Sotahuuto

Taktista etua saavuttaa Hauholla myös kunnollisilla kengillä, jossa risut ovat yleisiä, ja piikkilangat mahdollisia.

Minulla on sellainen kutina, että Hauholla taistelut tuleva sekä metsässä, että kentällä olemaan erittäin intensiivisiä. Maasto tulee sanelemaan monien tilanteiden kehittymiset, sillä tällä väkimäärällä, poppoo tulee nopeasti täyttämään kaikki helppokulkuiset alueet.
Skirmarit tulevat löytämään itsensä linjataistelusta metsässäkin.
Helppokulkuisilla alueilla tilanteet taas kehittyy nopeasti, ja suht lyhyidenkään etäisyyksien päästä ei välttämättä ehdi tukemaan liittolaisia.
Bonuksena maaton hitaissa kohdissa keihäät pärjäävät vähemmällä suojalla.

Jouset toimivat hauholla todennäköisesti hyvin, sillä metsässä ei ole eritysen paljon pöpelikköä. Lisäksi maaston hidasteet helpottanee jousimiehiä sekä päällekarkaajilta, sekä osumatarkkuudessa. Lisäksi vastustaja voi jättää kilpilinjan pois kulkukelvottoman risikon kohdalta, jota omat jousimiehet voivat hyödyntää ampumalla linjan raoista todennäköisesti samalle alueelle pakkautuneita.

Mitä mieltä muut olette Hauhon maastosta?
Onko muut sitä mieltä, että metsässä taistelut todennäköisesti pakkautuu monin paikoin jonoihin?

Jos näin on, keihäsmiehille hyvät maiharit jalkaan ja risukasoihin kill pockettia rakentamaan.

Komp, komp, Juuri näillä seikoilla huudotkin on osin tehty.

Yksi yleinen virhe on myös keihäiden tai varsiaseiden jättäminen pois metsäskenussa. Minusta keihäs on juuri paras ase metsässä. Vaikken sitä olekkaan paljoa käyttänyt tai siis en yhtään, niin muutamat kerrat metsässä sillä on tullut enemmän tappoja kuin koko tapahtumassa yhteensä.

Toinen on johtajien, jousimiesten ja tornikilpimiesten panssarin jättäminen pois respaskenuissa. Silloin jaksaa toki enemmän, mutta joutuu myös juoksemaan kaksinkertaisen määrän! Voi myös olla, että kuolet kriittisellä hetkellä, etkä ole johtamassa voittoon tai keihäsmies menettää suojan ja näin kaksi miestä juoksee kaksi kertaa enemmän! Lopettakaa röökaaminen ja kuntoilkaa hikiläskit.

Toisaalta pikeä ei voi kääntää metsässä käytännössä ollenkaan. Jos ase on nostettava pystyyn ja soviteltava oksien lomitse aina kun halutaan vaihtaa tulialuetta viidellä asteella on ase aivan liian hidas. Metsään sopivat paremmin ne 2,5-3,5m keihäät, kuin piket.

Pärjäsin kyllä hyvin viime vuoden ryteikössä rämän pikelläkin, mut mä vaan oon niin hyvä Joo mut totta se on, et se n 3m on aika optimi

Pahistonttu kirjoitti:Metsään sopivat paremmin ne 2,5-3,5m keihäät, kuin piket.

Uskon että tämän takia Tura pärjäsi niin hyvin metsäskenaarioissa viimeksi.

Tätä lukiessa teki mieli downgradeata 3.3m keihääseen, jo muutamaa viimeistä kahta viestiä...

4.4m tuskin kuitenkaan aivan liikaa, Hauhon tuntijat? Aiempina keikkoina minulla ollut 3.3, joka on ollut ihan tarpeeksi... mutta ei-keihäsfest-tapahtuman tuntien, arvioon ei voine luottaa.

En oo tapellu Hauholla paljoa enempää ku treenileireillä mutta mukana toki ollut, ja musta Hauhon metsä ei mitään uskomatonta umpivatukkoa ole, vaan siellä vois hyvin kuvitella mahtuvansa käyttämään pidempääkin asetta.

NOXBOssa on hyvä testailla eri vaihtoehtoja, meilläkin tulevat matkaan mukaan piket ja lyhyemmät keihäät.

Kyllä ryhmässä pitkille keihäälle on tarvetta. Pitkät keihäät vaan vaatii välttämättä suojamiehiä, joten siksi en sellaisilla itse tykkää leikkiä. Lisäksi pidän siitä, että keihäs on mahdollisimman jäykkä --> parempi osumatarkkuus.

Keihäitä lähtee varmasti mukaan monen mittaisia. Joten valinnan varaa on tapahtuman edetessä. Aina kun myös vastustajalla on keihäitä, pituudella on väliä.

Nyt olisi tietty kerrankin mahdollisuus keskittyä hoitelemaan vastustajan keihäsmiehet omilla jousiampujilla.

Tuota joo... Omat havainnot eilisestä Lauttasaaren temmellyksestä:

Kaikille on varmaankin selvää että jos ollaan alivoimaisia, niin se suoraan päin meneminen ei aina toimi. Eilen tuli useimmiten pataan juuri siksi.

Havaintojen mukaan nopea siirtyminen/ koukkaus aukinaisimman sivustan kautta tuotti tulosta. vastustaja ei pysynyt liikkeessä mukana. Omakin muoto hajosi, mutta voitto oli yleisempää kuin tappio. Silloinkin kun hävittiin, tappio oli marginaalinen ja vihollisenkin voima oli käytännössä syöty. Tämä siis toimii.

Ongelmat mitä käytännössä havaittiin olivat seuraavat: Viimeisinä tulleet soturit sitoutuivat liikaa taisteluun ja vihollinen jouksi meidät kiinni. Toinen ongelma oli se, että tieto koukkauksesta ei aina saavuttanut kaikkia oman puolen taistelijoita. Koukun alkaessa porukka hajosi ja teho oli tiessään.

Johtajien on varmistuttava ennen tehtävää siitä että tyhminkin tietää mihin suuntaan lähdetään. Lisäksi nopeissa siirtymisissä jälkijoukko ei saa jäädä kähisemään vihollisen kanssa liikaa.

Viimeisenä huomiona on taistelukyvyn ylläpito. Kaikkien on kyettävä sen verta nopeaan huoltoon erien välissä, ettei meiltä jää ryhmän verran omia taukoalueelle kun skenaario alkaa (mokasin tässä itsekin). Tämä moka johti yhden erän häviöön koska meillä ei ollut tarpeeksi voimaa rivissä taistelun alusta alkaen.

Joka tapauksessa kiitos kaikille jotka olivat eilen mättämässä. Uskon että tällä setillä on hyvät onnistumisen mahdollisuudet jos lähdetään tekemään oma hiihto ja pysytään rauhallisina.

Musta tuntu Lauttiksessa, että paketti toimi parhaiten sillon kun ei kikkailtu liikaa. Porukka liikku blokkina, katto heikon kohdan ja jyysti kiinni. Liian pitkät koukkaukset, läpijuoksuyritykset ja kahteen osastoon hajoamiset johti heti siihen että kill count nousi. Sivustoja on turha yrittää pitää suljettuina, koska kenttää on aina liikaa ja sieltä pääsee aina heikosta kohdasta hyvät skirmuttajat läpi. Jos muoto on riittävän syvä ja persettä vahtivat sällit hereillä, niin sinne on ihan turha tulla. Samalla sitten persevahti-kilpimiehet voi suojata keihäitä jos ensimmäinen rivi tapattaa ittensä.

Ohut linja on haavoittuvainen sivustaiskuille, mutta syvempää muotoa on vaikea tulla juustoamaan kyljistä.

Susikukko kirjoitti:Minusta keihäs on juuri paras ase metsässä.

Keihäs on paras ase joka paikassa Silloin kun se ei ole paras ase, se on silti paras ase.

Ulfnarin rooli rynnäkköryhmänä kiinnostaa minua. Onko rynnäkköillä saatu aikaan sitä mitä ollaan haluttu? Kysyn nyt sen vuoksi kun olen katsonut sohuvideota, missä näkyy useita ulfnarin rynnäköitä, ja niissä usein käy huonosti.

Ehdottaisinkin Ulfnarille sellaista roolia, että pyrkisivät rynnäköimään jostain heikosta kohdasta läpi ja iskien siitä sivustoihin. Rynnäkkö suoraan päin vahvaa linjaa ei yleensä onnistu, mutta esim. kahden ryhmän välistä juokseminen kyllä.

Tämä onkin toinen asia, mihin olen kiinnittänyt huomiota videossa (joka pian tulee kaikille nähtäväksi) eli monesti linjoissa on olemassa heikkoja kohtia, joihin voisi iskeä 5-10 miehellä ja tuloksena olisi todennäköisesti hirmuinen verilöyly.

Lyhyesti: päin linjaa ja itse kuolee, läpi linjasta ja vastustaja kuolee.

Super komp Parille. Aki viime vuonna ehdimme aina valmistautua teidän rynnäkköön kun näimme, että nyt se tulee. Kerran tai kaksi saitte Rämästä yhtä paljon mukaan kuin menetitte, mutta yleensä saitte vain pari varsiasetta ja parin kilpimiehen panssarit. Sekin johtui yleensä siitä, että he eivät kuullet "Härkä" komentoa (tehdään pussi).

Ulfnarin kannattaisi tänä vuonna ehkä odottaa hieman enemmän. Ainakin jos näätte, että Rämä peruuttaa kontaktissa vihollisen kanssa, niin odottakaa täydellistä hetkeä (muttei liian kauan=) ja sitten SUSI PUREE!!!

Viimevuosi meni siinämielessä heikosti, kun paskoin polveni perjantaina enkä ollut oikein messissä ja siitä että uusia oli massiivisesti. Nythän se on jo sanottu, että Ulfnar ei ole etulinjaryhmä, eli tilannetta jossa pitäisi lähteä hönkimään suoraa ensikontaktiin. Pidetään muiden persettä puhtaan ja hyökätään kylkeen tai vahvistamaan heikkoa tai murtamaan vahvaa kohtaa.

Rynnäköt on toiminu välillä erittäin hyvin ja vastustajan rivit menny sekasin ja siihen kaaostilaan ollaan päästy tekemään pahaa jälkeä. Pätevämmät ryhmät menevät vaan harvemmin sekasin.

Semmonen ajatus tuli mieleen, että jos on kiire ja homma menee kiistelyksi siitä mitä tehdään niin vois olla "vito" järjestelmä, jossa se ryhmä mikä kantaa armeijalippua omaa veto-oikeuden päättää mikä vaihtoehto otetaan, jotta varmasti tehdään jotain, eikä vain kiistellä liikennevalon väristä.

Kukin varmaan kataan lippua vuorollaan, paitsi pikku ryhmät?

Näin spartalipun todennäköisimpänä kantajana arvostaisin suuresti jos spartan ei tarvitsisi sitä salkoa kantaa (en tiedä lasketteko spartan pienryhmäksi vai ette) koska kannan spartalipun taistelun etulinjaan aina, ihan vain motivoidakseni ryhmää oikeasti liikkumaan taistelun mukana...

Jokaisen ryhmän lipunkantaja ja johtaja on varmasti samaa mieltä sinun kanssa oman ryhmänsä kohdalla. Itse lasken ainakin vain meidän 6 tai alle ryhmät pien ryhmiksi.

Voisi tosiaan koittaa johtaa armeijalipulla. Kuka ikinä sen saa, johtaa koko Taifaa.

Tuolloin käyttäisin kuitenkin edelleen Jonin ehdotusta armeijalipun veto-oikeudesta eikä kokonaisvaltaisesta johdosta.

Kiistelyyn on aikaa ennen skenun alkua. Silloin tästä voi olla hyötyä. Tilanteen ollessa päällä armeijalippu on selkeä kokoontumispaikka, kun tarkoitus on pitää Taifa kasassa. Tämän vuoksi sillä on tärkeä arvo ja sen tulee olla hyvin sijoittunut. Koska kuitenkin se legendaarinen joku muu "johtaa" lienee todennäköisempää, että lipunkantajan (oli hän mistä tahansa meidän hienoista ryhmistämme) on vain oltava silmät ja korvat auki.

Niin siis kukaanhan ei kai johda koko Taifaa? Briiffissä sovitaan ja sitten mennään. Itse ainakin johdan Rämää Briiffin päätöksen perusteella.

Joo mekin Joonan kanssa pidetään Sherab Debin briiffi ennen skenua pidettävän johtokokouksen perusteella. En pidä ajatuksesta veto-oikeudesta - jos sellaista tarvitaan jossain tilanteessa niin me ollaan vähän jo hävitty tuleva skenaario Eikö mielummin löydetä joka skenaarioon yhdessä paras mahdollinen menettelytapa?

Tästä tulee hyvä sohu!