Sotahuuto

Pahistontun linjoilla. Kannatan jopa lipulla torjumista.

kiitti tiedosta altagrin

Misumasu kirjoitti:Tontun teksti suoraan sääntöihin, pyydän.

Kaikki pelitekniset elementit on hyvä mainita kokonaisuutena tällaisin rajauksin taistelusäännöissä, jottei tähän tarvitse palata. Ja joo kannatan. Kehitetään tekstiä muutoskeskustelun puolelle.

Foe, jos lipulla ruvetaan aktiivisesti torjumaan, sitten ruvetaan arkulla ja muullakin ja se on vähintäänkin keskustelua vaativa tie, koska näen siinä suoraan ongelmia. Jos torjutaan, niin sitten se TULEE TAISTELUSÄÄNTÖIHIN. Eli joko kyllä tai ei, mutta ei molemmin päin kiitos!

Pahistontun ehdotushan on nimenomaan molemmin päin. Se että torjutaanko kilpimäisen aktiivisesti pehmustamattomalla lipulla on todella vaikea valvoa. Lisäksi jos lippu läpäisee kilpitarkastuksen niin silloinhan sillä saa torjua prjoketiilejakin aktiivisesti. Näin selvennyksenä. Olen samaa mieltä pahistontun kanssa yhtäkaikki.

Ja tämä on syytä mainita, koska kognitiivislingvistisesti lippu ei ole kilpi. Samalla tavalla voisi näin esimerkiksi ottaa maastosta eipelillisiä rakenteita ja käyttää niitä aktiiviseen torjuntaan. Pelkkä barrikadien rakentaminen on johtanut jo pelillisiin ongelmiin, puhumattakaan siitä, että karahkoja käytettäisiin aktiivisesti torjumiseen.

Mitä tulee Ruton lippuun, se onkin tarkastettu (oletettavasti) kilveksi sopivaksi JA siinä onkin asian ydin. Siis: jos haluat jollain aktiivisesti torjua, on sen läpäistävä tätä silmällä pitäen jonkinlainen tarkastus.

Simppeli on kaunista:
Millään ei saa aktiivisesti torjua, ellei sitä ole vartavasten tehty ja tarkistettu tuota hommaa varten.

Haluaisin heittää rattaisiin vielä yhden kapulan. Käsittääkseni aktiivitorjunta aseilla on kielletty pääasiallisesti yllättäviin suuntiin kimpoilevien nuolien välttämiseksi ja jottei nuolia vahingossa lyödä poikki ilmasta. Kilvellähän nämä eivät yleensä ole mahdollisia tapahtumia.

Nyt harkitaan kuitenkin pehmustetun lipputangon luokittelemista kilveksi, mutta itse en näe enää kovin suurta eroa pienen pehmustetun lipputangon ja raskaan miekan tai varsiaseen välillä (Myös about kaikki sohukelpoiset aseet täyttävät tämänhetkisen kilven määritelmän).

"Kilven tulee olla etupinnastaan pehmustettu vähintään 8 mm paksulla solumuovilla ja pinnoitettu kankaalla tai teipillä. Kilven koko reuna tulee olla pehmustettu kumitoppauksella ja tämän päälle kiinnitetyllä vähintään 15 mm paksulla solumuovilla. Kilvessä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia."

Paitsi, että kilpi on sääntöteknisesti puolustusväline, eli sillä ei voi hyökätä.

Hyökkäämisestä (2.2.1): "Käytetty ase rajoittaa sille käytettävissä olevia hyökkäämistapoja. Muita kuin aseelle käytettävissä olevia tapoja ei saa käyttää."

Puolustautumisesta (2.4.1): "Kilpi on muista puolustusvälineistä poikkeava aktiivinen puolustusväline, joka tulee erikseen sellaisena tähän tarkoitukseen hyväksyttää."

Ja lipputangossahan on myös se lippu, joten sillä itse tangolla on vähän vaikea huitoa nuolia lennossa. Itse lippuun osuvat nuolethan vain menettävät liike-energiansa ja putoavat maahan.

Falcata kirjoitti:Ja lipputangossahan on myös se lippu, joten sillä itse tangolla on vähän vaikea huitoa nuolia lennossa. Itse lippuun osuvat nuolethan vain menettävät liike-energiansa ja putoavat maahan.

Tässä syy siihen miksi asian esiin nostin.

Niin, no minä en sanonutkaan, että oikeasti turvallisen ja säännöt täyttävän kilpi-lippusalon tekeminen olisi helppoa. Pitää myös muistaa, että:

4.1.1. Puolustusvälineiden hyväksyminen käyttöön
Kaikki tapahtumassa käytettävät puolustusvälineet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa puolustusvälineen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin puolustusvälinetyypilleen asetetut rakennevaatimukset. Puolustusvälineiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä, päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.

En siis itse lähtisi tätä edes yrittämään.

Tulipa mieleeni että japanialaiset hevosherrat käyttivät kangasviittaa selkään ammuttuja nuolia vastaan. Prossat pysäytykselle aika hillittömät. Lippu voisi yhtälailla pysäyttää nuolen, olettaen että se pääsis elämään sen lentoradan mukaisesti eikä eläminen pysähdy esim varren takia. Tällöinhän nuoli menisi läpi.

Jousiammunnassa käytetään edelleen eräänlaisia verhoja maalien takana estämään ohi ammuttuja nuolia lentämästä kauas. Ja nyt puhutaan vahvoilla taljajousilla ammutuista nuolista. Kreikkalaiset myös aikanaan ripustivat kilpensä alareunaan nahkalärpäkkeen, jos vastassa oli paljon jousimiehiä. Heilahtaessaan taaksepäin tällainen joustava "kangas" vie kevyeltä nuolelta liike-energian.

Yes indeed. Piti vaan ottaa tuntemani panssarikäyttöesimerkki. Mainiota lisää, kiitos.

Moe !!

Laskisin lipun kuuluvan ns. luonnollisiin esteisiin johon nuoli voi ohjautua. Yhtä hyvin nuoli voi osua kentällä heiluviin keihäänvarsiin tai metsässä puiden oksiin ja runkoihin. Lippu kun periaatteessa voi heilua miten päin vain kannettaessa tai tuulessa, on aika sattuman kauppaa että se nuolen eteen tulee. Vaikka historiallisesti lippua on toisinaan käytetty aseena tai niiden torjuntaan, niin mielestäni sillä ei saisi pelissä torjua tai käyttää sitä suojaukseen. Lippu on joukkueen tunnus, ei ase tai kilpi ja täten alunperinkin palvelee aivan muita tarkoitusperiä.

Nuoliviineistäkin on joskus laskettu osumaa, mutta käsittääkseni näin ei ole ollut aina. Tästä on ollut vähän ristiriitaisia tulkintoja. Käytännössä sehän ei ole minkään aseen osa, vaan pikemminkin osa varustusta, kuten vyö tai juomapullo. Tosin, siihen tulleita osumia on todella vaikea havaita.

Jousesta on käsittääkseni myös ollut arvailuja, pitääkö siihen tullut isku ottaa osumana, mutta sanoisin että ei, koska se on ase (vaikka sillä ei saa lyödä tai torjua) ja aseisiin tulleita iskuja ei lasketa. Jouselle myös määritellään säännöissä aika selkeästi omat rajoitukset, mikä tekee siitä osan aseistusta.

T: Lippukisuli