Rämän suuret takojasepät on kouluttanut Lambda, 16-17-vuotiaana (?) lukiolaisena internetistä itseoppinut seppä.
Vuonna 2006 sain Laurin houkuteltua takomaan Rämäläisten kanssa kypäriä. Tästä opin ensimmäistä kertaa itsekin takomaan. Itse välitin Laurilta saamaani oppia eteenpäin, ja nyt lähes kaikkia aktiivit Rämäläiset ovat takoneet/takomassa itselleen kypärän tai muita panssareita.
Tällä hetkellä pajamme on tuottanut valmiiksi 8 kypärää ja 5 on vielä tekeillä. Yksi rottinkikäyttöön tarkoitettu Sugarloaf-kypärä otetaan vielä työn alle siten, että se ehtii SNiLD:lle Sotahuutoon.
Lisäksi tuotamme olka-, käsi- ja jalkasuojia. Muutama rintapanssari on jo tuotettu ja pari lisää on vielä tulossa.
Rämällä on tosiaankin oma "paja" käytössä. Isälläni on Nurmijärvellä tilava puusepän verstas, jossa kuitenkin myös smirgeli ja ruuvipenkki. Lisäksi tuttaviini kuuluu Nurmijärvellä peltiseppä jonka pajassa SH06:ssa käyttämämme kypärät taottiin.
Tällä hetkellä käytössämme olelevia takomiseen liittyviä varusteita:
- 4 koivupölliä (enemmänkin saadaan jos tarvitaan).
- kaksi alasinta toinen Lambdan toinen minun. Molempiin lisävarusteena tangon päähän hitsattu metallipallo (vetokoukun nuppi).
- vasaroita( 2x1,5kg, 1x1,2kg, 3x 1kg lyhyt varsi, 1x1kg pitkävarsi, ja muutamia pienempiä vasaroita.
- MIG-hitsauslaitteet (sekä peltisepän vertaalla, että Juhanalla)
- Pylväsporakone, tavallisia porakoneita
- pitkä nauhahiomakone
- smirgeli
Näillä saa aikaan jos jonkilaista panssaria.
Omaan alasimeeni liittyy jopa tarina. Alasin on peräisin todennäköisesti 1800-luvun alkupuoliskolta. Isoukkini sai kuulemma aikoinaan 1800-1900-lukujen taitteessa valita, ottaako perinnöksi 100 hehtaaria metsää, vai kyseisen alasimen. Valinta oli alasin ja seppänä tällä varmasti oli käyttöä. Sukupolvien saatossa alasin kulkeutui isälleni, jolla se oli käyttämättömänä ulkona verstaan seinustalla maata vasten viimeiset 15 vuotta. Viime kesänä kaivoin alasimen esiin, hioin pinnan todettuani alasimen olevan "historiallisesti" katsottuna arvoton, sillä kaikki leimat joista iän olisi voinut päätellä, oli ruostunut pois.
Voin siis sanoa olevani neljäs sukupolvi joka kyseistä alasinta käyttää, vaikka muut sukulaiseni eivät jatkaneetkaan isoukkini ammattia.
Osa Rämäläisistä tilaa lisäksi panssareita ulkomailta, juurikin tuolta GDFB.co.uk :sta (Ged Dressed For Battle).