Sotahuuto

Jatkaakseni Keisari_P:n tarinaa arkkuskenaariosta. Itse olin organisoijatahona sivussa seuraamassa tapahtumia.

Samaan aikaan kun katoliset pieksi kataareja oli palkkasoturien arkun ujutusoperaatio saanut tylyn käänteen. Pääjoukon mesotessa oli arkku lähtenyt hiippailemaan metsän kautta kohti kohdetta (kenenkään huomaamatta ja reittiä jossa ei ollut vihulaisia matkan varrella), mutta syystä tai toisesta palasikin takaisin pääjoukon luo.

Kataarien pääjoukon otettua turpaansa ja rippeiden paettua metsään lähti katolisten pääjoukko tietä pitkin kohti palkkasotureita samalla kun osa väestä lähti kiertämään. Italialaisten hienona ideana oli jättää arkku tielle ja paeta metsään vähän matkan päähän tiestä kun katolilaiset tuli (palkkiksia pienemmällä väkimäärällä) ja antaa heidän poimia arkku tieltä.

Luonnollisesti katoliset poimivat arkun talteen ja lähtivät viemään sitä kohti omaa kohdettaan. Tässä vaiheessa palkkasoturit tulivat takaisin tielle ja seurasivat heitä vähän matkaa. Onneksi kataarien jäännökset, noin 20 henkeä ilmaantui ketolisten etupuolelle ja tukki tien. Tässä vaiheessa katolisten pääjoukko oli kataarien rippeiden ja palkkasoturien välissä hyvin tiiviisti puristettuna, mutta palkkikset eivät vieläkään alkaneet taistella. Hetken seisoskelun jälkeen katolisten koukannut osasto ilmaantui tielle palkkasoturien toiselle puolle, mutta melko pitkästä varoitusajasta huolimatta palkkasoturit eivät vieläkään aloittaneet taistelua (olisivat ehtineet jyrätä pääjoukon ennen koukkaajien saapumista tai teurastaa koukkaajien pieni joukko) vaan pakenivat taas metsään ja antoivat katollisten yhdistyä. Tässä vaiheessa kataaritkin hipsivät sivummalle, kun vastustaja ei olekaan kahden tulen välissä ja sen väki määrä kasvoi.

Saatueen liikkumistilaa katoliset lähtivät kantamaan arkkua kohti omaa leiriään samalla kun palkkasotilaat ja kataarien rippeet seurasivat heidän kulkuaan metsässä. Menoa jatkui jonkun aikaa kunnes joku palkkasoturi kasvatti selkärangan ja sai joukkonsa hyökkäämään katolisten kimppuun. Seurasi vauhdikas ja verinen takaa-ajo. Kärjessä meni katolisten aarrearkku juosten niin kovaan kuin pääsi ja muu joukko suojasi sen menoa tullen palkkasoturien teurastamaksi juoksun aikana. Arkku kuitenkin pääsi ajoissa katolisten leiriin ja he voittivat skenaarion.

Skenaariossa oli paljon hyviä opetuksia. Kataarien puoli otti päihinsä sekavan johtajuuden takia kun väkeä ei saatu kasaan ratkaisevaan taisteluun vaan ryhmät lyötiin jonossa, ei rivissä. Palkkasotureilla oli hieno ennakkosuunnitelma arkun salavihkaan ujuttamisessa (reitti olisi ollut vapaa), mutta vaellettuaan pitkään metsässä päättivätkin kiikuttaa arkun takaisin pääjoukon luokse. Palkkasotureilla (ja kataarien rippeillä) oli loistava tilaisuus teurastaa katolisten pääjoukko, mutta jostain syystä tätä ei tehty. Vasta lopussa (liian myöhään) palkkasoturit alkoivat taistelemaan ja silloin ruumiita tuli vastapuolelle hyvin runsaasti.

Oleellista skenaarion voitossa ja kulussa oli se että katolilaisen puolen johto toimi hyvin, kun taas kataarien ja palkkasoturien johto ei toiminut ja siksi väki ei ollut paikalla oikeaan aikaan oikeassa paikassa (kataarit) tai päättämättömyyden takia itsellä olleita etuja ei käytetty hyväksi (palkkasoturit).

Tuo siis minun näkemykseni siitä mitä arkkuskenaariossa tapahtui kataarien pääjoukon tuhouduttua.

Kataarien rippeet ei hyökännyt katollistn n.3x isomman joukon kimppuu. Koska 1. niillä oli edessä muuri tornikilpiä
2. katollisia oli enemmän ^
3. oottettiin palkkasoturien hyökkäävän niiden selkään

Tossa noi pää syyt ja kun palkkasoturit juoksi metsään ni ei haluttu jäädä vahvistuneitten katollisten jalkoihin. Ni peräännyttiin metsää ja vältettiin turha kuolema. Mun näkemys lopun tapahtumien kulusta korjatkaa jos tarvii.

Meitä jäi muistaakseni noin 15 murskatappiomme jälkeen itse olin siinä mukana. Jonkin aikaa metsässä piileksittyämme päätimme käsittääkseni aluksi kohdata kalolilaiset ja toivoa ,että palkkasoturit kävisivät samaan aikaan taisteluun. Tuli aikas orpo olo kun sitten näin omien lähtevän käpälämäkeen ja jäin siinä yksin tappelemaan koko vastapuolta vastaan. Taisin vielä ennen pikaista kuolemaani jonkun sieltä hoitaa pois pelistäkin.

Tota en muistanu ehkä sunki ois kannattunu lähtee menee

Tota en muistanu ehkä sunki ois kannattunu lähtee menee

Räyh!

Katolisten puolella tosiaan johto toimi: eli käytännössä meidän pääjoukolla, joka koostui lähinnä kai kahdesta temppeliritariporukasta oli aika lailla yhdistetty johto ja sitten Rämä ja Munkit ja muut koukkailijat tekivät kauttaaltaan varsin järkeviä taktisia kuvioita itsenäisemmin.

Vielä nuihin kertomuksiin lisäten, ilmeisesti ihan skenaarion alussa yksinkertaisena suunitelmana temppeliritareilla oli jäädä siihen hiekkamontun ylämaastoon odottamaan aarteen saapumista. Sinne aluksi kavuttiinkiin, mutta sitten nämä erinäiset pikku kärhämät tiedustelijoilla ja vihollisen sekava ryhmittäytyminen siellä tien reunalla kai innosti meidät hyökkäykseen joka tosissaan kannattikin.

Sitä Rämän pelastamisjuoksua ei unohdeta koskaan, ryhmittäydyimme parhaamme mukaan mahdollisimman tiiviisti kahdeksi kilpiriviksi arkun molemmin puolin odottaen varmaa taistoa loppuun asti ja vain sekunteja aikaisemmin olimme jo huutaneet Rämää pettureiksi kunnes mahtavien hurraa huutojen saattelemina he häätivät palkkasoturit selästämme

"Azor lipunkantajanamme taisteli sapelinsa kanssa etulinjassa jopa torjuen lipulla iskuja, kunnes muisti olevansa lipunkantaja."

HÖM, mielestäni lipulla ei saanut torjua/iskeä ollenkaan..? Itse olin Maahinkaisen Raskaan lipunkantaja ja itseäni (perkle ) kiellettiin näin tehtävän (doh, järkikin sen jo sanoo..)

"Azor lipunkantajanamme taisteli sapelinsa kanssa etulinjassa jopa torjuen lipulla iskuja, kunnes muisti olevansa lipunkantaja."

Hehehe.. Aika kultaa muistot ja soturit liioittelevat aivan normaalisti urotekojaan. En muistaakseni lipulla torjunut, vaan sillä sapelilla. Tuohon lipunkantamiseen heräsin tehokkaasti kun menetin asekäteni.. Lippuakaan ei voinut jättää, joten tein taktisen perääntymisen.

Hyvä kysymys tosin on: voiko lipulla torjua ja taistella, jos se on pehmustettu? Varmasti joku ryhmä suunnitelee tälläistä? Keisari_P, valaise meitä linjavedolla!

(Omasta mielestäni näin ei voi menetellä).

Niin! Voisiko esimerkiksi pitkään keihääseen laittaa lipun?

Keskustelu sotalipuista loppuu täällä tähän ja siirtyy "Ryhmän sotalippu" keskusteluun

Niinkuin Asmodeus vähän viittasi, minusta ainakin olisi mukava tällä kertaa nähdä se arkku .

Kuullostaa todel haasteelliseelt hommalt, kattoo vaa ettei joudu kirstuu kantelemaa ku selkä on miul ain kippiä, eiköhä se siit voimistu kuha jumppailee tarpeeks. Mahdollisimma paljo erilaisii skenui, ja parast on se et saa tapella.

Potenttiaalinen arkkukin löytyi juuri taannoin Nurmijärveltä.

Design = Suomen Armeija.
Raskausaste / epäkätevyys = Luokkaa Suomen Armeija.

Potenttiaalinen arkkukin löytyi juuri taannoin Nurmijärveltä.

Design = Suomen Armeija.
Raskausaste / epäkätevyys = Luokkaa Suomen Armeija.

Eli sehän tulee toimimaan mitä parhaiten

Pitääpä laittaa pari kommenttia omasta näkökulmastani tuon skenun etenemisestä:

Samaan aikaan kun katoliset pieksi kataareja oli palkkasoturien arkun ujutusoperaatio saanut tylyn käänteen. Pääjoukon mesotessa oli arkku lähtenyt hiippailemaan metsän kautta kohti kohdetta (kenenkään huomaamatta ja reittiä jossa ei ollut vihulaisia matkan varrella), mutta syystä tai toisesta palasikin takaisin pääjoukon luo.

Tämä arkun palautus toiselta reitiltä oli lyhyen neuvonpidon tulos. Kun ryhmän X (en muista kenestä oli kyse) kaksi tiedustelijaa ilmeisesti säikähti kohti marssivaa palkkasoturiarmeijaa, nämä juoksivat suoraan arkun sen hetkistä sijaintia kohden. Ehdotus oli tosiaan että lähetetään pari kaveria varmistamaan ettei ongelmaa ole, mutta arkku päätettiinkin kutsua takaisin. (hitto vie, me oikeasti luultiin että joku tajusi koko homman nimen.)

Tässä siis toimi kahden keltin (minä toisena) ketju arkun ja pääjoukon välillä varmistamassa että ketään ei hiipparoi turhan lähellä arkkua. Arkusta olin itse lähes kuuloetäisyydellä (kauempana tiedustelijana), ja pääjoukosta näköetäisyydellä.

Mitä palkkasoturien hajaantumiseen tulee...
Italiaanot päättivät tiputtaa arkun maahan ja lähteä lätkimään, joten useimmat seurasivat esimerkkiä.
kun takaa havaittiin punaista, tämä oli itseasiassa melko hyvä idea. Kuka hullu nyt jäisi kahden rintaman taisteluun kun voi antaa vastustajien kohdata toisensa?
Homma toimikin tässä kohtaa hienosti, palkkikset pysyivät metsässä ja katselivat kun muut osapuolet sotivat keskenään.

Kun arkku vietiin, sen perään sitten lähdettiin (hienoimpia takaa-ajoja larpeissa ikinä) ja tehokkaasti tuli ainakin kelttijousilta osumaa arkun saattajille. Valitettavasti kuitenkin hitusen liian myöhään.

Palkkasoturiarmeija toimi mielestäni hyvin, ottaen huomioon että moisen armeijan johtamisesta tulee jokatapauksessa kiistaa.
Tällä kertaa siitä kiisteltiin lähes täysin motitetussa tilassa ja puoliksi paniikissa, kun etulinjan keltit kyselevät "mitäs tehdään, ammutaanko vai juostaanko?" ja takana vedetään pitkää tikkua johtajuudesta metsän muuttuessa yhä enemmän uhkaavaksi.

Hieno skenu oli, minä tykkäsin.

Mitä palkkasoturien hajaantumiseen tulee...
Italiaanot päättivät tiputtaa arkun maahan ja lähteä lätkimään, joten useimmat seurasivat esimerkkiä.
kun takaa havaittiin punaista, tämä oli itseasiassa melko hyvä idea. Kuka hullu nyt jäisi kahden rintaman taisteluun kun voi antaa vastustajien kohdata toisensa?
Homma toimikin tässä kohtaa hienosti, palkkikset pysyivät metsässä ja katselivat kun muut osapuolet sotivat keskenään.

Itse asiassa siinä tilanteessa ei kukaan sotinut ketään vastaan, kun kataarien rippeetkin päättivät tosiaan lätkiä karkuun samalla kun te. Joten katolisilla oli tie vapaa karkuureissua varten, joka sitten johti takaa-ajoon.

Kyllä se on vaan helpompi olla suoraselkäinen ritari jonka ei tarvitse pohtia, että taistellaanko vai juostaanko

SLS kirjoitti:Mitä palkkasoturien hajaantumiseen tulee...
Italiaanot päättivät tiputtaa arkun maahan ja lähteä lätkimään, joten useimmat seurasivat esimerkkiä.
kun takaa havaittiin punaista, tämä oli itseasiassa melko hyvä idea. Kuka hullu nyt jäisi kahden rintaman taisteluun kun voi antaa vastustajien kohdata toisensa?
Homma toimikin tässä kohtaa hienosti, palkkikset pysyivät metsässä ja katselivat kun muut osapuolet sotivat keskenään.

Kun arkku vietiin, sen perään sitten lähdettiin (hienoimpia takaa-ajoja larpeissa ikinä) ja tehokkaasti tuli ainakin kelttijousilta osumaa arkun saattajille. Valitettavasti kuitenkin hitusen liian myöhään.

Kuten kaikki tietää on sotiminen vajavaisen informaation toimintaa. Ja päätös tehtiin senhetkisen tiedon perusteella. Olihan sitä pientä taisteluun viittaavaa melua kuulunut, mutta ei siitä välttämättä voi vielä vetää johtopäätöksiä.

Takaa-ajo oli kyllä todella hieno Ja kun arkku oli vihollisilla niin se toimi aivan eri tavalla kuin jos se olisi ollut meillä. Se vaan yllätti miten nopeasti arkku liikkui, kun omat rimppakinttulapset oli hajoillu siihen melko täydellisesti ja yli kävelyvauhti ei tullut kysymykseenkään

Tänä vuonna arkku-skenaario vähän floppasi (ainakin omalta osaltani), mutta noitahan sattuu ja virheistä toivottavasti otetaan opiksi ensivuotta ajatellen. Harmi vain, että monet odottivan paljon tältä skenaariolta. Mutta ei se mitään.

Mulla ei ole rehellisesti sanoen mitään käsitystä mitä ihan siinä arkun tuntumassa tapahtui... Kunhan suoritin tehtäväni häropallon osana, ts. juoksin pitkin metsää ja löin kaikkea mikä liikkui eikä huutanut "Puola!". Mutta kun kerran voitto kotiin tuli, niin ei se kauhean huonosti voinut mennä.

Doomcrow kirjoitti:miten floppasi? puola-liettualla vaan oli niin hyvä taktiikka ja oikeat joukot joiden avulla voitto vietiin... vaikka olisihan se ollut jännittävämpää jos olisin kuullut taistelun äänet kintereillä arkkua kantaessani

Siten että teutoneilla oli briiffi kesken kun peli alkoi. Ja kun me lähettiin sitä ylämäkeä ylös rivakkaan tahtiin, niin ylhäälle päästyä meillä oli pari miestä ehtinyt iskuetäisyydelle vihollisesta kunnes kuuluu huuto että peli loppui.
Eli siis vähän huonosti suunniteltu tuo teutonien osuus tuossa scenaariossa.

Tätä arkunkanto skenaariota edeltävän jälkeen joku "ystävällisesti" opasti minut laavulle josta oli ihan mukava matka sille kukkulalle jossa nimenomainen skenu mätettiin. Sain juosta takas ihan helevetin moisella kiireellä . Kaksi minuuttia skenaarion alun jälkeen minua tultiin selkään.

Tuossa skenaarion rakenteessa oli se ongelma että sen saattoi voittaa helpolla jos aloitti läheltä arkkua, tiesi reitit ja liikkuin nopeasti. Palkkisten porukasta osa taisi myös juosta suoraan arkulle, mutta hekään eivät ehtineet nähdä vilaustakaan arkusta. Eli varsin tylsä palkiksille ja teutoneille. Tuo olisi ollut varsin erilainen jos arkku olisi pitänyt viedä päinvastaiseen suuntaan omasta aloituspaikasta, joten vihollisten joukot olisi ollut tulevan reitin varrella tai sivuilla. Tällöin olisi pitänyt joko vältellä vihollisia tai taistella tiensä läpi. Nyt kyse oli suunnistus ja juoksukilpailusta, ei niinkään taistelusta.

Viime vuonna tilanne oli sikäli erilainen ja omasta mielestänio parempi että palkkisten (joilla silloin arkku oli) täytyi kulöjettaa se katolisten ja kataarien joukkojen välistä. Kenelläkään ei siten ollut mahdollisuutta pikavoittoon, vaan kaikki ehtivät samalle alueelle järkevässä ajassa. Sen jälkeen homma ratkesi reittivalintoihin ja kolmen osapuolen kyttäilyyn siitä kenen kannattaa taistella kenekin kanssa ja milloin.

Tänä vuonna arkkuskenaario oli ainoa pettymys. Ensin paljon marssimista aloituspaikalle ja sitten kesken briiffin skenaarion aloitus ja pikana mäenpäälle marssimista ja sinne päästyään saada kuulla että skenaario loppui jo jonkin aikaa sitten

Gnomus kirjoitti:
Viime vuonna tilanne oli sikäli erilainen ja omasta mielestänio parempi että palkkisten (joilla silloin arkku oli) täytyi kulöjettaa se katolisten ja kataarien joukkojen välistä. Kenelläkään ei siten ollut mahdollisuutta pikavoittoon, vaan kaikki ehtivät samalle alueelle järkevässä ajassa. Sen jälkeen homma ratkesi reittivalintoihin ja kolmen osapuolen kyttäilyyn siitä kenen kannattaa taistella kenekin kanssa ja milloin.

Eli seuraavan vuoden järjestäjille vinkiksi, että joku porukka aloittaa valmiiksi (esim. juuri palkkikset) ja joutuu kuskaamaan sen vihollis porukoiden läpi. Näin vältytään juoksuvoitoilta, koska tosiaan tänä vuonna suurin osa Teutoni armeijasta oli vähintään keskiraskasta.

Misumasu kirjoitti:Eli seuraavan vuoden järjestäjille vinkiksi, että joku porukka aloittaa valmiiksi (esim. juuri palkkikset) ja joutuu kuskaamaan sen vihollis porukoiden läpi. Näin vältytään juoksuvoitoilta, koska tosiaan tänä vuonna suurin osa Teutoni armeijasta oli vähintään keskiraskasta.

Toisaalta sehän on kevyen varustelun suurin etu, että voi juosta nopeasti...jos palkkisten olisi pitänyt juosta tänä vuonna Teutonien tai Puola-Liettuan "läpi" arkun kanssa, olisi heidät kaikki teurastettu.

Se tuossa tietysti kusi, että Teutoneilla oli briiffi kesken skenun alkaessa, mutta siitä on turha valittaa, että juoksemalla voi voittaa tuollaisen skenaarion...raskaasti haarniskoitujen pitäisi tiedostaa pistäessään kamoja päälle, että ne päällä ei saada ketään kiinni. Jos kaikki taistelut käytäisiin ns. kasvot kasvoja vastaan, ei kevyillä yksiköillä tekisi yksinkertaisesti mitään -raskaat jyräisivät ne hetkessä, kuten nähtiinkin tänä vuonna. Sekin olisi nimittäin typerää, että kaikki tehtäisiin raskaiden ehdoilla.