SSKU 3 Aseet ja asejärjestelmät
Lähetetty: Keskiviikko, 19.01.2011 20:39
3.1 Aseita koskevat yleiset säännöt
3.1.1 Aseiden hyväksyminen käyttöön
Kaikki tapahtumassa käytettävät aseet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Hyväksytyt aseet tulee merkitä sellaisella tavalla, joka on toiminnan aikana havaittavissa. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa aseen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin asetyypilleen asetetut rakennevaatimukset. Aseiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.
Tapahtuman järjestäjillä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaiken tyyppisiä aseita joko niiden historiallisten esikuvien, niiden puutteen tai kyseessä olevien aseiden tapahtumaan soveltuvuuden tai soveltumattomuuden perusteella.
3.1.2 Vaurioituneet aseet
Vaurioitunutta asetta ei saa käyttää. Kesken taistelukohtauksen vaurioituvan aseen käyttö on välittömästi lopetettava, eikä asetta saa enää käyttää taistelukohtauksen kestäessä. Tapahtuman aikana vaurioitunut ja tämän jälkeen korjattu ase on tarkastettava uudelleen ennen sen uudelleen käyttöönottoa.
3.1.3 Aseiden jaottelu
Aseet jaetaan seuraaviin ryhmiin: lähitaisteluaseet, pitkän kantaman aseet ja sotakoneet. Kutakin ryhmää sitovat omat toiminnalliset, turvallisuus- ja rakennesääntönsä.
3.1.4 Aseita koskevat materiaalikäsitteet
Asesäännöissä on aseissa käytettävät pehmustemateriaalivahvuudet määritetty solumuovin ja vaahtomuovin perusteella. Muita vastaavia materiaaleja voidaan aseen pehmustamiseen käyttää edellyttäen, että ase täyttää mallimateriaaleja käyttäen asetetun suojaavuusarvon.
3.2 Lähitaisteluaseet
3.2.1 Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset
Lähitaisteluaseella tarkoitetaan kädessä tai käsissä pidettävää lyömä-, pisto- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäasetta. Hyväksyttävä lähitaisteluase perustuu aina johonkin historialliseen asemalliin ellei tätä asemallia erikseen ole vaikean mallinnettavuuden, vaarallisuuden tai muun vastaavan perusteen takia kielletty. Kiellettyjä aseita ovat sauvat, sekä pienet heittoaseet kuten tikarit ja heittotähdet.
Lähitaisteluaseen lyömäterä on pehmustettava vähintään 23 mm paksuisella solumuovilla. Sellaiset osat asetta, joilla ei tarkoituksellisesti lyödä mutta jotka saattavat silti vahingossa osua kohteeseen, on pehmustettava vähintään 15 mm paksuisella solumuovilla.
Lähitaisteluaseen pistokärki tulee rakentaa siten, että runkoputki on tulpattu ja tulpan päällä on vaahtomuovipehmuste. Tämän pehmusteen runkokiinnitys on tuettava siten, ettei se pistettäessä voi taittua sivuun. Pistokärjen saa teipata siten, että se säilyy pehmeänä ja piston suunnassa joustavana ja muotoonsa piston jälkeen palautuvana.
Lateksiaseita ei saa käyttää.
3.2.2 Keihäät
Keihäs on pistoase. Keihään varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Keihään pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä ja (tähän olisi hyvä määritellä leveys suhteessa varsimateriaaliin) leveä vaahtomuovipehmuste. Keihään varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta (onko näin?).
Keihään varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 3 m kokonaispituuden ylittävissä aseissa ulkohalkaisijaltaan 25 mm vahvuista lasikuituputkea. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta.
3.2.3 Ketjuaseet
Ketjuase on lyömäase. Ketjuaseeksi katsotaan sellainen ase, jossa terä on liitetty varteen ketjua vastaavalla joustavalla liittimellä. Ainoita sallittuja ketjuaseita ovat yhdellä kädellä käytettävät varstat. Varstan suurin mahdollinen pituus saa olla enintään 1 m. Terää ja vartta yhdistävä ketju saa olla enintään 20 cm pitkä. Ketju on pehmustettava siten, että siitä ei aiheudu kuristumis- tai kiilautumisvaaraa. Terässä ei saa olla salibandypalloa painavampaa tai terävämpää esinettä.
3.2.4 Kirveet ja nuijat
Kirveet ja nuijat ovat lyömäaseita. Niissä on selvästi eritelty lyömäterä ja varsi. Varrella ei saa lyödä, eikä sillä aiheutettu osuma aiheuta vahinkoa. Lyömäterässä ja sen välittömässä läheisyydessä, aseen varren päässä tulee aina olla vähintään 50 mm vaahtomuovia tai 30 mm solumuovia. Aseessa tulee aina olla vähintään 50 mm pitkä vaahtomuovipehmusteinen pistokärki, mutta mikäli tällaista asetta käytetään myös pistoaseena, on pistokärjen oltava vähintään 120 mm pitkä. Aseen runko on muutenkin pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta. Pitkä kirves tai nuija on varsiase ja se tulee rakentaa varsiaseita koskevien sääntöjen mukaisesti.
3.2.5 Miekat
Miekka on lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Miekan terä kiertää enintään kahta puolta runkoputkea kahvasta tai väistimestä pistokärkeen, joka sekin on terää. Oman miekan terästä voi pitää toisella kädellä kiinni. Miekassa tulee olla vaahtomuovinen pistokärki. Kokonaispituudeltaan alle 110 cm pitkän miekan pistokärjen vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 8 cm. 110 cm pitkän tai tätä pidemmän miekan pistokärjen vaahtomuovin tulee olla vähintään 12 cm pitkä. Miekan väistin voi olla kättä suojaavan kupin muotoinen. Tällaisen suojuksen tulee olla riittävän jäykkä ja tukeva, jotta se oikeasti suojaa käyttäjän kämmentä. Väistimessä tai kahvassa ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia.
3.2.6 Varsiaseet
Varsiase on lyömä- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Varsiaseen suurin sallittu pituus on 230 cm. Varsiaseen varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Varsiaseen tulee säännöissä esitettyjen rajoitusten ohella oltava mahdollisimman kevyt.
Varsiaseen pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä ja (tähän olisi hyvä määritellä leveys suhteessa varsimateriaaliin) leveä vaahtomuovipehmuste. Varsiaseen terässä on oltava pehmusteena vähintään 75 mm vaahtomuovia ja 15 mm solumuovia, tai 50 mm vaahtomuovia ja 45 solumuovia. Vaahtomuoviterän päällä saa olla tukena jäykempää pehmustetta, mikäli siinä ei ole teräviä tai muuten vaarallisia osia. Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta (onko näin?).
Kaikki varsiaseen terät tulee erivärisiä teippejä käyttäen teipata selvästi varresta erottuviksi. Mikäli aseelle on ominaista lyönti- ja pistoterän yhtenäisyys, on tämä tehtävä samalla tavalla selväksi.
Varsiaseen varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 180 cm kokonaispituuden ylittävissä aseissa halkaisijaltaan vähintään 30 mm ja enintään 50 mm bambua. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta. Bambu on suojattava teipillä koko varren pituudelta, mikäli se on pääasiallinen, uloin varsi. Bambua voidaan käyttää myös toisen varsimateriaalin sisällä sisempänä runkoputkena. Kaikki bambua sisältävät aseet on tarkastutettava pääasetarkastajalla.
3.3 Pitkän kantaman aseet
Pitkän kantaman aseilla tarkoitetaan kaikkia aseita, joiden vaurioittava osa eli ammus irtoaa hyökkääjän otteesta ennen osumaa asetta oikein käytettäessä. Heittoaseet käsittävät sellaiset aseet, joissa on ammus heitetään käsivoimin, minkä takia niiden hyökkäystapa on heitto. Muut pitkän kantaman aseet käsittävät voimaa ammukseen tuottavan aseen ja itse ammuksen. Näiden aseiden hyökkäystapa on laukaiseminen.
Pitkän kantaman aseita ovat kaikki jouset ja niistä ammuttavat nuolet, varsijouset ja niistä ammuttavat vasamat, sekä heittokeihäät ja muut heittoaseet.
3.3.1 Pitkän kantaman aseiden käyttö
Alla määritetyt pitkän kantaman aseet on lähtökohtaisesti sallittu käytettäväksi Sotahuuto-tapahtumassa. Tarkastuksessa hyväksyttyä asetta, oli se sitten heittoase tai aseen ja ammuksen yhdistelmä, ei saa taistelukohtauksen aikana ottaa käyttöön kukaan muu, kuin sitä kohtauksen alussa hallussaan pitänyt taistelija. Muut osallistujat saavat poistaa ammukset ja heittoaseet taistelun tieltä ja toimittaa ne tätä varta vasten osoitettuun keräyspisteeseen. Toisen osallistujan heittoaseita ja ammuksia ei saa tarkoituksellisesti piilottaa.
Pitkän kantaman aseiden ammuksia ei saa käyttää kahta kertaa saman taistelukohtauksen aikana. Jokainen aiemmassa taistelukohtauksessa käytetty heittoase ja ammus on taistelukohtausten välillä tarkastutettava pitkän kantaman aseista vastaavalla tarkastajalla.
Pitkän kantaman aseiden käytössä tulee noudattaa äärimmäistä varovaisuutta ja harkintaa voimankäytössä ja hyökkäyksissä. Ammuksia käyttävän aseen täyttä voimaa ei saa käyttää laukaistaessa kohti alle viiden metrin päässä olevia kohteita. Ammusten kimmokkeita tulee välttää edellä mainitun harkinnan mukaisesti.
3.3.2 Heittoaseet
Heittoaseen tulee olla kauttaaltaan pehmustettu. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen. Heittoveitset ja –tähdet on eritoten kielletty.
Mikäli heittoaseen runko on kova, on sen täytettävä myös oman tyyppinsä lähitaisteluaseita sitovat säännöt. Tällöin asetta voidaan käyttää myös lähitaisteluaseena. Rungoltaan pehmyttä heittoasetta voi käyttää lähitaistelussa, ellei tarkastaja sitä erikseen kiellä.
Heittokeihäiden tulee olla kokonaispituudeltaan vähintään yhden metrin mittaisia.
3.3.3 Jouset
Jouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan nuolia, jotka ovat jousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse jousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä nuolia. Jousen suurin sallittu laukaisuvoima määritetään vetolujuutena, jolla tarkoitetaan sitä painoa, joka vaaditaan jousen jänteen jännittämiseen jousella ammuttavan nuolen pituudelle. Suurin sallittu vetolujuus on 25 paunaa (so. 25 lb l. ≈ 11.34 kg).
3.3.4 Varsijouset
Varsijouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan vasamia, jotka ovat varsijousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse varsijousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä vasamia. Varsijousen suurin sallittu laukaisuvoima ilmoitetaan paunasentteinä seuraavan laskukaavan mukaisesti:
kaaren jäykkyys maksimivetopituudessa (paunoina, lb) × enimmäisvetopituus (sentteinä, cm)
Varsijousen suurin sallittu paunasenttimäärä on 1500 lbcm.
3.3.5 Nuolet ja vasamat
Nuolia ja vasamia saa käyttää niille soveltuvien aseiden ammuksina. Ammuksen vaurioittava osa on sen kärki ja hyökkäys liikkeensä kannalta pisto. Kimmokkeet eivät aiheuta vauriota. Ammuksen tulee olla etupainoinen ja turvallinen ja lentoradaltaan oletettava. Ammus voidaan tarvittaessa testata ampumalla sillä sen käyttäjää sääntöjen määräämällä tavalla lähietäisyydeltä.
Ammuksen kärki tulee rakentaa siten, ettei siinä ole ollenkaan terävää kärkeä. Varsi tulee eristää kärjestä kiinteällä, tylpällä tapilla siten, ettei varsi missään olosuhteissa, missään määrin läpäise kärjen pehmustetta. Kärjen pehmusteessa tulee olla vähintään 50 mm paksu vaahtomuovikerros ja tämän alla 20 mm paksu solumuovikerros. Ammuksen kärjen tulee olla halkaisijaltaan vähintään 50 mm leveä, eikä sen tule missään olosuhteissa mahtua ihmisen silmäkuoppaan. Kärjessä ei saa olla mitään teräviä tai muuten vaarallisia osia, eikä sen kiinnitykseen käytetty teippi saa terän kokoon painautuessa tulla kontaktiin varsinaisen osumapinnan kanssa. Kärki ei saa nuolen pituussuunnassa katsottuna sivuun kääntyä painuessaan kasaan.
Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu, mikäli varsi on valmistettu säröytyvästä materiaalista. Teippauksen tulee estää sälöjen irtoaminen ammuksen hajotessa. Ammus tulee merkitä varteen kärjen taakse käyttäjän edustaman ryhmän värikoodilla. Tämän merkinnän taakse voi laittaa henkilökohtaisen merkinnän. Ammuksen tulee olla sulitettu vähintään kahdella, mutta suositellusti kolmella sulalla. Ammuksen kärkeä vastakkaisessa päässä tulee olla nokkisuoja. Nokkisuojan tulee käsittää kuminen tappi varren päässä ja tätä ympäröivä solumuovikaistale.
3.4 Sotakoneet
Sotakoneet arvioidaan aina erikseen ja yksittäin. Järjestäjille tulee ilmoittaa sotakoneen käyttämisestä ennen tapahtuman alkamista, ja täten ilmoitettu sotakone pitää olla arvioitavissa hyvissä ajoin, päivänä ennen taistelutoiminnan alkamista. Sotakoneen hyväksymisestä päättää tapahtuman pääjärjestäjä tai hänen tähän tehtävään asettamansa henkilö.
Sotakone on syytä rakentaa siten, että sen suurin laukaisuvoima on harkinnan mukaisesti säädettävissä tapahtuman aikana. Sotakoneen salliminen edellyttää itse koneen, sen ammusten ja miehistön arvioimista riittävän turvallisiksi Sotahuuto-tapahtumaan.
Osuma taistelijaan tai mihinkään tämän varustukseen sotakoneen sellaisesta ammuksesta, joka on liikkeessä kyseisen sotakoneen tuottamalla voimalla, aiheuttaa välittömän kuoleman riippumatta milloinkaan osumapaikka-, kilpi-, tai haarniskasäännöistä.
Sotakoneet ja niitä koskevat säännöt tulee niiden poikkeuksellisen luonteen takia tehdä tunnetuiksi tapahtuman alkaessa osallistujille.
3.1.1 Aseiden hyväksyminen käyttöön
Kaikki tapahtumassa käytettävät aseet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Hyväksytyt aseet tulee merkitä sellaisella tavalla, joka on toiminnan aikana havaittavissa. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa aseen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin asetyypilleen asetetut rakennevaatimukset. Aseiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.
Tapahtuman järjestäjillä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaiken tyyppisiä aseita joko niiden historiallisten esikuvien, niiden puutteen tai kyseessä olevien aseiden tapahtumaan soveltuvuuden tai soveltumattomuuden perusteella.
3.1.2 Vaurioituneet aseet
Vaurioitunutta asetta ei saa käyttää. Kesken taistelukohtauksen vaurioituvan aseen käyttö on välittömästi lopetettava, eikä asetta saa enää käyttää taistelukohtauksen kestäessä. Tapahtuman aikana vaurioitunut ja tämän jälkeen korjattu ase on tarkastettava uudelleen ennen sen uudelleen käyttöönottoa.
3.1.3 Aseiden jaottelu
Aseet jaetaan seuraaviin ryhmiin: lähitaisteluaseet, pitkän kantaman aseet ja sotakoneet. Kutakin ryhmää sitovat omat toiminnalliset, turvallisuus- ja rakennesääntönsä.
3.1.4 Aseita koskevat materiaalikäsitteet
Asesäännöissä on aseissa käytettävät pehmustemateriaalivahvuudet määritetty solumuovin ja vaahtomuovin perusteella. Muita vastaavia materiaaleja voidaan aseen pehmustamiseen käyttää edellyttäen, että ase täyttää mallimateriaaleja käyttäen asetetun suojaavuusarvon.
3.2 Lähitaisteluaseet
3.2.1 Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset
Lähitaisteluaseella tarkoitetaan kädessä tai käsissä pidettävää lyömä-, pisto- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäasetta. Hyväksyttävä lähitaisteluase perustuu aina johonkin historialliseen asemalliin ellei tätä asemallia erikseen ole vaikean mallinnettavuuden, vaarallisuuden tai muun vastaavan perusteen takia kielletty. Kiellettyjä aseita ovat sauvat, sekä pienet heittoaseet kuten tikarit ja heittotähdet.
Lähitaisteluaseen lyömäterä on pehmustettava vähintään 23 mm paksuisella solumuovilla. Sellaiset osat asetta, joilla ei tarkoituksellisesti lyödä mutta jotka saattavat silti vahingossa osua kohteeseen, on pehmustettava vähintään 15 mm paksuisella solumuovilla.
Lähitaisteluaseen pistokärki tulee rakentaa siten, että runkoputki on tulpattu ja tulpan päällä on vaahtomuovipehmuste. Tämän pehmusteen runkokiinnitys on tuettava siten, ettei se pistettäessä voi taittua sivuun. Pistokärjen saa teipata siten, että se säilyy pehmeänä ja piston suunnassa joustavana ja muotoonsa piston jälkeen palautuvana.
Lateksiaseita ei saa käyttää.
3.2.2 Keihäät
Keihäs on pistoase. Keihään varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Keihään pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä ja (tähän olisi hyvä määritellä leveys suhteessa varsimateriaaliin) leveä vaahtomuovipehmuste. Keihään varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta (onko näin?).
Keihään varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 3 m kokonaispituuden ylittävissä aseissa ulkohalkaisijaltaan 25 mm vahvuista lasikuituputkea. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta.
3.2.3 Ketjuaseet
Ketjuase on lyömäase. Ketjuaseeksi katsotaan sellainen ase, jossa terä on liitetty varteen ketjua vastaavalla joustavalla liittimellä. Ainoita sallittuja ketjuaseita ovat yhdellä kädellä käytettävät varstat. Varstan suurin mahdollinen pituus saa olla enintään 1 m. Terää ja vartta yhdistävä ketju saa olla enintään 20 cm pitkä. Ketju on pehmustettava siten, että siitä ei aiheudu kuristumis- tai kiilautumisvaaraa. Terässä ei saa olla salibandypalloa painavampaa tai terävämpää esinettä.
3.2.4 Kirveet ja nuijat
Kirveet ja nuijat ovat lyömäaseita. Niissä on selvästi eritelty lyömäterä ja varsi. Varrella ei saa lyödä, eikä sillä aiheutettu osuma aiheuta vahinkoa. Lyömäterässä ja sen välittömässä läheisyydessä, aseen varren päässä tulee aina olla vähintään 50 mm vaahtomuovia tai 30 mm solumuovia. Aseessa tulee aina olla vähintään 50 mm pitkä vaahtomuovipehmusteinen pistokärki, mutta mikäli tällaista asetta käytetään myös pistoaseena, on pistokärjen oltava vähintään 120 mm pitkä. Aseen runko on muutenkin pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta. Pitkä kirves tai nuija on varsiase ja se tulee rakentaa varsiaseita koskevien sääntöjen mukaisesti.
3.2.5 Miekat
Miekka on lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Miekan terä kiertää enintään kahta puolta runkoputkea kahvasta tai väistimestä pistokärkeen, joka sekin on terää. Oman miekan terästä voi pitää toisella kädellä kiinni. Miekassa tulee olla vaahtomuovinen pistokärki. Kokonaispituudeltaan alle 110 cm pitkän miekan pistokärjen vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 8 cm. 110 cm pitkän tai tätä pidemmän miekan pistokärjen vaahtomuovin tulee olla vähintään 12 cm pitkä. Miekan väistin voi olla kättä suojaavan kupin muotoinen. Tällaisen suojuksen tulee olla riittävän jäykkä ja tukeva, jotta se oikeasti suojaa käyttäjän kämmentä. Väistimessä tai kahvassa ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia.
3.2.6 Varsiaseet
Varsiase on lyömä- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Varsiaseen suurin sallittu pituus on 230 cm. Varsiaseen varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Varsiaseen tulee säännöissä esitettyjen rajoitusten ohella oltava mahdollisimman kevyt.
Varsiaseen pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä ja (tähän olisi hyvä määritellä leveys suhteessa varsimateriaaliin) leveä vaahtomuovipehmuste. Varsiaseen terässä on oltava pehmusteena vähintään 75 mm vaahtomuovia ja 15 mm solumuovia, tai 50 mm vaahtomuovia ja 45 solumuovia. Vaahtomuoviterän päällä saa olla tukena jäykempää pehmustetta, mikäli siinä ei ole teräviä tai muuten vaarallisia osia. Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta (onko näin?).
Kaikki varsiaseen terät tulee erivärisiä teippejä käyttäen teipata selvästi varresta erottuviksi. Mikäli aseelle on ominaista lyönti- ja pistoterän yhtenäisyys, on tämä tehtävä samalla tavalla selväksi.
Varsiaseen varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 180 cm kokonaispituuden ylittävissä aseissa halkaisijaltaan vähintään 30 mm ja enintään 50 mm bambua. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta. Bambu on suojattava teipillä koko varren pituudelta, mikäli se on pääasiallinen, uloin varsi. Bambua voidaan käyttää myös toisen varsimateriaalin sisällä sisempänä runkoputkena. Kaikki bambua sisältävät aseet on tarkastutettava pääasetarkastajalla.
3.3 Pitkän kantaman aseet
Pitkän kantaman aseilla tarkoitetaan kaikkia aseita, joiden vaurioittava osa eli ammus irtoaa hyökkääjän otteesta ennen osumaa asetta oikein käytettäessä. Heittoaseet käsittävät sellaiset aseet, joissa on ammus heitetään käsivoimin, minkä takia niiden hyökkäystapa on heitto. Muut pitkän kantaman aseet käsittävät voimaa ammukseen tuottavan aseen ja itse ammuksen. Näiden aseiden hyökkäystapa on laukaiseminen.
Pitkän kantaman aseita ovat kaikki jouset ja niistä ammuttavat nuolet, varsijouset ja niistä ammuttavat vasamat, sekä heittokeihäät ja muut heittoaseet.
3.3.1 Pitkän kantaman aseiden käyttö
Alla määritetyt pitkän kantaman aseet on lähtökohtaisesti sallittu käytettäväksi Sotahuuto-tapahtumassa. Tarkastuksessa hyväksyttyä asetta, oli se sitten heittoase tai aseen ja ammuksen yhdistelmä, ei saa taistelukohtauksen aikana ottaa käyttöön kukaan muu, kuin sitä kohtauksen alussa hallussaan pitänyt taistelija. Muut osallistujat saavat poistaa ammukset ja heittoaseet taistelun tieltä ja toimittaa ne tätä varta vasten osoitettuun keräyspisteeseen. Toisen osallistujan heittoaseita ja ammuksia ei saa tarkoituksellisesti piilottaa.
Pitkän kantaman aseiden ammuksia ei saa käyttää kahta kertaa saman taistelukohtauksen aikana. Jokainen aiemmassa taistelukohtauksessa käytetty heittoase ja ammus on taistelukohtausten välillä tarkastutettava pitkän kantaman aseista vastaavalla tarkastajalla.
Pitkän kantaman aseiden käytössä tulee noudattaa äärimmäistä varovaisuutta ja harkintaa voimankäytössä ja hyökkäyksissä. Ammuksia käyttävän aseen täyttä voimaa ei saa käyttää laukaistaessa kohti alle viiden metrin päässä olevia kohteita. Ammusten kimmokkeita tulee välttää edellä mainitun harkinnan mukaisesti.
3.3.2 Heittoaseet
Heittoaseen tulee olla kauttaaltaan pehmustettu. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen. Heittoveitset ja –tähdet on eritoten kielletty.
Mikäli heittoaseen runko on kova, on sen täytettävä myös oman tyyppinsä lähitaisteluaseita sitovat säännöt. Tällöin asetta voidaan käyttää myös lähitaisteluaseena. Rungoltaan pehmyttä heittoasetta voi käyttää lähitaistelussa, ellei tarkastaja sitä erikseen kiellä.
Heittokeihäiden tulee olla kokonaispituudeltaan vähintään yhden metrin mittaisia.
3.3.3 Jouset
Jouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan nuolia, jotka ovat jousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse jousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä nuolia. Jousen suurin sallittu laukaisuvoima määritetään vetolujuutena, jolla tarkoitetaan sitä painoa, joka vaaditaan jousen jänteen jännittämiseen jousella ammuttavan nuolen pituudelle. Suurin sallittu vetolujuus on 25 paunaa (so. 25 lb l. ≈ 11.34 kg).
3.3.4 Varsijouset
Varsijouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan vasamia, jotka ovat varsijousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse varsijousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä vasamia. Varsijousen suurin sallittu laukaisuvoima ilmoitetaan paunasentteinä seuraavan laskukaavan mukaisesti:
kaaren jäykkyys maksimivetopituudessa (paunoina, lb) × enimmäisvetopituus (sentteinä, cm)
Varsijousen suurin sallittu paunasenttimäärä on 1500 lbcm.
3.3.5 Nuolet ja vasamat
Nuolia ja vasamia saa käyttää niille soveltuvien aseiden ammuksina. Ammuksen vaurioittava osa on sen kärki ja hyökkäys liikkeensä kannalta pisto. Kimmokkeet eivät aiheuta vauriota. Ammuksen tulee olla etupainoinen ja turvallinen ja lentoradaltaan oletettava. Ammus voidaan tarvittaessa testata ampumalla sillä sen käyttäjää sääntöjen määräämällä tavalla lähietäisyydeltä.
Ammuksen kärki tulee rakentaa siten, ettei siinä ole ollenkaan terävää kärkeä. Varsi tulee eristää kärjestä kiinteällä, tylpällä tapilla siten, ettei varsi missään olosuhteissa, missään määrin läpäise kärjen pehmustetta. Kärjen pehmusteessa tulee olla vähintään 50 mm paksu vaahtomuovikerros ja tämän alla 20 mm paksu solumuovikerros. Ammuksen kärjen tulee olla halkaisijaltaan vähintään 50 mm leveä, eikä sen tule missään olosuhteissa mahtua ihmisen silmäkuoppaan. Kärjessä ei saa olla mitään teräviä tai muuten vaarallisia osia, eikä sen kiinnitykseen käytetty teippi saa terän kokoon painautuessa tulla kontaktiin varsinaisen osumapinnan kanssa. Kärki ei saa nuolen pituussuunnassa katsottuna sivuun kääntyä painuessaan kasaan.
Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu, mikäli varsi on valmistettu säröytyvästä materiaalista. Teippauksen tulee estää sälöjen irtoaminen ammuksen hajotessa. Ammus tulee merkitä varteen kärjen taakse käyttäjän edustaman ryhmän värikoodilla. Tämän merkinnän taakse voi laittaa henkilökohtaisen merkinnän. Ammuksen tulee olla sulitettu vähintään kahdella, mutta suositellusti kolmella sulalla. Ammuksen kärkeä vastakkaisessa päässä tulee olla nokkisuoja. Nokkisuojan tulee käsittää kuminen tappi varren päässä ja tätä ympäröivä solumuovikaistale.
3.4 Sotakoneet
Sotakoneet arvioidaan aina erikseen ja yksittäin. Järjestäjille tulee ilmoittaa sotakoneen käyttämisestä ennen tapahtuman alkamista, ja täten ilmoitettu sotakone pitää olla arvioitavissa hyvissä ajoin, päivänä ennen taistelutoiminnan alkamista. Sotakoneen hyväksymisestä päättää tapahtuman pääjärjestäjä tai hänen tähän tehtävään asettamansa henkilö.
Sotakone on syytä rakentaa siten, että sen suurin laukaisuvoima on harkinnan mukaisesti säädettävissä tapahtuman aikana. Sotakoneen salliminen edellyttää itse koneen, sen ammusten ja miehistön arvioimista riittävän turvallisiksi Sotahuuto-tapahtumaan.
Osuma taistelijaan tai mihinkään tämän varustukseen sotakoneen sellaisesta ammuksesta, joka on liikkeessä kyseisen sotakoneen tuottamalla voimalla, aiheuttaa välittömän kuoleman riippumatta milloinkaan osumapaikka-, kilpi-, tai haarniskasäännöistä.
Sotakoneet ja niitä koskevat säännöt tulee niiden poikkeuksellisen luonteen takia tehdä tunnetuiksi tapahtuman alkaessa osallistujille.
