Sotahuuto

Niinotta näitä sotan reklementtejä, niääs. Hujellettaanko myö sitä vaan niinku Hafleurissa aikanaan, vai olisiko sadassa vuodessa opittu vähän niitä semmottii ulkomaitten stratakeemejakkii?

Tilannekatsaus joukkojen kompositiosta antais ymmärtää että meillä ei ole oikeastaan yhtään linjajyrää tässä lipussa. Ihan jees, ne onkin tylsiä :)

Kilpien ja pönttökypärien sijaan meillä on kuitenkin kaksi isoa vahvuutta:

1) liikkuvuus. Paljon kevyitä joukkoja, joissa hyväntuntuisesti erilaisia aseita.

2) Keskimäärin melko pitkiä aseita. Turan keihäät, Gall Óglaighin kaksmetriset miekat ja glaivet, Korppien keihäät. Näillä pystytään tekemään pahaa jälkeä ylivoima-tilanteissa (mitä pitää hakea sillä liikkuvuudella) tai hidastamaan isompia vastustajia katkomalla jalkoja tms ja vetäytymällä sitten.

Näkisin että eräs suht ideaali tilanne, avoimessa kenttätaistelussa tai metsäkohtaamisessa meillä on nopea isku vastustajan linjan sivulle, missä pitkät aseet ja jousimiehet toimivat yhteistyössä. Jos oletetaan että kyseessä on vastapuolen oikea siipi, iskemme about seuraavassa muodossa (ascii-rulez):
----S---S----------------
--S-K-S-S-GS--V V V V VVVVVVV
---KS-KJG-K--S-VVVVVVVVVVVVVVVVV
-----K--Ó-Ó-Ó-Ó-TTTTTTTPPOOOOOOO
------------Ó--Ó---P--P--P------OOOOOO

Legendaa:
V=vihollisen linjakilpi-/-keihäsmies
S= vihollisen kevyt skirmari
K=Tuonen korppeja
G=Gobliineja
Ó= Gall Óglaighi
T= Turaa
P= Pikardialaisia
O= omia linjaukkoja ad infinitum

Pointti siis että Tura jonka takana/muassa Pikardien jouset+paviset kulkevat sitoo vihollisen linjaukkojen reunan. Korpit, Imperator ja Goblinit ajavat sivustaa suojaavat skirmarit taaksepäin, jolloin syntyneessä raossa Gall Óglaigh yhdistää voimat Turan kanssa ja lisää painetta vihollisen raskaiden nurkkaan, tavoitteena lähteä rullaamaan linjaa. Samalla Korpit, Imperator ja Goblinit, tilanteen mukaan mahdollisesti myös Gall Óglaighit pyrkivät juoksentelemaan linjan taakse jos suinkin mahdollista, aiheuttaen tuhoa ja kuolemaa, vähintään melkoista vitutusta. Mielestäni meillä pitäisi olla ihan kohtalaiset saumat saada voittoja noissa sivustojen kahakoissa, varsinkin jos niihin osallistuu kilpi+miekkaskirmarien lisäksi Turasta ja Gall Óglaighista panssaroituja/isoaseisia taistelijoita.

Tää yhtenä tällaisena heittona alkuun siis vaan, varmaan täs kaikenlaista keksitään. Käytäntö riippuu myös paljon siitä kenen kanssa ollaan liitossa milloinkin.

Me goblinit emme ole parhaillamme jos joudumme kohtaamaan vastustajat suoraan edestä, vaan me flänkkäämme tarpeeksi kaukaa jolloin levitämme vastustajan linjaa.

PS. Tekisitkö otsikoista sellaisia että tajuaa heti mitä ne sisältävät.

PattiJalka kirjoitti: PS. Tekisitkö otsikoista sellaisia että tajuaa heti mitä ne sisältävät.

Luulen, että kyseisen herran tapauksessa mahdottomuus. Mutta ihan nyt palaten aiheeseen. ASCII grafiikan toimivuuden edessä on vain kumarrettava pyhää yksinkertaisuutta. Ajatus vaikuttaa ihan ok toimivalta, mutta säilyttäisin tässä jonkinlaisen oddball mahdollisuuden. Kuten aikaisemmin PattiJalka totesi goblinien haluavan flänkkiä kauempaa, joten tarjotaan heille sitä, tosin jos mahdollista parin jousen (Turan?) lisäyksenä.

Ideoita vain mukaan sekoittakaa. Stormatkaa.

Korppien kolmemetriset keihäät ei varmaankaan kuulu tuohon skirmausosastoon? itselläni on luultavasti miekka käytössä, ja juoksen ihan mielelläni jos on tarvis.

Serkkupojan pitkiä strategiasepostuksia odotellessa (Aladobiximme majailee tällä hetkellä mökillä) raotan sanaista arkkuani muutaman sanaisen verran.

Tura on tavannut kuluneina vuosina tehdä harvinaisen tuhoisaa jälkeä brutalisoimalla vastapuolen rivejä linjanmurtoryhmänä. Muutenkin nopealla ja skirmaavalla armeijamme olisi rahkeet nostaa helvettiä oikein olan takaa vihulaisarmeijoiden selkärangassa. Sensijaan että jurotaan liikaa paikallaan jossain paukuttelemassa, rymistetään linjasta kerralla läpi ja lujaa.

Ps. Ketjun nimihän on aivan loistava.

Skirmaajat voidaan pitää aloillaan mutta niiden perässä juoksusta en ole ihan varma; meikäläisten keihäät kun ei ole niitä kevyimpiä niinkui styxe jo tässä sanoikin.

Eräs meikäläisistä ehdotti että koko englannin armeija kasautuisi tiiviiksi massaksi ja hyökkäisi vihollisen sivustan yksittäisten ryhmien kimppuun. Tälläisellä massalla olisi ylivoima etu ja se toimisi kuin Pacman syöden ryhmän yksi kerrallaan. Liekö tuossa ideaa, mutta ainakin jokin suunnitelma kaivataan .

Kannattaa muistaa, että me ei välttämättä saada/kyetä/haluta taistella joka skenussa yhtenäisenä armeijana, vaan englannin ryhmät jaetaan sopiviin rakoihin ison armeijan etujen mukaisesti. Meidän armeija on kuitenkin aika tollanen tuki-armeija rynnäkköryhmineen, pienine skirmish/anti-skirmish-soluineen ja tulitukiryhmineen. Tällöin yksittäiset joukot luonnollisesti toimii kuten parhaaksi näkevät tai kuten yhdessä ollaan armeijan johtoportaan kanssa sovittu.

Suunnitelmia on tietty hyvä tehdä: olis varmaan hyvä olla näkemyksiä siitä, miten toimitaan kun kohdataan erilaisia haasteita (vastassa raskas linja, häröpalloja metsässä, tms.) yhtenäisenä joukkona, ja miten meidän armeija/ryhmät voi tukea eri yhdistelmäarmeijoita, ja mitkä ryhmät muodostavat hyviä komboja. Yksinkertaisuus on hyve, taistelukentällä kaikki yhtään monimutkaisemmat juonet unohtuu helposti.

Onko muuten jotain tietoa, onko asetelma aina 2 kolmen armeijan yhteisarmeijaa vastakkain, vai onko 2 vs. 2 vs. 2 myös?

Noh, kyseessä käsittääkseni on kahden suvun välinen sota, joten epäilen että kolmatta osapuolta ei tulla näkemään ;D

frozen kirjoitti:Noh, kyseessä käsittääkseni on kahden suvun välinen sota, joten epäilen että kolmatta osapuolta ei tulla näkemään ;D

Tavallaan tykkäisin sellaisesta ''oikeasta'' Bosworthista, missä Stanley (siis me) seisoskelee sivussa koko taistelun ajan ja päättää sitten lopuksi kumpi puoli voittaa... tai ehkä ei sittenkään. Toivon ainakin että kaikki skenaariot ovat mahd. simppeleitä noiden osapuolien suhteen.

Sitten aiheesta, eli ensimmäisen kertaluokan (ts. tämän armeijan komponenttien, mahdollisista armeijojen välisistä kuvioista onkin oma ketjunsa jo) yhteistoiminnasta:

Tuota läpimurtoa kelailtiin pitkään sivustahyökkäyksen ohella galloglachien ryhmätaktiikaksi kun joskus talvella joukkuetta ideoitiin. Taidettiin lopulta enemmän tai vähemmän unohtaa se, kun huomattin että joka jamppa tarvitsee 2m tyhjää tilaa (kaikkiin suuntiin x_o) miekkaa heilutellakseen+ei oikein pärjätä tornikilpiä vastaan+joukkueeseen ilmoittautui odotettua enemmän kernejä (kevyitä juoksijoita). Kuitenkin tässä armeijan kokonaisuudessa suoraan läpimenoa voisi varmaan ihan uskottavasti soveltaa.

Jos ympätään yhteen Turan ryskäjät, Korppien isot aseet ja Gall Óglaighin 7-8 panssaroitua galloglachia+hilparikernit, niin summaksi saadaan mitä, ~25-35, ehkä jopa 40 varsin varteenotettavaa varsiase-agressoijaa? Vai laskenko väärin? Kuitenkin kun kasassa on kymmeniä varsiaseita, luulisi näillä saavan jotain aikaan.

Korpeista varmaan reilusti alle puolet on käyttämässä varsiaseita, vaikka meillä niitä kymmenkunta onkin. Tietty voidaan koittaa tehä asialle jotain, mutta vaikea sanoa kuin moni on valmis niitä käyttämään ja missä skenuissa ;P

Ryhmien pikaista palautetta lukiessa tuli heti mieleen millainen puolenvaihtohelvetti voi syntyä, kun englantia siirrellään puolelta toiselle. Kaikenkirjava aseistus voi toki synnyttää tuon Juliuksen pelkäämän ilmiön siitä, että porukka randomisoituu ympäri taistelukenttää pahoihin paikkoihin...

Varsiaseita hehkuttaessa on kuitenkin muistettava, ettei varsta pärjää, ellei se saa kilpeä suojakseen. Aggrolla päälle rymistelevät skirmaajat ottavat mieluustikin osuman jalkaan paukuttaakseen varstoittajaa kalloon. Montako kilpeä yhteisenglannilla on käytössä, mikäli voidaan turvata ainoastaan omiin?

Lasketaanko muoviset ufokilvet?

Goblineiden kuusi henkinen flänkkäys porukka käyttää vain kilpiä.

Ovathan ne ufokilvetkin kilpiä.

Ufokilpien kanssa ei kannata mennä haastaan yhtäkään linjaryhmää. Se kannattaa unohtaa kokonaan. Kokemusta meinaan on Sen sekunnin aikana kun epäröi, että "onkohan tää sittenkään hyvä idea", niin teidän etulinjasta puolet on kuolleita ja puolilta on mennyt jalka. Että sillain. Näin Tura vuosina 06 ja 07. Me ollaan kuitenkin vähän kasattu itseämme B)

* Korjaan, ufojen kanssa ei kannata hankkiutua yhteenkään suoraan linjataistelutilanteeseen. Flänkkäämiseen, näykkimiseen ja muuhun häröilyyn ne käyvät hyvin.

Meil on muutama paviisi ja TURAllahan kuulostais olevan noit kilpiä. Mut muita isoja kilpiä ei kai ihan sikana ole?

Aika pelottavaltahan tuo isojen kilpien puute kuulostaa. Ufoilla pelatessa kun ne jalat lähtevät melko hyvin kävelemään. Porukan luonne muuttuu melkolailla toisenlaiseksi, linjaan tai saumaan on vaikea mennä ilman varmuutta että porukka kestää kovan sysäyksen. Mitä TURAlla on siis käytössään? Siis ihan konkreettinen lukumäärä kilvistä?

Korppien riveissähän on nyt pari auerbachilaista, joilla muistaakseni oli tornikilpiä. pitänee kysyä, mitä varusteita pojilla on tänä vuonna...

Encore kirjoitti:Mitä TURAlla on siis käytössään? Siis ihan konkreettinen lukumäärä kilvistä?

tälleen lonkalta sanoisin että minimissään kymmenen.

joku varmistanee..

kunnon "ovikilpiä" korpeilla tulee olemaan max 4-5 (07 auerbach stuffii), kunhan ne saadaan kunnostettua. Niiden käytöstä ei kuitenkaa olla meidän tiimistä oikein päätetty vielä, mutta mahdollisuus olisi....

Jep, kuten Max jo sanoi, ufot on toimivia kunhan ei edestä mennä. Panostakaa jalkapanssareihin, ja muistakaa, että kun vastustaja lyö jalkaan, te lyötte päähän.

Joku ahkera voisi pistää pystyyn topicin jossa pohditaan vastapuolen ryhmien heikkouksia ja vahvuuksia.
Itse en sitä jaksa tehdä kun kirjoittelen täällä metsän siimeksestä kännykällä tekstiviesti nopeudella.

Meidän ei tarvitse liikaa huolehtia Englannin kilpien määrästä. Jos mietitään avointa kenttätaistelua, niin armeijoiden kilpimuurit muodostaa lähinnä York ja Lancaster. Jos meillä on pokkaa käyttää sitä taistelukentän tilaa hyväksemme ja jos ryhmienjohtajat rajottavat omaa taistelukiimaansa, että saavat joukkojaan komennettua myös kun rintamat lähestyvät toisiaan, olemme vahvoilla. Rintamat eivät ikinä lähesty toisiaan tasaisesti eikä taisteluja käydä suorassa. Esimerkiksi Entalia on aina ollut aloitekykyinen ja rohkea ryhmä. Jos siis Entalia lähtee oman armeijansa linjoista rynnäköimään ennen muita vihollisia Turaa päin, niin Gobliinit tai jokin muu vaikkapa ufokilvellinen porukka voi ihan reilusti irtautua omasta linjastaan ja hyökätä rynnäköivän Entalian kylkeen. Se alle 10 hengen aukko omassa linjassa ei tunnu missään jos oman ryhmän nokan edessä tallustelevat viholliset ovat vielä kaukana ja jos paikkaavia ryhmiä löytyy. Paikkoihin kannattaa aina tarttua ja sitä meidän pitää tehdä nyt kun kokoonpanomme ei tule pärjäämään suorassa linjataistelussa. Esimerkkitapauksessa käy hyvällä tuurilla niin, että kokonainen ryhmä saadaan hajotettua ja miltei tuhottua, ennen kun muut viholliset ovat vielä edes taistelukontaktissa. Tuli myös mieleen, että itse olen huomannut joka ainoana vuonna yleisen Sohu-kankeuden. Se kestää about kolme ensimmäistä skenaariota. Kaikki ovat vielä niin jäässä eikä kukaan koskaan uskalla tehdä mitään näyttävää, liikkuvaa, tehokasta ja riskaapelia. Tämä kankeus meidän on voitettava ja otettava pallo haltuun heti ensimmäisessä skenaariossa. Tyylillä ja nauraen räkäisesti.

asiaa

Lähinnä nyt ajatukseni oli se, että olemmeko omavaraisia sen kilpirivistön suhteen, vai joudummeko aina turvautumaan muihin. Mutta kilpimäärä kuulostaa ihan buenolta jo tähän mennessä. Kops-Maxin kommentin mukaisesti, emme linjaan mene, emmekä sinne edes halua. Röyhkeät eleet on meidän hommaa. Olen muuten huomannut ihan saman kankeuden SoHuissa, meneekö se sitten ensimmäisten taisteluitten jännäämisen piikkiin. Härskeillään ihan alusta asti olan takaa, niin eiköhän ainakin glooriaa tule.

Vihaista taklauspeliä alkusummerista asti! Käytetään sitä liikkuvuutta.

On tässä sekin järki, että varsiaseelliset soturit pärjäävät varmaan paremmin, jos menevät härskisti päälle, eivätkä jää kilpirivin eteen kuikuilemaan, että milloin sieltä tulee keihästä. Hilparilla on helpompi lyödä kuin torjua, ja jos sillä lyödään niin vastapuoli ei voi sekä lyödä että torjua.
Kun painetaan syvälle viholliseen, niin en voi liikaa painottaa sivuaseen merkitystä. Puukot ja tikarit kaikille, joiden ase tavoittelee leuankorkeutta, kun pääase kuitenkin käy joskus liian pitkäksi.

Sipi kirjoitti: Kun painetaan syvälle viholliseen

Tura approves.

T: Turan eliitti