Sotahuuto

Sotahuuto tarvitsee jossain vaiheessa historiallisen tapahtumakehyksen, johon skenaariot liittyvät. Ehdotuksia otetaan vastaan. Toistaiseksi ilmassa ovat olleet:

1. GRUNWALDIN TAISTELU (1410)
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_ ... %281410%29

Puola-Liettuan joukot ryhtyivät 1410 Grunwaldissa aseelliseen vastarintaan pitkään aluetta vainonneita Teutoniritareita sekä Liivinmaan Miekkaveljiä vastaan. Kyseiset järjestöt olivat 1200-luvulta alkaen perustaneet Chełmnon alueelle tukikohtia käännyttääkseen pakanalliset Preussilaiset sekä ukkosjumalaa, Perkunasta, palvovat liettualaiset.

Liettulaisten käännyttäminen osoittautui kovemmaksi palaksi mitä aluksi luultiin, mutta Liettuan sotaherra Gediminas 1300-luvulla lupasi vihdoin käännyttää maansa kristinuskoon. Vanhat tavat olivat kuitenkin juuttuneet erittäin syvään eikä käännytystä käytännössä tapahtunut. Sotiminen ja ritareiden harjoittama ryöstely sai jatkua.

2. JOKIN SUOMEN SOTA
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sodat

Kyllä Suomessakin keskiajalla osattiin sotia, riehua ja rällästää. Ongelmana lienee materiaalin saaminen historiallisesti korrekteihin skenaarioihin. Toisaalta, tuskin Sotahuuto2006 tarkkuus historiallisissa asioissa on sinne tulevien pääkiinnostuksen kohde.

Oletteko miettineet sellaista, että halutaanko sellainen kampanja, jossa kumpaankin osapuoleen tulisi mielellään osaanottajia? En tiedä kuinka moni olisi mielellään venäläinen Suomi vs. Venäjä sodissa..

Tietysti jotain Tanska vs. Ruotsi-sotia oli 1400-luvun kuluessa paljon ja 1500-luvun puolelta olisi esimerkiksi Kustaa Vaasan valtaannousu. Niihin osallistui myös suomalaisia ja esim. saksalaisia.. Siitä saisi jotain irti kenties, jos saisi.

Mutta jos edellisen tapahtuman ristiretkiteemaa halutaan jatkaa, voisi sellainen kun hussiittien taistelut (käyty Böömissä) olla ihan hyvä vaihtoehto tai mahdollisesti joku turkkilaisia vastaan käyty sota.. Turkkilaisia vastaan käydyissä sodissa esiintyi tuohon aikaan esim. Vlad Tepes, joka on Draculan esikuva.

Tossa Liettua-Puola-Teutonisodassa (1409-1411) on joitain hyviä puolia:
1. Riittävästi materiaalia
2. Mielenkiintoiset sotajoukot (On katolisia ritareita, miekkaveljiä, muslimitartareita, ortodokseja, palkkasotureita)
3. Pääsee huutamaan "Perkunas!"
4. Jatkaa edellisen Sotahuudon ristiretkitematiikkaa

Ehkä Suomi on vähän huono idea. Jatkakaamme pohdintoja. Vlad Seivästäjän edesottamukset eivät ole poissuljettuja nekään.

Hei,
Eve kyseli minulta ehdotuksia tapahtuman kehykseksi, joten listaan tähän joitain sotia 1400-luvulta tai sen tienoilta.

1) Hussiittisodat 1420-1434: ristiretkiä Böömissä vaikuttanutta hussiittiliikettä vastaan. Jatkaisi mukavasti ensimmäisen osan ristiretkiteemaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Hussite_Wars

2) Sotia Suomessa. 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa Suomessa käydyt sodat ja kahakat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: kiistat pohjoismaisessa Kalmarin unionissa ja sodat Venäjää vastaan.
Venäjän varsinaista hyökkäystä lykättiin 1475 ja 1480 Erik Akselinpojan tekemillä onnistuneilla hyökkäyksillä, mutta nämä tapahtuivat talvella, eivätkä siksi sovi Sotahuutoon.
Talvella 1495-1496 tuli Venäjän päähyökkäys, joka torjuttiin Viipurissa ("Viipurin pamaus"). Seuraavana kesänä oli kahakointia Pohjois-Pohjanmaalla: Venäjä teki siviileihin kohdistuvan ryöstä- ja tuhoretken.
Alkusyksystä Ruotsi-Suomen joukot hyökkäsivät Ivangorodiin Narvajoen suulla ja valloittivat sen.
Unionikiistat olivat suurimmilta osin riitoja tai korkeintaan pieniä kahakoita, eivät kunnon sotia Suomessa 1400-luvulla. 1500-luvun alussa oli ns. Juuttiviha, jossa tanskalaiset ryöstelevät Suomea. 1520-luvulla Kristian II ensiksi valloitti Suomen linnat ja 1523 Suomi oli liitossa Tanskan kanssa Kustaa Vaasan kapinaliikettä vastaan. Tultuaan kuninkaaksi Kustaa Vaasa valloitti myös Suomen linnat.

3) Tanskan ja Ruotsin sodat
Unionisotien merkittävin taistelu lienee Brunkeberg 1471, jossa ruotsalaiset voittavat Tanskan valloitusjoukot Tukholman lähellä ja varmistavat tilapäisen irtautumisen Kalmarin unionista valtionhoitaja Sten Sturen johdolla.

4)Ottomaanien ja Eurooppalaisten konflikteja Itä-Euroopassa, Romanian tilanteisiin liittyisi Vlad III, joka on Draculan esikuva. Mahdollisuus jatkaa ensimmäisen sotahuudon ristiretkiteemaa.

5) Burgundin sodat: sveitsiläinen motivoitunut ja hyvin harjoitettu nostoväki voittaa Euroopan moderneimman palkka-armeijan konfliktissa, joka on osa Habsburgien ja Valois-hallitsijasuvun välistä välienselvittelyä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Burgundian_Wars

6) 100-vuotinen sota
Ranskan ja Englannin välisten sotien sarja 1300- ja 1400-luvuilla. Alkupään merkittävät taistelut, Crécy, Poitiers ja Agincourt, ovat liiankin kulutettuja aiheita, joiden hehkutus usein peittää sen faktan, että ranskalaiset lopulta voittivat sodan. Tunnetuin hahmo on Jeanne d'Arc.

7) Ristiretkiteemaa jatkaisi myös uskonpuhdistusta seuranneet sodat 1500-luvun alussa.

Tietenkään 1400-luku ei ole määrätty vuosisata. Edellinen Sotahuuto taisi sijoittua 1100-luvulle, joihin myös pelaajiemme asearsenaali ja varusteet sopivat. Liian "moderneissa" sodissa on ruutiaseita ja tykkejä, joita emme pysty simuloimaan. Hyvä olisi, jos saisimme tapahtumakehyksen, joka degeneroituu pikkukahakoiksi (Sotahuudon joukkojen koko mielessä).

Ristiretkitematiikkasta voisi tosiaan lähteä, ihan kunnioituksesta edellistä osaa kohtaan.

Nuo Baltian oudommat sodat ovat siitä viehättäviä, että niistä ei juuri yleensä puhuta ja täten ne jättävät tilaa mielikuvitukselle. Kannatan. Alueella on sodittu 1100-1400 todella paljon, joten kyllä sieltä kontekstia löytyy.

Tuo Grunwald näyttää ihan hienolta taistelulta, mutta toisaalta siellä oli aika paljon hevosjoukkoja, sekä tykkejä ja muita ruutiaseita. Ja nuo Baltian taistelut ja aika monet muutkin taistelut mm. Englannissa skottien ja walesilaisten ja muiden välillä noilta samoilta ajoilta 1000-1400 ovat myös aika kiinnostavia, ja niistä kun ei tosiaan hirveästi tietoa, niin niitä voisi kehitellä sopivammiksi boffausskenaarioiksi, kuin mitä Grunwald valmiina on.

Toisaalta jos jatkumoa taisteluihin suunnitellaan, niin jokin ensimmäisen ristiretken taisteluissa arabien maaperällä ehkä sopisi paremmin.

Vielä kun tapahtumakehys sopisi kotimaisiin havumetsiin, olisi hyvä. Jerusalemin kuivat tasangot ja aavikot ovat aika vaikea toteuttaa näillä leveyspiireillä.

Nyt näyttää siltä, että tapahtumakehys osuu tuohon Teutonivaltio vs. Liettua-Puola, ellei joku keskiviikkoon mennessä kehitä Hienointa ja Parasta Ideaa ikinä.

Olette siis ilmeisesti päättäneet tuosta tapahtumakehyksestä ja jos todella päädyitte tuohon Grunwaldin taisteluun, sopii teitä onnitella, sillä kahnaus on yksi myöhäiskeskiajan monipuolisimmista noin osallistujakaartinsa valossa. Saksalaisen ritarikunnan (siis eng. Teutonic Knights, johon Brethren of the Sword, eli Kalpaveljeskunta oli jo hyvän aikaa sitten sulautettu) riveissä taisteli ritariväkeä ympäri Euroopan, jonka koulutuksen olennainen osa oli niin sanottu Prusseinreis, eli Preussin retki. Lisäksi lukuisat palkkasoturijoukot kuuluivat ritarikunnan vahvuuteen taistelun alkaessa. Vastapuolella taasen taisteli niin puolalaista kuninkaallista väkeä aina ritareista asemiehiin kuin liettualaisia metsäveikkojakin. Lisäksi mukaan saksalaislahtiin ilmoittautui taaja joukko venäläisiä sekä jopa mongoleita, joukossaan tuleva Kultaisen Ordan kaani. Monenlaiselle mosurille on siis tilausta.

Pienehköjä ongelmia, joiden poisselittämistä kannattaa miettiä muodostavat seuraavat asiat:

1. Grunwaldin taistelussa ei missään vaiheessa ollut pidemmästä kampanjasta. Puola-Liettuan kuningas oli kerännyt hämmentävän suuren ynnä sekalaisen armeijansa kokoon nopeasti ja aivan yhtä nopeasti se oli hajoamassa. Näin ollen puola-liettualaiset pyrkivät nopeaan ja ratkaisevaan kontaktiin, johon myös itseluottamuksessaan järkähtämättömät teutonit pyrkivät. Näin ollen käytännössä kaikki ratkaistiin yhdessä kenttätaistelussa. Tämä asettaa haasteensa skenaariosuunnittelulle ja on huomioitava, mikäli historialle tahdotaan olla uskollisia.

2. Grunwaldin taistelussa kumpikin puoli luotti huomattavissa määrin ratsuväkeen. Erityisesti saksalaisten puolella koko toivo menestyksestä laitettiin raskaan ritariratsuväen ensimmäiseen hyökkäysaaltoon. Tästä huolimatta tehtävänne on tavalla tai toisella keksiä mielekkäitä skenaarioita myös jalkaväelle. Yksi mahdollisuus on tietysti huomioida se, että puolalaiset olivat leiriytyneitä metsään, mikä esti ratsuväen käytön ja pakotti saksalaiset odottamaan puolalaisten aloitetta ja kentälle siirtymistä. Eli tässä tapauksessa tarjolla olisi väkivaltaiseen tiedusteluun erikoistuneiden yksiköiden typeryyksiä vihollisia kuhisevassa metsässä.


1+2 = Itse lähes suosittelisin Grunwaldin taistelun hylkäämistä sellaisenaan ja kontekstin ottamista määrittelemättömämmästä ritarikunnan sotaretkestä vielä pakanalliselle Liivinmaalle tai Samogitiaan. Saksalainen ritarikunta kuitenkin teki parhaimmillaan kapinoiden aikana 8 kampanjaa vuodessa alueelle ja näille osallistui runsaasti ritariväkeä ynnä palkkasotureita ympäri Euroopan. Lisäksi jo tuolloin Puolan kuninkaat katsoivat pahalla teutonien levittäytymistä alueelle, jota pitivät valtapiirinään, ja tukivat enemmän tai vähemmän aktiivisesti kapinallisia. Lisäksi tuolloin taistelut voi vaivatta siirtää metsiin tai jopa alueelle tyypillisille soille, joilla ritariväkikin on joutunut jalkautumaan. Mikäli aputyövoimaa tarvitsette voin kyllä ottaa huolekseni edellisen sotahuudon tapaan historiallisen kontekstin värkkäämisen, kun siihen liittyvän kirjallisuuden nyt saa kuitenkin tentittyä.

Grunwaldia (Ryynevaldia, vai miten joku baltian historian tutkija minua taas korjasikaan tuskin pystytään järkevästi toteuttamaan. Tosin tuossa sodassa (1409-1411) oli paljon muitakin pienempiä kähinöitä, joita voisi ehkä käyttää. Tapahtumakehys tulee sijoittumaan johonkin Liettuan ja/tai Puolan sekä naapurivaltojen (käytännössä teutonit) kärhämöintiin, mutta yhä vähenevällä todennäköisyydellä juuri Grunwaldin taisteluun. Hyviä pointteja Kantti, jotka olen myös itse joutunut toteamaan.

Jos sinua kiinnostaa osallistua historiallisen kontekstin kehittämiseen, olet tervetullut. Asiantuntemustasi arvostetaan.

euroopassa käytiin niin paljon sotia ns. pimeällä keskiajalla ettei valinnanvaran pitäisi loppua kesken. Olisi varmasti hyvää pelin tasolle jos puolueet jakautuisivat jotenkin kuin tuossa Gun... mikälien taistelussa jolloi saisi monta erillaista ja persoonallista ryhmää. Lisäksi voisi olla hyvä valita jossain maastoltaan suomen kaltaiseessa maassa käyty sota. Esim. turkkia on hankalaa kuvitella suomalaiseen maisemaan.

Lisäksi voisi olla hyvä valita jossain maastoltaan suomen kaltaiseessa maassa käyty sota. Esim. turkkia on hankalaa kuvitella suomalaiseen maisemaan.

Onhan meilläkin esim. Yyteri, josta saisi hiekkamaisemaa ihan kiitettävästi, mutta tietysti ne palmut puuttuu.. Sitä vaan tarkoitan, että tarpeen tullen Suomestakin löytyy maastoa hommaan jos toiseen, kun ei nyt niitä sademetsiä sentään oteta huomioon.. Jos joskus keksii jonkun mahtavan idean johonkin tietyssä ympäristössä käytyyn sotaan, niin kannattaa muistaa meidän rakkaan kotimaammekin monimuotoisuus rannikon kivisistä niemistä Yyterin sannoille asti.

Pakko vielä maisemista todeta, että eihän meillä sentään aavikkoa ole, mutta kyllä viimeksi siltatyöntöön osallistuneet aina tuomaria myöten saivat melkoisen hyvän simulaation pölyisistä oloista, vaikkei kontekstia oltukaan aavikolle sijoitettu. Ja vaikka ympärillä on tuossa metsää, niin onhan näitä: http://harkko.greywolves.org/gallery/album23/IMG_2637

Tällä kertaa melkein jopa toivoisi hieman vähemmän pölyä...

Pelipaikka on jo lyöty lukkoon ja tietääkseni sieltä ei aavikkoa löydy. Pysytään nyt maan pinnalla.

pistäkääpä sitte tonne asiaan kuuluvalle "pelipaikka" foorumille asiast. Kiitos!

Pelipaikka threadi oli vain spekulointia varten.

Oikea threadi on tuo missä sanotaan, milloin sotahuuto järjestetään.

http://snild.laatikko.org/sotahuuto/viewtopic.php?t=17

kiitti

tifa- kirjoitti:

Lisäksi voisi olla hyvä valita jossain maastoltaan suomen kaltaiseessa maassa käyty sota. Esim. turkkia on hankalaa kuvitella suomalaiseen maisemaan.

Onhan meilläkin esim. Yyteri, josta saisi hiekkamaisemaa ihan kiitettävästi, mutta tietysti ne palmut puuttuu.. Sitä vaan tarkoitan, että tarpeen tullen Suomestakin löytyy maastoa hommaan jos toiseen, kun ei nyt niitä sademetsiä sentään oteta huomioon.. Jos joskus keksii jonkun mahtavan idean johonkin tietyssä ympäristössä käytyyn sotaan, niin kannattaa muistaa meidän rakkaan kotimaammekin monimuotoisuus rannikon kivisistä niemistä Yyterin sannoille asti.

Tosin näin Porilaisena Jyväskylässä täytyy sanoa että tuo yyteri on kyllä aika viimeinen paikka järjestää mitään tapahtumia. Syitä on kyllä aika riittävästi jos sikseen tulee. Vaikka ei tätä nyt edes toivon mukan olla harkitsemassakaan ainakaan tänä vuonna.

-Maasto on hiekkapohjaista havumetsää, pääosin kitukasvuista mäntyä.
-Ihmiset. Koko rannan mitalta auringonpalvojia jotka eivät kyllä vaihda paikkaansa mistään hinnasta oli paikalla satapäinen lauma nörttejä ja hippejä miekkoineen ja haarniskoineen tai ei. Näin siksi että ne ihmiset ovat porilaisia.
-Paikka on tietenkin luvanvarainen tällaisia tapahtumia ajatellen, joten kun kyseessä on Pori ja jazz-kuukausi, ei lupaa varmasti irtoa kaiken mahdollisen ollessa kiinni jazzien toiminnassa.

En jaksa alkaa nutista tästä tämän enempää.