Lähetetty: Perjantai, 14.09.2012 11:14
Treenaan itse hieman painotetulla kohtuullisen lyhyellä miekalla. Kisoissa sitten lelu on pidempi mutta painottamaton.
Reeneissä tavoitteeni oppia dominoimaan vastustajaa, ja voittaa olemalla nopeampi ja vahvempi. Kun treeneissä käytän samanmittaista/toivottavasti lyhyempää asetta kuin vastustajillani, opin dominoimaan kaikella muulla kuin juuri aseella. Tapahtumaan mennessä kun otan pidemmän ja samanpainoisen aseen käteeni, se ei tunnu erilaiselta kuin treeniase, se tuntuu superaseelta lähes joka suhteessa. Eihän se toki ole joka suhteessa, mutta huomattavasti tehokkaampi se kyllä on. Sitten kun kyseeessä on kilpailutilanne, ja olen oppinut dominoimaan kaikella muulla kuin aseella ja nyt aseeni onkin yhtäkkiä pidempi/samanmittainen kuin vastustajilla, minulle jää pelivaraa ja varaa virheisiin enemmän.
Pidemmällä miekalla toki ei ole käytettävissä kaikkia samoja tekniikoita kuin lyhyemmällä, mutta minun mukavuusalueeni on se, kun kun minä lyön ja vastustaja ei lyö. Siihen pidempi miekka tiettyyn rajaan asti toimii lähes poikkeuksetta hyvin.
Tämä sama pätee myös kilpiin. Kun treenaan pienemmällä kilvellä, opin pakostakin aktiivisen kilvenkäyttötavan. Sitten kun tosipaikassa käytänkin yhtäkkiä tornikilpeä, kilvenkäyttötapani on edelleen hyvin aktiivinen (väittävät että tornikilvenkäyttöni on jopa tyhmän aktiivista). Aktiivinen tornikilvenkäyttöni mahdollistaa mielestäni äärimmäisen tehokkaan suojan enkä tyydy sen tarjoamaan passiiviseen laiskaan suojaan vaikka voisinkin. Tässä tulee tietysti väsymisongelma eteen, mutta en mielestäni voi antaa heikon olkalihakseni estää minua käyttämästä kilpeäni tehokkaimmalla tavalla, koska se on vain treeenaamiskysymys.
Reeneissä tavoitteeni oppia dominoimaan vastustajaa, ja voittaa olemalla nopeampi ja vahvempi. Kun treeneissä käytän samanmittaista/toivottavasti lyhyempää asetta kuin vastustajillani, opin dominoimaan kaikella muulla kuin juuri aseella. Tapahtumaan mennessä kun otan pidemmän ja samanpainoisen aseen käteeni, se ei tunnu erilaiselta kuin treeniase, se tuntuu superaseelta lähes joka suhteessa. Eihän se toki ole joka suhteessa, mutta huomattavasti tehokkaampi se kyllä on. Sitten kun kyseeessä on kilpailutilanne, ja olen oppinut dominoimaan kaikella muulla kuin aseella ja nyt aseeni onkin yhtäkkiä pidempi/samanmittainen kuin vastustajilla, minulle jää pelivaraa ja varaa virheisiin enemmän.
Pidemmällä miekalla toki ei ole käytettävissä kaikkia samoja tekniikoita kuin lyhyemmällä, mutta minun mukavuusalueeni on se, kun kun minä lyön ja vastustaja ei lyö. Siihen pidempi miekka tiettyyn rajaan asti toimii lähes poikkeuksetta hyvin.
Tämä sama pätee myös kilpiin. Kun treenaan pienemmällä kilvellä, opin pakostakin aktiivisen kilvenkäyttötavan. Sitten kun tosipaikassa käytänkin yhtäkkiä tornikilpeä, kilvenkäyttötapani on edelleen hyvin aktiivinen (väittävät että tornikilvenkäyttöni on jopa tyhmän aktiivista). Aktiivinen tornikilvenkäyttöni mahdollistaa mielestäni äärimmäisen tehokkaan suojan enkä tyydy sen tarjoamaan passiiviseen laiskaan suojaan vaikka voisinkin. Tässä tulee tietysti väsymisongelma eteen, mutta en mielestäni voi antaa heikon olkalihakseni estää minua käyttämästä kilpeäni tehokkaimmalla tavalla, koska se on vain treeenaamiskysymys.