Taistelutaktiikka

[JonTzu]

Miten tässä nyt aiotaan tapella. Otetaanko ainoaksi taktiikaksi että juostaan päin massalla ja pidetään peukkua? Vai onko muita ehdotuksia?

[A]

Jos nyt kuitenkin yritettäisiin ainakin laittaa jokainen ryhmä sinne, missä sillä oletetusti on perhaat mahdollisuudet pärjätä. Niinkuin Joonas kirjoitit jossain muussa ketjussa, ryhmät pärjäävät parhaiten jos saavat tehdä sitä mitä osaavat parhaiten.
Jotenkin olisin itse taipuvainen siihen että pyrkisimme välttämään kaikenlaisia "reiluja" tilanteita -siis perus rivi-vastaan-rivi -tilanteita- ja kieroilisimme kaikin mahdollisin tavoin. Näillä mies määrillä mitä Viron armeijassakin nyt tulee olemaan ei tietysti voi mitään hirveitä skirmishejä heittää joka paikkaan, mutta jotain häirintää ja yllättäviä liikkeitä voisimme käyttää. Niitähän tietysti muutkin käyttävät, joten emme voi jäädä muita huonommiksi tässä asiassa.

[Apa]

En ole mikään sotahuutokonkari (tulossa ensimmäistä kertaa) enkä tunne joukkueitakaan erityisen hyvin, mutta puheiden perusteella kuulostaa siltä että viro nimenomaan haluaa rivi vs rivi tilanteisiin. Olisiko mahdollista kehittää kilpiriveille esimerkiksi vasara-alasin taktiikoita, joissa keskiraskaat pyrkivät litistämään vihollisen raskaiden muuriin tai jotain vastaavaa.

Taktiikka tulee varmaan riippumaan melko paljon siitä mikä ryhmä meillä on parina jos asetelma on 2v2 ja siitä millainen skenaario on?

[JonTzu]

Taktiikka tulee varmaan riippumaan melko paljon siitä mikä ryhmä meillä on parina jos asetelma on 2v2 ja siitä millainen skenaario on?

Nimenomaan. Skenaariot ja puolet ovat aika lailla julkisia. Mitä ryhdytään eri skenaarioissa hakemaan ja miten eri puolten kanssa pyritään toimimaan yhteen?

[Oravainen]

Me saadaan todennäköisesti sivustojamme suojaamaan liittolaisilta lisävahvuutta, mitta eihän me voida välttämättä luottaa siihen että ne pärjää. Mentäneen varmaan aika jyrinällä päälle, virolaisilla esmes ei varmaan ole liikaa keihäitä tulossa, mutta veikkaisin heidän tulevan aika raaskaanpuoleisena porukkana.
Eli aggressiivisesti päälle vaan. Vihollisen venaileminen ja heille aloitteen antaminen ei käy laatuun, kävellään päin ja lyödään bofferilla. Tottakai voidaan katella että millä tavalla meiän kannattaa mennä päin, mutta sana 'tiiviisti' varmaan on niiden joukossa. Kenttä ei ilmeisestikään ole niin laaja (lue: leveä) Että vihollinen pääsisi tehokkaasti leviämään tieltämme. Tällöinkin voimme nopeasto juosta siihen keskelle ja lähteä vyöryttämään niitä kahtena osana useammatla suunnalta, kun omat sivustamme painavat päälle samalla.
Oman armeijamme on siinä raskaammalal puolella, ja linjajyrääminen on yksinkertaista hommaa

Mitä kelailtiin tässä muun johtoportaan ja tyyppien kanssa, treenipäivän saatossa toimi tehokkaasti linjan eteniminen viholliseen sivuttain nähden telaketjumaisesti, eli kun liikkumissuunta on eri kuin vihollisen suunta, niin on iso letka kilpimiehiä jotka rivissä ottavat kontaktin yksitellen viholliseen. Keihäät ja varsiaseet liikkuvat jatkuvasti pääjoukon takana, ja kun keihäitä ei ole enää takan soturi irtaantuu muutaman antamansa lyönnin jälkeen kontaktista ja juoksee taas jatkamaan riviä edemmäs.
Jos tällaista saisi harjoiteltua koordinoidusti (josko vaikka olisi joku muu viikonloppu treenata kuin se juhannusviikonloppu vinkvink.) niin voitaisiin pyöriä tiemme ulos hornankattilasta ja jyrätä puolustus aukon kohdalla.

Tura on treenannut aktiivisesti vuoden aikana viime vuosien rynnäköimiseen liittyvien kehujen innoittamana linjan murtamista. Jos aiomme iskeä, kannattaa maksimaalisen kaaoksen aikaansaamiseksi iskeä aina väliin. Armeijat pelaavat omaan pussiinsa, eli siihen rakoon jos sillä jotain saavutetaan, ja ryhmien välinen koordinointi on ei toimi liian hyvin, joten ankarasti painetta kahden ryhmän väliin. Jos on armoton ylivoima tulossa, niin porukatottavat aina sen askeleen taaksepäin (vaikkei olis tietoisestikaan) omaa porukkaa päin.
Ja yksilö tasolla kahden kilven väliin saa kilvet heilumaan, ja keihäät saa tikata ah niin armottomasti.

lyhyesti sanottuna: tapetaan ne

[JonTzu]

Okei, Tura murtaa aina, muut murtaa.

Hornankattilassa mennään kontaktiin liimautumatta kohti ulosmenoaukkoa ja siitä pois.

Mitä muuta? Mitä kentällä tehdään? Entä riskissä?

Nämä on pakko puhua tai muut tekevät ja me otamme koko tapahtuman ajan ihmeissämme turpaan tällä ilmeellä:

Ääh, keksitään jotkut perussetit joita haetaan ja pidetään niistä kiinni. Me olemme tapahtuman isoin ja hajanaisin posse joten suunnitelmia ei voida muuttaa kesken kaiken, ne on oltava etukäteen tiedossa niin johtajilla kuin perusmosureillakin. Todennäköisesti emme ole se letkeimmin liikkuva porukkakaan joten kesken kaiken ei ehditä improvisoimaan vaikka muuten mahtavia olemmekin.

[ihmis-suski]

Viikkotiedotetta lukiessa alkoi ajatuskin kulkea...


Ensimmäisenä mieleen tuli mahdollisesti hiekkakuopalla pelattava hornankattila. Tässä skenaariossa on varmaan tärkeintä olla lähtemättä kaikkiin suuntiin yhtäaikaa hajaantuen pahasti. Voisi yrittää pitää maaston salliman parhaan etenemissuunnan ja pyrkiä murtamaan vihollisen saartorenkaan yhdeltä kulmalta ja täten saada mahdollisimman monta ulos montusta elävänä. Olettaisin, että vihollisella kestää hetki liian kauan koota itsensä uudelleen sille yhdelle kulmalle. Tässä taktiikassa tosin etummaisena ja selustaa suojelevat ovat todennäköisesti melko pitkälti kuolleita, mutta eihän se kuoleminen niin vaarallista ole

Ottakoon tämän vakavasti ken ottaa, mutta ideoita tarvitaan lisää, jotta saamme kasaan edes alustavaa taktiikkaa, myös niitä joista ei ole yhtään varma...

[Teme]

Tässä hornankattilasta pois pääsyssä käyttää vielä kiila muodostelmaa
Eli osa tekee aukon saartorenkaaseen ja osa luikkii siitä pois
Voi kyllä mennä "hiukan vaikeeks" mutta.... Tällanen ajatus

[qMp]

Hornankattilaan lisäillen: tilanteessa, jossa vihollinen ei ole vain yksi rivi sotilaita (ja näin tulee varmasti käymään, jos kokonainen armeija alkaa poistumaan yhteen suuntaan) kiila ei välttämättä läpäise vihollista. Jos vihollisia on vaikka väljät kolme riviä, olisi tehokkaampaa käyttää edellämainittua telaketjumaista liikehdintää, jossa kukaan ei jää pidemmäksi aikaa taistelukontaktiin, kunhan ehtii muutaman iskun aina viholliselle antaa. Näin vihollisella ei ole aikaa keskittyä mihinkään tiettyyn kohtaan linjastoamme aiheutuneen vaihtelun takia, mutta omat sotilaamme tietävät tasan tarkkaan minne menevät seuraavaksi ja miten. Jos joku telaketjun osa kuolee, seuraava kiristäköön vähän vauhtiaan. Lipunkantajat nippuun keskelle ja pidempiä aseita telaketjuilevien kilpimiesten ja lippujen väliin (plus muutama kilpi kiinteästi etenemissuuntaan), kevyet tulee jäljessä tappaen hämmentyneitä vihollisia.
Vihollisesta katsoen se näyttää hämmentävältä. On kyllä iso massa joka tulee tasaista vauhtia kohti, mutta telaketju tekee siitä suht. kaoottisen näköistä (mitä sen ei kuitenkaan kuuluisi olla, ellei joku kämää). Kun vihollinen uskaltautuu lähemmäksi, heidän joukkonsa eivät saa kiinteää kontaktia etulinjaan, sillä pian se siirtyy jo kauemmaksi taistelusta, mutta saavat sitäkin enemmän osumaa ohikiitäviltä kilpimiehiltä ja varsiaseilta. Ja jos lähtevät linjamiesten perään, saavat viimeistään siinä vaiheessa turpaan kevyemmältä porukalta.

Huomatkaa, ettei tämä toimi mitenkään, jos vihollinen flankkii kahdelta sivustalta. Silloin vaan juostaan

[kerettiläinen]

Kyllä toimii jos on kaksi telaketjua yksi kummallakin puolella ja niiden välissä kiinteä kasa lippuja sekä etummainen kiinteä "puskuri". Eli sellainen porukka joka ei kuole mihinkään ja jyrää vakaasti kokoajan päälle. Kevyet sekä ylimääräiset keskiraskaat yksiköt laitetaan jonkinlaiseen häröpalloon ''telaketjujen'' taakse ja väliin jottei tule sitten selkään. Toivottavasti ymmärsitte.

Mutta vaikka tämä koko systeemi on ihan selkeästi minulla päässä, epäilen että se on vaikea toteuttaa koko armeijalla, kun kaikkien pitäisi tietää paikkansa todella selkeästi tai ei tule mitään.

[qMp]

Väitän silti, että kahden telaketjun aikaansaaminen vaatii niin helvetisti lössiä, että se on aika hankala toteuttaa. Tai onhan meillä porukkaa ihan kivastikin, mut kun ei oo kokeiltu semmosta ni vähän vaikeaa. Plus niiden pitäs liikkua vielä suht samaa tahtia, ettei siellä jää sitte selät paljaaks (sivuille, ei taakse, takanahan skirmaajia yms häröpalloa) ku toinen liikkuu nopeammin ku toinen.

Plus sitten vielä se, että en tiiä onko kukaan kokeillu liikkua silleen Me kokeiltiin puoliks huumorimielessä viime treeneissä TURAn kesken, eikä se heti lähteny sujumaan.

Ja ollaan muutenkin hornankattilassa varmaan enimmäkseen juoksemassa vihollismassaa päin, eikä kahden linjan välissä.

Mut on se telaketju hyvä pitää mielessä, koska se on hiton hämmentävän näköstä ja sen lisäks vielä toimiikin kunnolla. Ja varsinkin jos on joku alue, jonka reunaa pitkin päästään menemään, niin siinä viimeistään se toimii.

[JonTzu]

En usko telaketjun toimivuuteen koko sakilla, monimutkaiset jutut eivät toimi treenaamatta ja sitä emme ole päässeet tekemään.

Onko idea pääosin että mennään vain aina lujaa päin nopeasti tulosta tehden, pysytään kasassa ja liittolainen sitten varmistaa selustan kun me ruhjomme massalla vihollisen? Vai onko mitään muuta ehdotettu? Voi olla että temppurepertuaarimme tunnetaan jos sunnuntaina jos tätä tehdään aina...

Me emme voi hajaantua, meillä ei ole siihen yksilötaitoa, se ei ole Viron vahvuus tänä vuonna. Onko meillä edes liikettä mennä johonkin muualle kuin vihollisen lähimpään kohtaan rynnäköimään?

Jos meillä ei ole keihäitä eikä jousia voi joissain tilanteissa tulle melko hyytäviä hetkiä vastaan. Onneksi on kilpiä niin esim. siltatyönnöstä voidaan selvitä silkalla raa'alla painamisella ja hakkaamisella.

[Apa]

Mikäli aiotaan liikkua isossa kilpiblokissa (testudo ), niin hyvä johtaja voisi koordinoida koko ryhmän toimintaa ja irroittaa yksiköitä erilaisiin tehtäviin, kuten koukkauksiin ja suojaamaan kylkiä/perää skirmaajilta tai koukkaajilta. Tämä tosin vaatisi hyvän johtajan ja mahdollisesti paljon tilaa, mutta pitäisi taktiikan elävänä ja ennakoinnin vaikeana.Toisaalta ryhmän voisi jakaa joissain skenaarioissa kahteen tällaiseen armeijakuntaan jossa on omat johtajansa.
Tällainen johtajavetoinen systeemi olisi myös mukautuvainen sovittamaan taktiikkansa mahdollisen (todennäköisen?) liittolaisen toimintatavan kanssa.

[JonTzu]

Unohdetaan se testudo. Se näyttää kyllä hyvältä ja kuulostaa ajatuksena vielä paremmalta mutta on hidas ja liian tiivis toimiakseen. Sen yrittäjät juostaan solmuun.

Kerroit Apa olevasi tulossa ensi kertaa paikalle joten lienee syytä selventää että kun Sotahuudossa on tilanne päällä ja toiminta kiihkeimmillään viestit eivät enää mene perille ja taktiikkaa ei enää ehdi juurikaan muuttaa. Se on onnistunut ehkä kerran tähän mennessä Sotahuudon kymmenissä skenaarioissa. Tilanteet ratkeavat nopeasti, minuuteissa. Käskyjä ja tavoitteita ei pystytä juurikaan muuttamaan tällä tahdilla, ihan jo melutasosta ja adrenaliinista johtuen.

Voitaisiinko vaikka sopia muutama motto:

• *Sovitaan omien porukoiden johtajien ja liittolaisten kesken etukäteen mitä ollaan tekemässä ja toteutetaan sitä taistelussa.
  
  *Ei kuolla tyhmästi. Jokainen joka juoksee yksin juoksemaan sitä vastustajan skirmish-miestä kiinni tai rynnäköi yksin uhraa itsensä turhaan.
  
  *Kun homma menee pipariksi keräännytään armeijan lipulle. Emme pärjää häröpalloilussa joten parempi vetää porukka kasaan mieluummin kuin kuolla erillään.
  
  *Jos ei voida voittaa peräännytään eikä kuolla mihinkään mukaeeppisiin keihääseenjuoksuihin. Kun vastustajalla on 3:1 -ylivoima tilanne ei tule enää kääntymään, siinä vaiheessa voidaan enää vain minimoida tappiot.
  
  *Määrätään aina joitain porukoita vartioimaan selustaa ja pitämään kylkiä silmällä. Muut ovat tänä vuonna meitä nopeampia joten ei tehdä heidän hommaansa liian helpoksi.
  

Lisätkää listaan ja kommentoikaa. Nyt on puhuttava, SH:ssa hommia ei voi enää suunnitella.

[Apa]

Ymmärrän. Testudo oli lähinnä vitsi ja uskon kyllä että sitä ei ole nähty aikaisemmissa huudoissa syystä. Laitoin viestin lähinnä herättämään keskustelua ja hyvä kun nuokin asiat tulivat selväksi. Nyt vain kaivattaisiin sitä, että asioista oikeasti tietävät ja ymmärtävät kertoisivat ideoita ja mielipiteitä.
Nuo tummennetut huomiot ovat hyviä lisää niitä ihmiset.

[A]

Voi tosiaan olla, että meidän(Virolaisten) on parempi pysyä yhdessä, varsinkin jos alueita on pienennetty. Entäs käytämmekö ollenkaan skirmaajia? Vaeltajajilla ei ole tarpeeksi yksilötaitoa ruton yms. haastamiseen sekavassa härötaistelussa, eikä linjataistelukaan suju mitenkään erityisen hyvin. Emme ole ryhmä joka vain menee päälle ja teurastaa, emmekä myöskään sellainen, joka toimii elävänä muurinpätkänä. Häirintää voisimme kyllä harjoittaa, mutta se tarkoittaisi muusta porukasta irtautumista. Heittokeihäitä meillä tule olemaan runsaasti, joten niitä voisi ainakin kenttätaistelussa hyödyntää.

Tämä on sitten ensimmäinen sotahuutoni, joten olisi toivottavaa että kokeneemmat pitäisivät tätä keskustelua yllä, sillä minulta saattaa puuttua näkökulmaa.

EDIT: Heittokeihäistä oli ainakin Pirttimäen ryhmätreenipäivänä paljon hyötyä, toivottavasti niille keksitään hyvää käyttöä myös SH:ssa.
Toivoisimme, ettei vaeltajia vain nakitettaisi selustan vartioiksi, sillä se ei ole vahvinta alaamme. En sitten tiedä missä se on, jotain häirintää yms. todennäköisesti. Ja ollaanhan me aika pieni porukka.

[Kakure]

Heittokeihäs taktiikasta sen verran voin vinkkiä antaa että tähdätkää sinne takariviin keihäsmiehiin yms. Helpottaa huomattavasti rivitaistelijaa ja keihäsmiestä(minäminäminä) kun ei ole vastassa niitä pitkän kantaman aseita niin paljoa. Harjoiteltiin myös yhteisheittoja jotka sopii linjassa oleviin hyvin. Ne random yksittäiset keihäänheittelyt voi jättää tietenkin niihin sekalaisempiin ryhmittymiin/muodostelmiin.

Heavy skirmishiä testattiin kyllä läpällä treeneissä. Saattaa se teoriassa toimia kun panssaroitu kaveri tulee kohti yksittäistä kevyempää yksikköä, jos tilanne ei salli kevyemmän nopeaa vetäytymistä. En ota vastuuta tästä taktiikasta, kunhan kerroin.

Virolle on varmaan suotavaa pystyä toimimaan kahtena isona ryhmänä tarvittaessa, joissa toinen hoitaa esim keskeltä menemisen kun toinen taas tekee kevyen flänkkäyksen. Tehtävät tietenkin varmaan vaihtelevat skenaariosta riippuen. Englannin tekemä heiluri taktiikkahan taisi olla ihan toimiva esimerkki toisessa kenttäskenaariossa SH -07:ssa?

[Kops-Max]

Isken lusikkani soppaan.

Minulla on sellainen olo, että miltei kaikki meidän virolaisten ryhmistä ovat enemmän tai vähemmän nopeita toimijoita. Nopeita, mutta päteviä miltei mitä tahansa ryhmää vastaan. Spitaaliset eivät aio pysyä paikallaan taistelukentällä vaan vaihtavat paikkaansa jatkuvasti ja varmasti tekevät jotain hämmentävää. Turan ajatus on murtaa linjaa, ryhmittyä uudelleen ja piestä lisää paremmasta paikasta. Vishna Grim oli ainakin viime vuonna koko ajan juoksemassa päin, eivätkä he aikailleet vaan toimivat nopeasti. Sons of Perkele on näyttänyt viime vuosina erittäin uhkaavalta vyöryessä kohti ja tuhoa on tullut kiitettävästi. 13. Komppania ilmoittaa erikoisuudekseen kilpirynnäkön. Likainen Druzina on raskasta, mutta lukemani mukaan liikkuvaa ja jousipainotteista porukkaa.

Meidän tulee käyttää tätä vahvuuttamme, mutta Jontzu on oikeassa siinä, että jos teemme aina samaa, parin skenaarion jälkeen meitä on todella helppo lukea.

Pitäisi ottaa tärkeään mietintään muut armeijat. Saamme miltei joka skenaarioon jonkin muista aremijoista puolellemme.

Liikkuvuutemme ja taitotasomme takia ehdotankin, että vastustajien kovimmat ryhmät otetaan aina tarkkailuun. Pistetään aina kova ja tarpeeksi paljon enemmän, toista kovaa vastaan. Kun vastustajan kovaa vastaan on homma hoidossa, hoidetaankin se homma sitten nopeasti ja sitten keskitytään niihin muihin ryhmiin. Meillä on liikettä ja taitoa, siis myös mahdollisuus hoitaa asioita nopeasti. Jos taistelemme Tanskan kanssa, laitetaan Rämää vastaan Tura ja Entalia, Kuolaa vastaan Vishna ja joku pieni ryhmä, Maahinkaista vastaan Veljekset ja joku pienempi ryhmä ja Camulosia nuijimaan vaikka Perkele. Sillä aikaa kun nämä suurimmat uhkat on käsittelyssä, muut ryhmät pitävät skirmaajat loitolla ja kun hommat on hoidettu, NOPEASTI, ryhmittäydytään uudestaan ja piestään helposti.

Kun ollaan Saksan kanssa, keskitytään ensin nopeasti ORCkiin, Entaliaan, Veljeksiin ja Mantuun samalla, kun muita ryhmiä vain sidotaan. Tämän jälkeen ylivoimalla hoidettujen voittojen jälkeen piestään taas kunnolla.

Ruotsin kanssa ollessamme ennakoisin, että homma on oikeastaan aika haastavaa. Meillä on monta hyvää linjaryhmää vastassamme. Entalia, ORC, Veljekset, Rämä, Kuola ja Maahinkainen muodostavat aikamoisen teräsnyrkin. Meillä taas on vastata niihin suorassa linjataistelussa Vishnalla, Turalla ja Perkeleellä. Tällöin entistä tärkeämpää on se, että EI PYSYTÄ PAIKOILLAMME. Näin saavutamme edun muihin linjaryhmiin verrattuna. Läpijuoksut ja "näykkiminen" lienevät valttikorttejamme. Myös se, että meillä on paljon ryhmiä, jotka voivat käytännössä olla missä tahansa ympäri taistelukenttää, joten aina on kavereita valmiina auttamaan vihun selkään iskemällä.

Nyt tuli tekstiä, mutta toivottavasti myös asiaa. Huuto lähestyy.

Perjantaina pidetäänkin sitten kokousta armeijamme komentajien ja minkä lie varakomentajien kesken. Sanon vaan, sinne se kuitenkin lopulta jää

[A]

Kompia Kops-Maxille. Tuossa on järkeä noin yleislinjauksena. Liikkuvuutta kannattaa hyödyntää. Tetenkään ei pidä mennä siihen että hajoillaan jatkuvasti ja juostaan ympäriinsä kaoottisesti.

Olennaisinta noin yleisesti lienee se, että pyrimme taistelemaan jokaista vihollisryhmää vastaan siinä elementissä jossa he ovat huonoimpia, eikö totta?

[Kops-Max]

Hyvä pääsääntö on "Taistellaan aina ylivoimalla".

Tämä ei tarkoita miesylivoimaa vaan yleistä etua, joka voittaa vastustajan edut. Jos ryhmällä on paljon keihäitä, taistellaan ryhmää vastaan, jolla on heikot kilvet. Jos meillä on jousia, käytetään niitä sotureita vastaan, joilla ei ole mitään, millä torjua nuolia. Miesylivoimalla on aina kannattavaa taistella myöskin. Mutta ei mennä tilanteeseen, josta seuraa varma kuolema. Juostaan mielummin pakoon ja hankitaan parempi tilanne.

Eli sanoisin, että keskitytään me virolaiset ankarasti siihen, että yksikään ryhmä ei joudu itselleen epäsuotuisaan tilanteeseen. Ei ole mitään järkeä, että uhraamme 20 skirmaajan ryhmän laittamalla sen linjaan Rämää, Kuolaa ja Maahinkaista vastaan. Meillä on silloin silmänräpäyksessä 20 soturia vähemmän ja vastustajalle ei olla saatu vielä mitään tehtyä.

[A]

Jokainen ryhmä joutuu nyt siis todenteolla miettimään mitä he kykenevät tekemään.

Vaeltajilla tuli Pakilan treeneissä juuri viime maanantaina kokeiltua Muertelaisia ja liskoja vastaan ja totesimme ettei meidön kannata pyrkiä taistelemaan linjassa. Ympärillä juokseminen yms. toimii paremmin.
Linjatilanteissa voisimme esimerkiksi pyrkiä pysäyttämään läpimurtoja ei paikkaamalla linjaa vaan rynnimällä aivan tunkeutujien iholle.

Mites muut ryhmät? Ajatuksia?

[JonTzu]

Niillä liskoilla oli muuten pitkät keihäät joita käyttivät kilven kanssa. Treeneihin vaivautuneet olivat paitsi mukavia miehiä myös hyviä hommassaan. Rynnäkkötilanteissa tuollainen ase ei voi kestää joten silmille vaan niin tulosta pitäisi tulla. Tosin treeneissä jätkät heti juoksivat karkuun joten silmille pitää mennä ihan tosissaan.

[Apa]

Paikalliset pahaa aavistamattomat baltit saavat joukkojensa tueksi vain ympäri maata kerättyä nostoväkeä joka saapuu paikalle vain sisäisen soturinsa kutsumana. Näille ilman omaa ryhmää saapuville tarjotaan päälle tabardit ja mahdollisuus taistella noin 145 paikallisen heimosoturin joukossa.

Tarkottaako tuo sitä että Virolle tulee paljon ylimääräisiä sotureita, jotka ovat ilmoittautuneet ilman ryhmää ja miten he vaikuttavat taktiikkaan? Ilmeisesti virosta pyritään todellakin tekemään suht hajanainen mutta suuri ryhmä, pitää vielä keksiä miten se käytetään hyväksi.

[JonTzu]

Tarkottaako tuo sitä että Virolle tulee paljon ylimääräisiä sotureita, jotka ovat ilmoittautuneet ilman ryhmää

Kyllä.

[Shroomlord]

Veikkaisin, että kyseessä on lähinnä ensikertalaisia, joten kokeneempiin porukoihin tiputtelu voisi toimia? Varustusten perusteella varmaan voitaisiin heitellä porukkata ryhmille, kaverisuhteet huomioiden tietenkin.
Imho kokonaan uuden porukan näistä yksittäisistä väsääminen ei tule toimimaan.