmaan olisi pahasta lisätä sääntöihin kirjausta jostain sen suuntaisesta, että millisestä tehtyä panssaria ei saa viimeistellä hiovilla laikoilla.

Mutta vilpittömästi - onko tämä nyt sellainen asia johon kenenkään tarvitsee suunnata huomiota? Onko kukaan kertaakaan tavannut millisestä hiomalla tarkoituksellisesti tai tarkoituksetta tehtyä levypanssaria, jonka keskimääräinen ainevahvuus olisi oikeasti ollut enemmän kuin marginaalisesti alle sen 1,0mm?

Tulisi äkkiseltään mieleen tästä materiaalivahvuuskeskustelusta, että tätä olisi hyvä seurata nyt kesällä, ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin (sääntömuutos, tarkennus tai ties mitä) ensisohun jälkeen, kun ollaan arvioitu asiaa.

Viralliset säännöt muuttuvat oman prosessinsa mukaan, ja valitettavasti nyt kävi, niinkuin aina käy, ja yrityksestä huolimatta muutoskeskustelu leimahti käyntiin vasta muutoksen jälkeen, ei ennen sitä.

O well...

Tänne sama asia kuin tuolla Yleisen keskustelun puolella pyörivään keskusteluun haarniskarajoista:


Haarniskarajoista ei ole koskaan kukaan järjestäjä halunnut tehdä ongelmaa. Toivomme, etteivät osallistujatkaan tee niistä ongelmaa, vaan tekevät sen sijaan panssarinsa kunnolla, jolloin ne hyväksytään aina. Jos tuntuu, että on minmaxaamassa niin, että itseäkin jo tekovaiheessa epäilyttää, kannattaa tehdä hiema tukevammin. Jos mielestään on tekemässä hyvin aikein ihan kunnon panssaria (lähtöaihiona 1mm levy), niin ei kuin menoksi.

Rengaspanssarit
Rengaspanssari on yhteen kudotuista, niitatuista ja taotuista tai niittaamattomista renkaista valmistettu haarniska. Renkaiden tulee olla metallia. Neljä yhteen – kudoksessa langan halkaisijan suhde siitä tehdyn lenkin sisähalkaisijaan tulee olla 4/25. Muissa kuteissa haarniskan tulee olla läpäisemättömyydeltään tätä vastaava tai tiiviimpi sekä rakenteeltaan yhtä kestävä.

Pitääkö rengaspaidan olla kokonaan yhtenäistä vai saako esim. kylki olla auki niin, että se suljetaan remmeillä ja vielä niin, että rengaat menevät päällekäin saumasta? Onko tämä historiallista?

viikinkisoturi kirjoitti:Jokatapauksessa kaikki millin pellistä taotut rintapanssarit, spaulderit, kupit yms yms on alkuperäistä ohuempia.

Jos ne on tehty käyttäen raising -tekniikkaa niin eivät. Upottamalla tehtyinä ne taas kyllä ohenevat, mutta vain äärimmäisissä muodoissa merkittävästi. Tällöin toisaalta itse muoto usein tekee kappaleesta huomattavasti tukevamman, kuin kappale olisi ilman sitä. Esimerkiksi goottilaisen panssarin flutaukset ovat venymän takia hieman ohuempia, kuin alkuperäinen pelti olisi ollut, panssari on kuitenkin niiden ansiosta selvästi vahvempi.

saloneju kirjoitti:Koska nettiliikkeiden mainitsemat materiaalivahvuudet ovat lähtöaihioiden materiaalivahvuuksia.

Jos asia näin on, niin sitten ymmärränkin. Oletin sen olevan valmiin panssarin paksuus. Tääkin voi varmaha vaihrella eri liikkeire kohrilla.

saloneju kirjoitti:onko tämä nyt sellainen asia johon kenenkään tarvitsee suunnata huomiota?

No lähinnä se, että jos olen ensikertalainen ja päätän tehdä panssarin takomalla 1,5mm pellistä kun päättelen säännöistä 1mm:n olevan "kiellettyä" ja sit sapettaa kun käytännössä se on sallittua. En siis halua kieltää, enkä pelkää optimointia. Haluaisin vain, että tämä kohta tarkennettaisiin vaikka sit ensvuodelle.


Harmi, että kukaan ei tajunnut, että myös mua ärsyttää sääntöjen 0.001mm pilkun viilailut ja siksi heitinkin tämän tänne. Toivottavasti tämän kelpaa ääriesimerkkiksi mitä kukaan ei halua nähdä muuten niin hyvän laatuisella foorumilla

viikinkisoturi kirjoitti:Tääkin voi varmaha vaihrella eri liikkeire kohrilla.

Tuskin, koska panssarin paksuuden mittaaminen ohuimmasta kohtaa vaatisi (rikkomattomilla menetelmillä) todella paljon, todella hankalia mittauksia, todella kalliilla laitteilla.

Gnomus kirjoitti:...Jos/kun teemme revised editionin, jossa katsotaan se jousien tilanne, niin voimme samalla miettiä onko perusteltua nostaa raja 150cm -> 170cm. Saloneju, sinun ylileveä taisteluotteesi tiedetään, mutta ehkä joku pitkäkätinen hujoppi kaipaa myös mahdollisuutta leveämpään otteeseen. Ei kuitenkaan mitään lupauksia muutoksesta, ja ainakaan mitään radikaaleja nostoja pehmustamattomaan osaan ei ole tulossa.

Ainakin minun normaali keihäsotteeni on 162cm ja olen vain 180cm pitkä. Tuo 150cm raja kaipaisi ehdottomasti nostoa.

Rumaahinen kirjoitti:

Gnomus kirjoitti:...Jos/kun teemme revised editionin, jossa katsotaan se jousien tilanne, niin voimme samalla miettiä onko perusteltua nostaa raja 150cm -> 170cm. Saloneju, sinun ylileveä taisteluotteesi tiedetään, mutta ehkä joku pitkäkätinen hujoppi kaipaa myös mahdollisuutta leveämpään otteeseen. Ei kuitenkaan mitään lupauksia muutoksesta, ja ainakaan mitään radikaaleja nostoja pehmustamattomaan osaan ei ole tulossa.

Ainakin minun normaali keihäsotteeni on 162cm ja olen vain 180cm pitkä. Tuo 150cm raja kaipaisi ehdottomasti nostoa.

Asiasta on oma ketjunsa, jossa sinunkin mielipidettäsi kaivataan. Kyseinen ketju löytyy kehitysideoista.