Sotahuuto

Tottahan tällaista halutaan kuulla. Vapaa sana

Himskatin saloneju juhani. Muka tunnistit minut mutta ainut virhe oli se että et vilkaissutkaan minuun päin Oli kyllä niin lepposan olonen tilanne että alko siinä itekkin epäilemään olenko oikea ihminen, joten päätin olla sen enempiä puuttumatta tilanteeseen. ei välttämättä viisain päätös mutta minkäs teet

No maahinkainenhan tietysti toimi loistavasti kuten aina. Turha siitä on sen enempiä oikeestaan mennä sanomaan. meidän puolelle ens kerta jookosta =D

Olitte mahtava porukka ja vierellänne oli ilo taistella. Vuoren vallotuksessa kun nuoleni loppuivat, antoi loukkaantunut maahinkainen minulle miekkansa! Se jos mikä oli upeaa! Tosin, enpä ehtinyt sitä laisinkaan käyttää.
Kiitos silti kaikesta. Ensi vuonna uudestaan, eikös?

En tainnut kuin kerran tai pari kuolla teikäläisiin, mutta kunnia molemmilla kerroilla.

Kiitos Maahinkaisille, oli ilo tapella tuttujen naamojen kanssa, tuli aina välillä lainattua teidän iskuryhmän jäseniä (eli Sampoa), ja oli muutenkin mukava tapella, kun tiesi mitenkä vieressä oleva ryhmä toimii, kiitoksia.
Muuten kyllä tappelitte vastaan ihan hyvin, jäi vähän kaivamaan hampaankoloon kun en sitten lopulta saanutkaan tapettua sitä erästä nimeltämainitsematonta jousimiestänne, jota vastaan ehdin vaihtaa yhdet miekaniskutkin Risk-skenaariossa.

Te ,englannin nyrkki teitte kyllä tärkeimmän työn sohussa. Kitos siitä ja oli kunni pitää kaltaistenne jyrien selustaa kun sen tehtävän meille annoitte.

Samat sanat!

tuli aina välillä lainattua teidän iskuryhmän jäseniä (eli Sampoa),

Kun ryhmänjohtajamme (ja muutaman muunkin ryhmäläisemme salamannopeat pomppuliikkeet ja jalat aiheuttivat sen, että vähän väliä huomasin olevani yksin, joten etsin aina lähimmät miehet tukemaan toimintaa ja hyvinhän se tuntui yleensä toimivan Välillä peesasin rämän kilpeä, välillä galenien ja välillä sattui löytymään se jurikin jonka perässä juosta (käy työstä)

Mahtavia aseveljiä ja herrasmiehiä. Oli todellinen ilo ja kunnia taistella rinnallenne.

Välillä kommunikaatio katkeili ryhmiemme välillä, mutta jos se on ajoittain ryhmätasollakin vaikeaa, kokonaisen armeijan tasolla sen täytyy olla vielä vaikempaa.

Yhdessä mentiin, yhdessä kuoltiin, yhdessä voitettiin. For king and country.

Kiitoksia teille mahtavasta työstä jota teitte Englannin eteen. On mahtavaa taistella rinnallanne. Toivottavasti "Räähinkainen" nähdään jatkossakin.

On se punavalkoinen rivi niin komea, että häpeä olisi jos ei uudestaan näkisi!

Mainiota seuraa sekä taidokkaita sotureita.
Oli erityisen mukavaa olla teidän liittolaisena. Kukkulaskenaariossa oli oikein hauskaa suorittaa Jurin kanssa pientä possujahtia. Herrasmiehenä Juri jopa jäi auttamaan, edellä mainitusta syystä, todelliseen pinteeseen jääneitä possuja jotteivat tippuisi pieneltä jyrkänteeltä alas.



Toivottavasti punavalkoinen linja päästään näkemään vielä jatkossakin.
Rämä tulee aina kunnioittamaan Maahinkaista sekä hyvinä sotureina että hyvinä tyyppeinä.

Maahinkaiset rivit taistelukentillä jo tunnetaan - tällä kertaa haluan nostaa esiin jouset ja kiittää, että jokin muukin ryhmä on pitänyt huolen pitkän matkan aseista, kuin Camulosin Kinkut. Kuten Aku jo täydellisesti keskelle kasvojani kukkulaskenaariossa osuneella iskullaan muistuttikin, on Maahinkaisen jousimiehet todellinen vaara ja heidän ammutut nuolensa erittäin tarkkoja. Kiitos vielä siitä, että Maahinkaisen miehet todella välittivät vastapuolen väestä - juurikin Juri auttamassa kelttejä jyrkänteeltä ylös ja Aku kysymässä, ettei kasvoihin osunut nuoli sattunut. Lisäksi oli viimeisessä kenttätaistelussa näyttävää katsottavaa, kun Tutta ja joku muu yhdessä ryntäsivät linkaten Ranskan lipun perään ja onnistuivatkin hullussa yrityksessään jonkun tai useammankin teurastamaan.

Herrasmiehiä ja mukavia tovereita kaikki tyynni. Odotan, milloin Maahinkainen lunastaa paikkansa Sotahuudon voittajana, sillä kyseinen ryhmä tämän tittelin varmasti ansaitsisi. Taitaa vain olla, että raskaat armeijat eivät tätä kunniaa tule koskaan saamaan rytistessään keskellä kilpi kilpeä vasten. Eli asenteesta teitä kiitän - millä puolella tahansa taistelittekin, herätätte omassa joukossanne kunnioitusta ja toisella puolella pelkoa.

Minultakin kiitos Maahinkaiselle. Niin Englannin leirissä jutustelu kuin taistelukentällä toimiminen oli maahinkaisen kanssa todella mielyttävää. Olette ystävällisiä ja reilua sakkia, jonka kanssa taisteleminen oli hienoa.

Joukossanne on myös paljon sellaisia yksilöitä, joiden kanssa jutteleminen tuntuu kuin olisi ollut ystävä jo pidemmänkin aikaa.

Maahinkainen oli mielestäni kovin vastus linjassa. Arkun kannossa Entalia kävi Maahinkaisen kimppuun kuin sika limppuun mutta huonostihan siinä kävi. SOS ei päässyt apuun kun saivat rämän niskaan. Ensimmäisessä Kenttämätössä taidettiin onnistua runttaamaan kasaan koko kaarti, mutta lopuissa vähän heikommin kävi. Näytti myös siltä, että joukkonne olisi ollut hieman hajallaan välillä, mutta ilmeisesti kova komentoketju sai koko ryhmän sekunneissa tiiviiksi linjaksi. Kadehdin moista kuria :P Sanoisin, että teitä vastaan oli mukavin tapella. Kaikki hippiäiset otti osumat rehellisesti (yksi tuli jopa kysymään osuinko hänen selkään) joten siitä glooriaa! Jään odottamaan ensi vuoden mahdollista taistelua maahinkaista vastaan. :P

Jep. Taatun varmaa toimintaa, eihän siitä pääse yli eikä ympäri. Ainoa paikka jossa näin Maahinkaisen mokaavan oli kun jäädyitte metsäkohtaamisessa. Oltaisiin hävitty saman tien jos olisitte vain tulleet. Pisteet vielä sille Maahinkaiselle joka meikäläisen teilasi saaton loppupuolella, siisti lopetus yksinäiselle hilparimiehelle, voimankäyttöä oli juuri sen verran kuin tarvittiin eikä yhtään enempää.

Darchik kirjoitti:Maahinkainen oli mielestäni kovin vastus linjassa. Arkun kannossa Entalia kävi Maahinkaisen kimppuun kuin sika limppuun mutta huonostihan siinä kävi. SOS ei päässyt apuun kun saivat rämän niskaan.

Jotenkin tuntuu että melkein kaikissa skenaarioissa syntyi jossakin vaiheessa tilanne, että SOSin ja Entalian yhteisrivi joutui Maahinkaisen ja Rämän väliin, ja sitten katsottiin mitä tapahtuu.. välillä onnistuttiin lyömään toinen ja kääntymään sitten toista vastaan, välillä viivyteltiin ja jäätiin alle. No, viimeiseen mieheen kuoltiin joka tapauksessa.

AnttiT kirjoitti:

Darchik kirjoitti:Maahinkainen oli mielestäni kovin vastus linjassa. Arkun kannossa Entalia kävi Maahinkaisen kimppuun kuin sika limppuun mutta huonostihan siinä kävi. SOS ei päässyt apuun kun saivat rämän niskaan.

Jotenkin tuntuu että melkein kaikissa skenaarioissa syntyi jossakin vaiheessa tilanne, että SOSin ja Entalian yhteisrivi joutui Maahinkaisen ja Rämän väliin, ja sitten katsottiin mitä tapahtuu.. välillä onnistuttiin lyömään toinen ja kääntymään sitten toista vastaan, välillä viivyteltiin ja jäätiin alle. No, viimeiseen mieheen kuoltiin joka tapauksessa.

SOS:n puolustukseksi täytyy sanoa, että kyllä SOS Maahinkaisen niskaan kaatui tuossa Arkun kannossa. Heidän hyökkäyksensä onnistuttiin vaan pysäyttämään kovin tappioin siksi aikaa että Rämä ehti hoitaa oman osansa.

tiarAnon kirjoitti:Jep. Taatun varmaa toimintaa, eihän siitä pääse yli eikä ympäri. Ainoa paikka jossa näin Maahinkaisen mokaavan oli kun jäädyitte metsäkohtaamisessa. Oltaisiin hävitty saman tien jos olisitte vain tulleet. Pisteet vielä sille Maahinkaiselle joka meikäläisen teilasi saaton loppupuolella, siisti lopetus yksinäiselle hilparimiehelle, voimankäyttöä oli juuri sen verran kuin tarvittiin eikä yhtään enempää.

Ah, sydäntä lämmittää kuulla, koska luullakseni kyseessä olin minä. Tai vaikka en olisikaan ollut, niin toivottavasti maahinkainen on yleisesti ottaenkin jättänyt tällaisen maun itsestään. Ainakin treeneissä on teroitettu vuosia sitä, että takaapäin lyötäessä annetaan vain kevyt näpäytys hartiaan tai muuhun ei-niin-loukkaantumisalttiiseen kohtaan käyttämättä tarpeetonta voimaa.

Maahinkainen on ilo kohdata niin omalla kuin vastapuolellakin, in- ja off-gamessa. Mahtavaa porukkaa ja kovia tappelijoita. Tutun turvalliseen (eli vastapuolelle vaaralliseen) tyyliin taistelitte, valitettavasti ei satuttu kunnolla vastakkain missään vaiheessa . Jos vaikka joskus tulevaisuudessa . Mutta kyllä se yhteistoimintakin on toiminut siihen malliin, että emme sitäkään kaihda.

Herrasväkeä koko porukka. Loputon kunnioitus. Nuff said...

Olette minulle se legendaarisin boffaus ryhmä. Hienmosti taistelitte ja jyräsitte vielä Rämän kanssa meidän päältä arkku skenussa. Kun olimme englannin puolella niin tuli turvallinen tunne tietäessään, että Maahinkainen oli meidän puolella. Ei tehnyt ikinä mieli mennä teidän päälle kun oli eri puolella. Odotan innolla seuraavaa sotahuutoa kun järjestätte sen.

Ps. Kai Sampo nyt meinaat vielä foorumeillakin virallisesti kiittää kaikesta suolasta minkä annoimme .

Kiitos kolmenvuoden suolatarpeista. Opiskelijabudjetti helpotti heti ja voin alkaa törsätä Paras synttärilahja ikinä... pähkinättömät suolapähkinät

Kiitokset Maahinkaisille asetoveruudesta! Oli mahtavaa kukkula-skenussa huomata olevansa kukkulan toiselta puolelta juoksemisen jälkeen Maahinkaisrivin keskellä tökkimässä fransmanneja keihäällä.

Verimakkara kirjoitti:Himskatin saloneju juhani. Muka tunnistit minut mutta ainut virhe oli se että et vilkaissutkaan minuun päin Oli kyllä niin lepposan olonen tilanne että alko siinä itekkin epäilemään olenko oikea ihminen, joten päätin olla sen enempiä puuttumatta tilanteeseen. ei välttämättä viisain päätös mutta minkäs teet

No voe peekele kun se tyyppi vilkaisi mua sennäköisesti mun Tapiota kutsuessa että luulin sitä sinuksi. (Mahto olla järkyttynyt ihan syystäkin.) No enhän mä sua sitten tunnistanukkaan