Sotahuuto

Kun kukaan ei kerro, niin laitan oman threadin pystyyn. Millanen oli tapahtuma?

Kylki ja kaula kipeänä. Mitä tapahtui? Ei voi käsittää.

Mää en tiedä mitä tässä tapahtuu, mutta tää kuva on ainakin hemmetin hyvä. (Kuvaaja Satu Lahti)


Faban ensimmäinen ampumani nuoli osui haltijapoikaa nenään (hyvä ettei sattunut pahasti!) ja FaBan viimeinen ampumani nuoli osui Aaroa suoraan otsaan. Sitten valitettavasti loppui nuolet. Hain sitten moottorisahan.

Aaro oli aika hölmistyneen näköinen osuman jälkeen.

Ehdottomasti eeppisin kokemukseni FaBassa oli se, kun kohtasin örkin taistelun tiimellyksessä. Kävi tietenkin niin, että minuthan se tappoi ja vielä kaatoi (vahingossa). Örkki kuoli sitten takana oleviin sotilaisiin. Raahauduin kentän laidalle pois tieltä ja päädyin örkin viereen. Kohtaamisemme päättyi siihen, että annoin päänsärkyiselle örkki-raukalle Buranaa.

Toinen mielenkiintoinen asia taistelussani on se, että eniten ihmisiä yhden skenaarion aikana tapoin parantajana yhdellä miekalla kuin vakiovarusteillani miekalla ja kilvellä...

Jos Norretia ei pärjännyt taistelukentällä, niin sitten iltaohjelmassa kyllä. Nimim. 20 norretialaista hyppimässä roihuavan nuotion yli alasti. Ja laulu raikui. Ja simaa oli.


Ehkä hienoin tappo koko Fabassa oli sunnuntain Riskissä Peltsi. Kivikossa sijainneella risk-pisteellä Peltsi joutui ottamaan jalat alleen, ja itse keihään kanssa juoksen perään lohkareiden seassa. Sitten teen sen enempää ajattelematta tyylikkään Achilles-loikan, pistän Peltsiä päähän blokin yli juuri ja juuri.

Harmittaa vaan se, ettei tullut koko tapahtuman ajan tehtyä barbaarirynnäköitä, tämä todisti tehonsa sunnuntain kolmannessa kentässä. Mukavaa vahinkoa taisi tulla tehtyä.

Ja vielä terveiset käpykuninkaalle, oli mahtavaa ottaa yhteen kun otettiin yhteen.

Riffi kirjoitti:FaBan viimeinen ampumani nuoli osui Aaroa suoraan otsaan. Sitten valitettavasti loppui nuolet. Hain sitten moottorisahan.

Aaro oli aika hölmistyneen näköinen osuman jälkeen.

Se oli todella pätevä osuma! Respect.

Gebu kirjoitti:Harmittaa vaan se, ettei tullut koko tapahtuman ajan tehtyä barbaarirynnäköitä, tämä todisti tehonsa sunnuntain kolmannessa kentässä. Mukavaa vahinkoa taisi tulla tehtyä.

Jep, kaksi ekaa kertaa jäädyitte kymmentä Myrmeliä vastaan niin pahasti että saatiin teiät alas(liian kauan siinä kuitenkin aina kesti, haltiat ja örkit ei kestäneet tarpeeksi kauaa Lumenoria ja epäkuolleita vastaan), mutta kun otitte aloitteen niin jollain ihmeen kaupalla pääsitte yli kolminkertaisella ylivoimalla.

Jotain eeppistä... Kaikki

Pitää myöntää että faban kruunasi täydellisesti eepisyyttä pursuava Beatific division soittamalla eeppisiä biisejä 100% asenteella ja tyylillä. Faba pystyi tarjoamaan hauskaa mättämistä, hyvää ruokaa ja viellä leiriohjelmaa keskiyöhön saakka.

Kiitos faban järjestämisestä täydellinen viikonloppu. Ainoa vika mikä löytyi oli se että liian lyhyt tapahtuma.

Tajusin, että kuvassahan olen minä. Jokerinaamasta ei voi erehtyä. Veikkaisin juuri kuolleeni, joten pudotan aseeni. Optimistisempi arvio olisi, että ainoastaan väliaikaisesti pakenen vasemmanpuoleista miekkaa ja valmistaudun vetämään oman miekkani esiin!

Paras fiilis jäi siitä, kun demonien oman jokerin kanssa oltiin kaksistaan sunnuntain metsäriskissä valtaamassa mökkipistettä. Vastassa oli kenties kahdeksan täyspanssaroitua lumenoria, mutta toimivalla tiimityöllä onnistuttiin heitä rokottamaan kunnes heidän suojauksensa murtuivat ja päästiin ryntäämään päälle vielä parin muun omanpuolulaisen tullessa heidän selustaansa. Alivoimalla ja huomattavasti kevyemmällä varustuksella saatiin piste haltuun! Kuolin juuri kun piste saatiin haltuun, mutta se oli kunniakas kuolema!

Hienoa oli jokaisen ihmisen (tai olennon) naamavärkki, kun he tajus, et heitä on lyöty pehmonallella takaraivoon/selkään yms.

Vielä kerran pahoittelen, et sitä jotain örkkiä löin päähän ja tapoin, vaikka eivät vielä olleet loikanneet, sori, olit epäilyttävän näköinen.. .. . . .

Kiitos paljon järjestäjille, toivottavasti uusitaan.

Hienot mätöt oli, ja ruoka oli yhtä mahtavaa kuin viime vuonna.

Varmaankin hienoin kokemus tapahtuman aikana, vaikkakin kyseessä on oma kuolema, oli lauantain metsäriskissä. Jossain vaiheessa satuin spottaamaan takaani yhden niistä ah-niin-ihanista varjoista, joka sitten päätti juosta minut kiinni. Siinä pakittaessa ja iskuja torjuessa en huomannut käveleväni kaatunutta puuta päin, johon sitten kompastuin ja päädyin makaamaan selälläni kädet sivuilla. Vaikka kiljuin armoa kuin pikkutyttö, ei mokoma minua säästänyt. Hyvä oli.

Isot aplodit järjestäjille. Halutaan lisää.

Joopajoo, hienoja hetkiä oli vaikka kuinka monta.

Ekat kentät ja linnat oli hienoja, koska sain komentaa tonttujen golemia ^^ oli uskomattoman palkitsevaa osoittaa lumenorin linjaa ja huutaa tuhoa niin golem menee ja rikkoo lumenorin linjan

Toinen hieno tapahtuma oli siinä ampiaisskenussa metsässä, jossa piti puolustaa tasoja. Oltiin sen demonisen harlekiinin kanssa siellä jonkunlaisessa rearguardissa ottamassa muutamia haltioita vastaan. Siinä sitten mentiin kontaktiin, tapoin oman vastustajani, ja sillä aikaa oli toinen haltia juossut harlekiinia päin ja molemmat kaatuivat jonkinlaiseen lukkotilanteeseen, ja haltia oli juuri lyömässä armoniskun harlekiiniin, kun rankaisin tuota suippokorvaa kauniilla swingillä lapaluitten väliin

Viimeisena mieleen nyt muistuu haudankaivuuskenu, jonka lopussa rynnistimme armeija vastaan armeijaa täysin persoonallisen gloorian takia. Se oli kaunis rynnistys

En ole koskaan eläissäni oppinut tekemään takaperinkuperkeikkaa. Sohussa ja FaBassa se kuitenkin joskus onnistuu, esimerkiksi silloin kun toiseksi viimeisessä skenaariossa linnan portista ryntää golem täyttä vauhtia alamäkeen suoraan päin, ja yritän seistä kilven kanssa tiellä Pari pyörähdystä alempana sitten totesin että ei se tainnut minuun edes osua (paitsi "ehkä" kilpeen), mutta laskin silti pari panssaripistettä pois, nousin ylös ja juoksin takaisin portille. Ottaen huomioon että yritin pari kertaa lauantaina itse tönäistä golemin kumoon, taisin saada mitä ansaitsinkin

Eeppisistä kohdista en sitten tiedä, melko suuri osa ajasta kului rutiinihommissa kuten katsellessa kuinka 2-3 epäkuollutta tylsytti keihäitään kilpeeni. Tosin aina välillä ne löivät kilvestä ohikin.

Ehkä voisi mainita myös hautaskenaarion tapauksen, jossa juoksin pari metriä avolinjasta eteen, löin muurahaiskarhukuninkaan "henkivartijaa" neljästi selkään ja palasin riviin juuri ennen kuin viholliset tulivat esittämään mielipidettään

Aarimoto kirjoitti:

Riffi kirjoitti:FaBan viimeinen ampumani nuoli osui Aaroa suoraan otsaan. Sitten valitettavasti loppui nuolet. Hain sitten moottorisahan.

Aaro oli aika hölmistyneen näköinen osuman jälkeen.

Se oli todella pätevä osuma! Respect.

Viimeisellä nuolella pitää aina tehdä jotain tyylikästä.

AnttiT kirjoitti:laskin silti pari panssaripistettä pois, nousin ylös ja juoksin takaisin portille. Ottaen huomioon että yritin pari kertaa lauantaina itse tönäistä golemin kumoon, taisin saada mitä ansaitsinkin

Sotakonesäännöissä olisi ilmeisesti ollut kertaamisen varaa... (joo, tämä kommentti kuulunee eri ketjuun).

Mutta jos mennään oman epiikan puolelle, niin ballistalle pointsit: ampui minut molemmissa viimeisessä linnaskenussa. Ekalla kierroksella osui keihääseen, tokalla kierroksella käteen.

Minulla oli monta eeppistä hetkeä, josta ikävä kyllä muistan enää pari.

Tapaus 1. Golemina Utheria vastaan linnanportilla. Kuolin kyllä siinä, mutta toivottavasti tämä pieni improvisoitu välinäytös kelpasi kanssa tappelijoille.

Tapaus 2. Sunnuntain metsäriskissä pääsin Vesan (sparta) ja toisen spartalaisen väliin, jolloin sain toisesta keihäästä kiinni ja tapoin molemmat lapiolla. Tämän seurauksena lapiotani koristaa spartalainen veri. (lapioni oli noin metrin mittainen).

Je, yks mikä jäi hyvin mieleen, kun oli susihukkasena kuolon kielissä makaamassa ja siihen sitten ilmaantui parantajat meikäläistä herättelemään. Samaan aikaan siihen vyöryi isompi joukko panssaroituja örkkejä, jotka eivät siinä sitten jonkinlaisen putkinäön vuoksi hoksanneet mitä on tapahtumassa, kun shamaanit messuavat maassa makaavan suden vieressä. Herättyäni hukkamaiseen tyyliin ensimmäinen asia mikä tuli mieleen oli loikata yli lähimmästä tornikilvestä ja repiä sen kantajan naama irti. Ilme oli kyllä näkemisen arvonen...

|JT| kirjoitti:Hienoa oli jokaisen ihmisen (tai olennon) naamavärkki, kun he tajus, et heitä on lyöty pehmonallella takaraivoon/selkään yms.

Vielä kerran pahoittelen, et sitä jotain örkkiä löin päähän ja tapoin, vaikka eivät vielä olleet loikanneet, sori, olit epäilyttävän näköinen.. .. . . .

Kiitos paljon järjestäjille, toivottavasti uusitaan.

Se olin minä! Ei se mitään, sai hyvät naurut, varsinkin kun tajusin mistä juuri sain päähän

Eepisyyttä parraimmillaan~ Kentällä pääsi hippastelemaan kaikennäkösten demonien kanssa ja metikössä nylkemään hiisiä, oli eroottisen ihanaa. Eniten jäi mieleen kaikki viisi kaksintaistelua, jotka sain onnistuneesti aloitettua ja päätökseen. Kiitokset kaikille rehdeille duelaajille, kaukaa idästä tullut kunniansaalistaja kumartaa . Harmi et muutama mielenkiintonen dueli jäi käymättä, olosuhteiden pakosta...
Lisäks pahoitteluni viel kaikille samurai sneak attackin uhreille, mutta eeppistä oli aina laskea se miekka olalle/kädelle/johonkin ja virnuilla ilkeästi. Takaa-ajot ja tiukat tilanteet ja kaikki värisyttää vieläkin... Parasta mättöä tälle vuodelle ja kauemmaskin.
Olitte kaikki hienoja, lisää lisää lisää tätä kaikkea! Kunnia katosi taistelukentällä kuin pieru saharaan, mutta kuolleet ei jääkään turinoimaan paheista tai synneistä~

FaBan eeppisin vääntö, oli viimeisen skenaarion viimeisen minuutin, molempien armeijoiden yhtäaikainen respa. Glaiveni oli kuollessani jäänyt jo takanani olleelle miekkamiehelle, joten seisoskelin respalla puhuen paskaa ja seuraten taistelua, kun yhtä äkkiä huudettiin "respa!". Nappasin sitten maassa lojuneen Spartan keihään ja syöksyin portille torjumaan valtavaa, äärimmäisen agressiivisesti sisään pyrkivää epätoivoista vihollislaumaa.

Keihäsmuurimme piti!

Beatific kirjoitti:

AnttiT kirjoitti:laskin silti pari panssaripistettä pois, nousin ylös ja juoksin takaisin portille. Ottaen huomioon että yritin pari kertaa lauantaina itse tönäistä golemin kumoon, taisin saada mitä ansaitsinkin

Sotakonesäännöissä olisi ilmeisesti ollut kertaamisen varaa... (joo, tämä kommentti kuulunee eri ketjuun).

Väärään ketjuun kuulumisen uhallakin: Whut? Meille kerrottiin että sotakoneen osuma on tappava, mutta golemin isku on normaali osuma, sitä vain on hankalampi lyödä takaisin. Ja tämä kuulosti järkevältä.

Korruptio iski ja sylki päälleni ampiaisia pienoisen parven.

Kiroukset ja kipu olivat suunnattomia, kunnes valontuojat rupeavat hakkaamaan korruptoivia otuksia päältäni ja repimään panssareitani kuin pirun kätyreitä ja ohjasivat lähimmän manaajan luo ottamaan kolminaisuutta vastaan.

lue: paljon ampiaisenpistoja, jonka takia lauantain loppuskenaariot sivussa.

Onneksi sunnuntaina korjattiin lauantain herhiläisten vitutus eeppisillä rynnäköillä kentällä ja metsässä. Ääni meni käheäksi URAAN huutelusta.

Sunnuntain metsärisk oli sitä kaikkein parasta mitä bofferoinnista olen tähän mennessä saanut, monta hienoa hetkeä <3

En ole koskaan eläissäni oppinut tekemään takaperinkuperkeikkaa. Sohussa ja FaBassa se kuitenkin joskus onnistuu

Pienempi ei noihin kuperkeikkoihin edes golemia tarvitse - viisi kertaa lensin ja onneksi vain kerran sattui kun jalka jäi kannon ja panssarijannun väliin. Kuperkeikkojen top 3:

1. Juoksin hippaa myrmidonin kanssa puun ympäri, kun vastustajan keihäs kiiruhtaa napsimaan vahingossa oman. Valitettavasti en ehtinyt ruumiin yli loikata vaan keihäästä tuli seuraava isku kilpeen niin että löysin itseni taas selältään mättäältä.

2. Enpä muista mikä vastustaja oli mutta väisti edessäni olevan tyypin iskun ja tökkäsi minuakin vatsaan ja lennettiin molemmat selälleen kivelle jolla onneksi oli paksu sammalkerros. Kiitos tyypille väistöstä kun ei päälle kaatunut. Naureskeltiin siinä hetki jalat taivasta kohti joten oli varmasti yksi hilpeimmistä kuolemista

3. Golemin vartija(?) juoksi kentällä yli niin kuin vain yli juostaan, mutta jäin maakosketuksesta huolimatta henkiin. Mielestäni tuli tappokin mutta en käynyt varmistuslyöntiä jakelemassa, joten epävarmaksi jäi.

Aika eeppistä oli ku mut ammuttiin ballistalla kymmenestä sentistä.

Toinen kanssa kun toiselta puolelta tulee moottorisahatonttu ja toiselta barbaarineito. Ei ollu vaikeimpia voittoja mutta todella eeppinen olo tuli. Kiitoksia hyökkääjille.

Peltokorppi kirjoitti:Aika eeppistä oli ku mut ammuttiin ballistalla kymmenestä sentistä.

Eläytymisesi osumaan oli kans aika eeppistä katsottavaa, kun istuttiin vieressä kivellä kuolleena . FaBan eeppisimpiä taistoja oli kuitenkin luultavasti lauantain kenttämätöt, yhdessä niistä haltiat pyyhkivät 103. sella lattiaa, Golemin juostessa päin demoneita.