SSKU 2 Taistelutoiminta
Lähetetty: Keskiviikko, 19.01.2011 20:37
2.1 Osumapaikat
Taistelija jaetaan kuuteen osumapaikkaan: päähän, vartaloon, vasempaan käteen, oikeaan käteen, vasempaan jalkaan, sekä oikeaan jalkaan. Osumapaikka pää käsittää ihmisen kaulan ja pään. Osumapaikka vartalo käsittää hartiat hauiksen yläpuolelta ja vartalon pakaroista ja nivusista kaulaan saakka. Osumapaikat vasen ja oikea käsi käsittävät kunkin käden hauiksen yläpäästä sormenpäihin. Osumapaikat vasen ja oikea jalka käsittävät kunkin jalan vartalon pakaroiden ja nivusten alapuolelta varpaiden kärkiin saakka.
2.2 Hyökkääminen ja hyökkäysten osuminen
2.2.1 Hyökkäämistavat
Hyökkäämistapoja ovat lyönti, pisto, heitto, sekä laukaiseminen. Käytetty ase rajoittaa sille käytettävissä olevia hyökkäämistapoja. Muita kuin aseelle käytettävissä olevia tapoja ei saa käyttää. Asekohtaiset hyökkäämistavat on määritelty luvussa 3 Aseet ja aseyhdistelmät.
Lyönti ja pisto alkavat soveltuvan lähitaisteluaseen havaittavalla liikkeellä ja loppuvat havaittavaan palauttavaan liikkeeseen. Osuman tulee luvussa 2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen määritetyllä tavalla tapahtua tällaisen hyökkäyksen alettua ennen sen loppumista. Jatkuva työntävä liike aseen hyökkäyksen alun havaitun liikkeen aiheuttaman osuman jälkeen on edelleen samaa hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota. Sahaava tai pumppaava aseen terän liike tämän kuitenkin pysyessä havaittavasti kontaktissa kohteeseen on myös osa alkuperäistä hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota.
Heitolla ja laukaisemisella tarkoitetaan näissä säännöissä kaikkia kantamalta tehtyjä hyökkäyksiä. Heittoaseet heitetään ja erilaisilla jousiaseilla ja sotakoneilla laukaistaan ammuksia. Kummallakin tavalla toteutettu hyökkäys alkaa aseen irtoamisesta lähettäjänsä hallinnasta heiton tai laukaisun voimasta. Onnistunut osuma tapahtuu edellä mainitun aseen teräosan osuessa kohteeseen.
Mikään sellainen hyökkäys, jossa aseen teräosa liukuu kiinteän rakenteen pintaa pitkin ennen osumistaan kohteeseen, ei ole sallittu.
2.2.2 Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen
Hyökkääjä toteuttaa hyökkäyksen käyttämälleen aseelle ominaisella tavalla. Hyökkäykseen käytetyn voiman säätely on aina hyökkääjän vastuulla ja hyökkääjältä edellytetään harkintaa voimankäytössä. Hyökkääjän tulee käyttää sellaisia hyökkäämistapoja, jotka voidaan hyökkäämiseksi havaita. Hyökkääjä ei valvo hyökkäyksistään seuraavien osumien havaitsemista, mutta voi huomauttaa asiallisesti osumia ottamatta jättänyttä taistelijaa taistelukohtauksen jälkeen tämän osumien havaitsemisen puutteellisuudesta. Hyökkääjää voidaan huomauttaa taistelukohtauksen jälkeen liiallisesta voimankäytöstä. Valvojat voivat poistaa taistelijan tapahtumasta tämän varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä.
Yllättävät tai olosuhteista johtuen vaikeasti havaittavat hyökkäykset tulee toteuttaa poikkeuksellista varovaisuutta noudattaen sekä voimankäytön että hyökkäyksen kohdentamisen osalta, välttäen näin vauriolle erityisen alttiita ruumiinosia kuten jalkoväliä, munuaisia ja takaraivoa.
2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen
Osuma aseen terästä hyväksytyllä hyökkäämistavalla mihinkään osaan taistelijaa aiheuttaa osumapaikasta ja -kerrasta riippuen joko haavoittumisen tai kuoleman. Hyökkäyksestä aiheutuvan osuman vastaanottaminen ja sen seuraamuksia koskevien sääntöjen noudattaminen on aina kohteen vastuulla. Kohteena oleva taistelija voi taistelukohtauksen jälkeen huomauttaa liiallista voimaa hyökkäyksissään käyttävää taistelijaa tämän liiallisesta voimankäytöstä. Osumien tietoinen huomiotta jättäminen mistään syystä ei ole sallittua. Osuman tahaton huomaamattomuus on inhimillistä. Osumien huomiotta jättämisestä voidaan huomauttaa kohteena ollutta taistelijaa taistelukohtauksen jälkeen. Vartalosta selvästi irrallaan olevaan vaatekappaleeseen kohdistunutta osumaa ei lasketa osumaksi kohteena olevaan taistelijaan.
2.3 Haavoittuminen ja kuoleminen
2.3.1 Haavoittuminen
Osuma mihinkään raajaan aiheuttaa taistelijan haavoittumisen. Kyseistä raajaa ei osuman jälkeen saa enää käyttää. Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä siinä saa pitää kilpeä. Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa. Vahingoittuneesta kädestä saa siirtää aseen tai kilven terveeseen käteen.
2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen
Osuma vartaloon tai päähän aiheuttaa taistelijan välittömän kuoleman. Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien tai molempien jalkojen haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden tai jalan haavoituttua. Toisen jalan ja toisen käden haavoittumisesta tätä vastoin ei aiheudu kuolemaa.
Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät. Kuolleen taistelijan tulee osoittaa olevansa kuollut alla määritetyllä tavalla niin kauan kuin hän on taistelutoimintaan käytetyllä alueella.
Kuolleena oleminen osoitetaan välittömästi kuolemaan johtaneen tapahtuman jälkeen ensisijaisesti kaikilla tai tämän ollessa mahdotonta vähintään yhdellä seuraavista tavoista: 1. ilmoittamalla kuolemasta ääneen, 2. nostamalla ja tämän jälkeen pitämällä vähintään toista kättä pään päällä, tai 3. kääntämällä ja pitämällä aseen terä maata kohden osoitettuna.
Kuolleen taistelijan tulee poistua valvojien kuolleita varten osoittamalle alueelle välttäen aiheuttamasta häiriötä yhä käynnissä olevalle taistelutoiminnalle. Poistuminen tulee tehdä taistelun niin salliessa viivyttelemättä, mutta kuitenkin välttäen muita taisteluun osallistuvia, yhä oletettavasti elossa olevia taistelijoita.
Mikäli poistuminen taistelutoiminnan välittömästä läheisyydestä ei kuolemisen jälkeen edellä mainitulla tavalla onnistu, on taistelijan hakeuduttava esteeksi soveltuvan maastonkohdan kuten muurin, kiven tai puun viereen, sekä istuttava alas tai mentävä polvelle osoittaen samalla edellä määritetyllä tavalla olevansa kuollut, kunnes tilanne sallii poistumisen sääntöjä noudattaen.
Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole sallittua.
2.4 Puolustautuminen
2.4.1 Kilven käyttäminen
Osuma kilpeen ei koskaan aiheuta luvussa 2.3 Haavoittuminen ja kuoleminen kuvattuja seuraamuksia ellei asesäännössä erikseen niin määrätä. Tämä kilven suojaamiskyky on pysyvä. Kilven rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.
2.4.2 Haarniskan käyttäminen
Haarniska suojaa kussakin osumapaikassa yhdeltä luvussa 2.2.2 Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen määritellyllä tavalla saadulta osumalta, mikäli osuma kohdistuu vain haarniskaan. Suojaamattomaan osumapaikkaan sattuvaan osumaan haarniska ei vaikuta. Taistelukohtauksen aikana tällä tavoin menetetty haarniskan suojaava vaikutus palautuu vasta taistelijan kuoltua. Haarniskan rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.
2.5 Kontakti
2.5.1 Taistelijoiden välinen kontakti
Kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.
2.5.2 Aseilla toteutettu kontakti
Kilpien ja muiden aseiden työntäminen on sallittua aseita käyttäen. Aseen varrella ei saa lyödä muita taistelijoita, eikä asetta saa käyttää painimiseen tai muuhun vääntämiseen.
2.5.3 Vastustajan aseeseen tarttuminen
Vastustajan eli toisen taistelijan aseeseen tarttuminen on sallittua aseen varresta tai kahvasta, ei milloinkaan sen terästä. Mikäli tartuntatilanne aiheuttaa vaaraa kenellekään tai edellisessä kohdassa mainittua lyömistä, painia, tai vääntämistä, on vastustajan aseesta päästettävä irti.
2.5.4 Kilpikontakti
Kilpeä saa käyttää kontaktin ottamiseen toisiin taistelijoihin, sekä näiden työntämiseen. Kilvellä ei saa lyödä eikä kaataa muita taistelijoita. Hallitsematon ryntäily ja muiden taistelijoiden kaatamisen yrittäminen on kielletty. Kilpeä käyttävä taistelija on vastuussa käyttämästään voimasta, ja häntä voidaan huomauttaa liiallisesta voimankäytöstä taistelukohtauksen jälkeen. Taistelijan varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä voivat valvojat poistaa hänet tapahtumasta.
2.6 Turvallisuus ja valvonta taistelutoiminnan aikana
2.6.1 Taistelukohtauksen aloittaminen ja lopettaminen
Valvojat aloittavat ja lopettavat jokaisen taistelukohtauksen selvillä ja taistelijoille ennen taistelutoiminnan alkamista selvästi ohjeistetuilla merkeillä.
2.6.2 Hold ja Jatkuu – komennot
Hold-komennon tarkoituksena on purkaa taistelutoiminnan aikaiset vaaratilanteet ja estää osallisten hengelle tai terveydelle aiheutuvat vauriot. Jokaisen taistelutoimintaan valvojana tai taistelijana osallistuvan tulee tällaisen vaaratilanteen havaitessaan huutaa Hold ja toimia tätä komentoa alla säätelevien sääntöjen mukaisesti. Hold-komennon käytössä tulee harjoittaa harkintaa.
Hold-komento keskeyttää välittömästi kaiken taistelutoiminnan. Komennon kuullessaan taistelijan on välittömästi lopetettava kaikki liike, tämän jälkeen toistettava Hold-komento ja käytävä polvelle odottamaan taistelun jatkumista.
Näin toteutetun tauon aikana on luvussa 2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen määritetyllä tavalla kuolleiden taistelijoiden poistuttava taistelutoiminta-alueelta. Elossa olevien taistelijoiden tulee välttää liikkumista sijoiltaan polvelle käyntiä lukuun ottamatta.
Taistelutoiminta jatkuu vasta, kun valvojat ovat selvittäneet Hold –komennon syyn ja ratkaisseet sen aiheuttaneen vaaratilanteen tai todenneet vaaratilanteen muuten ratkaistuksi. Valvojat käynnistävät taistelutoiminnan Jatkuu-komennolla. Taistelijan tulee toistaa Jatkuu-komento ennen taistelutoiminnan jatkamista.
Hold- ja Jatkuu – komentojen antamiseen voivat valvojat käyttää sellaisia merkinantovälineitä, jotka on ennen taistelutoiminnan alkamista taistelijoille selvästi ohjeistettu. Tällä tavoin annettuihin merkkeihin taistelijat suhtautuvat samalla tavalla kuin Hold- ja Jatkuu – komentoihinkin.
Hold-komennon minkäänlainen käyttö muulla kuin edellä kuvaillulla tavalla on ehdottomasti kielletty.
2.6.3 Loukkaantumiset ja henkilövauriot
Taistelijoiden tulee välttää taistelemasta selvästi loukkaantuneiden henkilöiden läheisyydessä. Loukkaantuneita tulee aina tarvittaessa auttaa ensiapupisteelle riippumatta pelillisistä tapahtumista tai tekijöistä.
2.6.4 Valvojien tehtävät ja sääntövalvonta
Valvojat vastaavat taistelutoiminnan turvallisuudesta. Valvoja voi keskeyttää taistelukohtauksen, mikäli osallistujien turvallisuus sitä edellyttää. Valvoja voi huomauttaa yksittäistä taistelijaa tämän vaarantavasta käytöksestä tai tämän liiallisesta voimankäytöstä, sekä poistaa sellaisen taistelijan, jota on jo huomautettu ja joka tästä huolimatta asettaa toistuvasti muiden turvallisuuden tieten tahtoen vaaralle alttiiksi, taistelukohtauksen ajaksi tai erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa koko tapahtumasta.
Taistelija jaetaan kuuteen osumapaikkaan: päähän, vartaloon, vasempaan käteen, oikeaan käteen, vasempaan jalkaan, sekä oikeaan jalkaan. Osumapaikka pää käsittää ihmisen kaulan ja pään. Osumapaikka vartalo käsittää hartiat hauiksen yläpuolelta ja vartalon pakaroista ja nivusista kaulaan saakka. Osumapaikat vasen ja oikea käsi käsittävät kunkin käden hauiksen yläpäästä sormenpäihin. Osumapaikat vasen ja oikea jalka käsittävät kunkin jalan vartalon pakaroiden ja nivusten alapuolelta varpaiden kärkiin saakka.
2.2 Hyökkääminen ja hyökkäysten osuminen
2.2.1 Hyökkäämistavat
Hyökkäämistapoja ovat lyönti, pisto, heitto, sekä laukaiseminen. Käytetty ase rajoittaa sille käytettävissä olevia hyökkäämistapoja. Muita kuin aseelle käytettävissä olevia tapoja ei saa käyttää. Asekohtaiset hyökkäämistavat on määritelty luvussa 3 Aseet ja aseyhdistelmät.
Lyönti ja pisto alkavat soveltuvan lähitaisteluaseen havaittavalla liikkeellä ja loppuvat havaittavaan palauttavaan liikkeeseen. Osuman tulee luvussa 2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen määritetyllä tavalla tapahtua tällaisen hyökkäyksen alettua ennen sen loppumista. Jatkuva työntävä liike aseen hyökkäyksen alun havaitun liikkeen aiheuttaman osuman jälkeen on edelleen samaa hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota. Sahaava tai pumppaava aseen terän liike tämän kuitenkin pysyessä havaittavasti kontaktissa kohteeseen on myös osa alkuperäistä hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota.
Heitolla ja laukaisemisella tarkoitetaan näissä säännöissä kaikkia kantamalta tehtyjä hyökkäyksiä. Heittoaseet heitetään ja erilaisilla jousiaseilla ja sotakoneilla laukaistaan ammuksia. Kummallakin tavalla toteutettu hyökkäys alkaa aseen irtoamisesta lähettäjänsä hallinnasta heiton tai laukaisun voimasta. Onnistunut osuma tapahtuu edellä mainitun aseen teräosan osuessa kohteeseen.
Mikään sellainen hyökkäys, jossa aseen teräosa liukuu kiinteän rakenteen pintaa pitkin ennen osumistaan kohteeseen, ei ole sallittu.
2.2.2 Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen
Hyökkääjä toteuttaa hyökkäyksen käyttämälleen aseelle ominaisella tavalla. Hyökkäykseen käytetyn voiman säätely on aina hyökkääjän vastuulla ja hyökkääjältä edellytetään harkintaa voimankäytössä. Hyökkääjän tulee käyttää sellaisia hyökkäämistapoja, jotka voidaan hyökkäämiseksi havaita. Hyökkääjä ei valvo hyökkäyksistään seuraavien osumien havaitsemista, mutta voi huomauttaa asiallisesti osumia ottamatta jättänyttä taistelijaa taistelukohtauksen jälkeen tämän osumien havaitsemisen puutteellisuudesta. Hyökkääjää voidaan huomauttaa taistelukohtauksen jälkeen liiallisesta voimankäytöstä. Valvojat voivat poistaa taistelijan tapahtumasta tämän varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä.
Yllättävät tai olosuhteista johtuen vaikeasti havaittavat hyökkäykset tulee toteuttaa poikkeuksellista varovaisuutta noudattaen sekä voimankäytön että hyökkäyksen kohdentamisen osalta, välttäen näin vauriolle erityisen alttiita ruumiinosia kuten jalkoväliä, munuaisia ja takaraivoa.
2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen
Osuma aseen terästä hyväksytyllä hyökkäämistavalla mihinkään osaan taistelijaa aiheuttaa osumapaikasta ja -kerrasta riippuen joko haavoittumisen tai kuoleman. Hyökkäyksestä aiheutuvan osuman vastaanottaminen ja sen seuraamuksia koskevien sääntöjen noudattaminen on aina kohteen vastuulla. Kohteena oleva taistelija voi taistelukohtauksen jälkeen huomauttaa liiallista voimaa hyökkäyksissään käyttävää taistelijaa tämän liiallisesta voimankäytöstä. Osumien tietoinen huomiotta jättäminen mistään syystä ei ole sallittua. Osuman tahaton huomaamattomuus on inhimillistä. Osumien huomiotta jättämisestä voidaan huomauttaa kohteena ollutta taistelijaa taistelukohtauksen jälkeen. Vartalosta selvästi irrallaan olevaan vaatekappaleeseen kohdistunutta osumaa ei lasketa osumaksi kohteena olevaan taistelijaan.
2.3 Haavoittuminen ja kuoleminen
2.3.1 Haavoittuminen
Osuma mihinkään raajaan aiheuttaa taistelijan haavoittumisen. Kyseistä raajaa ei osuman jälkeen saa enää käyttää. Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä siinä saa pitää kilpeä. Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa. Vahingoittuneesta kädestä saa siirtää aseen tai kilven terveeseen käteen.
2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen
Osuma vartaloon tai päähän aiheuttaa taistelijan välittömän kuoleman. Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien tai molempien jalkojen haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden tai jalan haavoituttua. Toisen jalan ja toisen käden haavoittumisesta tätä vastoin ei aiheudu kuolemaa.
Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät. Kuolleen taistelijan tulee osoittaa olevansa kuollut alla määritetyllä tavalla niin kauan kuin hän on taistelutoimintaan käytetyllä alueella.
Kuolleena oleminen osoitetaan välittömästi kuolemaan johtaneen tapahtuman jälkeen ensisijaisesti kaikilla tai tämän ollessa mahdotonta vähintään yhdellä seuraavista tavoista: 1. ilmoittamalla kuolemasta ääneen, 2. nostamalla ja tämän jälkeen pitämällä vähintään toista kättä pään päällä, tai 3. kääntämällä ja pitämällä aseen terä maata kohden osoitettuna.
Kuolleen taistelijan tulee poistua valvojien kuolleita varten osoittamalle alueelle välttäen aiheuttamasta häiriötä yhä käynnissä olevalle taistelutoiminnalle. Poistuminen tulee tehdä taistelun niin salliessa viivyttelemättä, mutta kuitenkin välttäen muita taisteluun osallistuvia, yhä oletettavasti elossa olevia taistelijoita.
Mikäli poistuminen taistelutoiminnan välittömästä läheisyydestä ei kuolemisen jälkeen edellä mainitulla tavalla onnistu, on taistelijan hakeuduttava esteeksi soveltuvan maastonkohdan kuten muurin, kiven tai puun viereen, sekä istuttava alas tai mentävä polvelle osoittaen samalla edellä määritetyllä tavalla olevansa kuollut, kunnes tilanne sallii poistumisen sääntöjä noudattaen.
Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole sallittua.
2.4 Puolustautuminen
2.4.1 Kilven käyttäminen
Osuma kilpeen ei koskaan aiheuta luvussa 2.3 Haavoittuminen ja kuoleminen kuvattuja seuraamuksia ellei asesäännössä erikseen niin määrätä. Tämä kilven suojaamiskyky on pysyvä. Kilven rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.
2.4.2 Haarniskan käyttäminen
Haarniska suojaa kussakin osumapaikassa yhdeltä luvussa 2.2.2 Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen määritellyllä tavalla saadulta osumalta, mikäli osuma kohdistuu vain haarniskaan. Suojaamattomaan osumapaikkaan sattuvaan osumaan haarniska ei vaikuta. Taistelukohtauksen aikana tällä tavoin menetetty haarniskan suojaava vaikutus palautuu vasta taistelijan kuoltua. Haarniskan rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.
2.5 Kontakti
2.5.1 Taistelijoiden välinen kontakti
Kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.
2.5.2 Aseilla toteutettu kontakti
Kilpien ja muiden aseiden työntäminen on sallittua aseita käyttäen. Aseen varrella ei saa lyödä muita taistelijoita, eikä asetta saa käyttää painimiseen tai muuhun vääntämiseen.
2.5.3 Vastustajan aseeseen tarttuminen
Vastustajan eli toisen taistelijan aseeseen tarttuminen on sallittua aseen varresta tai kahvasta, ei milloinkaan sen terästä. Mikäli tartuntatilanne aiheuttaa vaaraa kenellekään tai edellisessä kohdassa mainittua lyömistä, painia, tai vääntämistä, on vastustajan aseesta päästettävä irti.
2.5.4 Kilpikontakti
Kilpeä saa käyttää kontaktin ottamiseen toisiin taistelijoihin, sekä näiden työntämiseen. Kilvellä ei saa lyödä eikä kaataa muita taistelijoita. Hallitsematon ryntäily ja muiden taistelijoiden kaatamisen yrittäminen on kielletty. Kilpeä käyttävä taistelija on vastuussa käyttämästään voimasta, ja häntä voidaan huomauttaa liiallisesta voimankäytöstä taistelukohtauksen jälkeen. Taistelijan varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä voivat valvojat poistaa hänet tapahtumasta.
2.6 Turvallisuus ja valvonta taistelutoiminnan aikana
2.6.1 Taistelukohtauksen aloittaminen ja lopettaminen
Valvojat aloittavat ja lopettavat jokaisen taistelukohtauksen selvillä ja taistelijoille ennen taistelutoiminnan alkamista selvästi ohjeistetuilla merkeillä.
2.6.2 Hold ja Jatkuu – komennot
Hold-komennon tarkoituksena on purkaa taistelutoiminnan aikaiset vaaratilanteet ja estää osallisten hengelle tai terveydelle aiheutuvat vauriot. Jokaisen taistelutoimintaan valvojana tai taistelijana osallistuvan tulee tällaisen vaaratilanteen havaitessaan huutaa Hold ja toimia tätä komentoa alla säätelevien sääntöjen mukaisesti. Hold-komennon käytössä tulee harjoittaa harkintaa.
Hold-komento keskeyttää välittömästi kaiken taistelutoiminnan. Komennon kuullessaan taistelijan on välittömästi lopetettava kaikki liike, tämän jälkeen toistettava Hold-komento ja käytävä polvelle odottamaan taistelun jatkumista.
Näin toteutetun tauon aikana on luvussa 2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen määritetyllä tavalla kuolleiden taistelijoiden poistuttava taistelutoiminta-alueelta. Elossa olevien taistelijoiden tulee välttää liikkumista sijoiltaan polvelle käyntiä lukuun ottamatta.
Taistelutoiminta jatkuu vasta, kun valvojat ovat selvittäneet Hold –komennon syyn ja ratkaisseet sen aiheuttaneen vaaratilanteen tai todenneet vaaratilanteen muuten ratkaistuksi. Valvojat käynnistävät taistelutoiminnan Jatkuu-komennolla. Taistelijan tulee toistaa Jatkuu-komento ennen taistelutoiminnan jatkamista.
Hold- ja Jatkuu – komentojen antamiseen voivat valvojat käyttää sellaisia merkinantovälineitä, jotka on ennen taistelutoiminnan alkamista taistelijoille selvästi ohjeistettu. Tällä tavoin annettuihin merkkeihin taistelijat suhtautuvat samalla tavalla kuin Hold- ja Jatkuu – komentoihinkin.
Hold-komennon minkäänlainen käyttö muulla kuin edellä kuvaillulla tavalla on ehdottomasti kielletty.
2.6.3 Loukkaantumiset ja henkilövauriot
Taistelijoiden tulee välttää taistelemasta selvästi loukkaantuneiden henkilöiden läheisyydessä. Loukkaantuneita tulee aina tarvittaessa auttaa ensiapupisteelle riippumatta pelillisistä tapahtumista tai tekijöistä.
2.6.4 Valvojien tehtävät ja sääntövalvonta
Valvojat vastaavat taistelutoiminnan turvallisuudesta. Valvoja voi keskeyttää taistelukohtauksen, mikäli osallistujien turvallisuus sitä edellyttää. Valvoja voi huomauttaa yksittäistä taistelijaa tämän vaarantavasta käytöksestä tai tämän liiallisesta voimankäytöstä, sekä poistaa sellaisen taistelijan, jota on jo huomautettu ja joka tästä huolimatta asettaa toistuvasti muiden turvallisuuden tieten tahtoen vaaralle alttiiksi, taistelukohtauksen ajaksi tai erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa koko tapahtumasta.