Sotahuuto

Olen siis keräämässä ryhmää kokoon kaveriporukasta ja yhdeksi yhteneväiseksi varustuksen osaksi muodostui kilvet.
Kaipaisin erityisesti kokemuksia & suosituksia kilven materiaaleista ja paksuuksista.

Kävin Puukeskuksessa katselemassa ja tällä hetkellä parhaalta tuntuisi 9mm koivuvaneri.

Kilven kooksi tulisi leveimmältä kohdalta 50cm*100cm ja vähän jätskitötterön muotoinen. :O
Kommentteja koosta ja materiaalista?
Onko esim todettu, että 9mm olisi liian ohutta tai onko muuten parempia hinta/laatu-suhteeltaan materiaaleja kuin koivuvaneri päällystettynä logolla painetulla kankaalla (<puuvillaa?) ja reunoilla siis se puutarhaletku.

Tuo 9mm on bofferikilpeen todella painavaa ja jämäkkää tavaraa.

Oma iso kilpeni on tehty 4mm vanerista missä on kolme vahvistepalaa tuosta samasta matskusta. 6mm vaneri kestaa boffokäytössä jo aivan hyvin kaikki siitä yli on ylimääräistä.

Kannattaa kilpien teosta katsella tuota sotahuuto Wikiä jollet näin ole jo tehnytkin.

Itse olen kilpeni tehnyt pahvista Hyvin on nelinkertaisena kestänyt, liimattu yhteen aallot ristikkäin.

Koivuvanerista ne kannattaa tehdä. Pahvit, minkkiverkot ja muut vastaavat on vähän purkkaviritelmiä, jotka ei oikeasti kestä kunnollista treenausta. 9mm on mun mielestä todella hyvä paksuus. Jotain iloa paksummasta voi olla treenimielessä, ja toisaalta siinä että kun saa tarpeeksi lihaskuntoa ja kestävyyttä että jaksaa käyttää sitä, se torjuu iskut paljon paremmin (=kilpi ei heilahda isojenkaan aseiden lyönnisträ yhtä kovasti). 9mm ohuemmasta tehty alkaa jo sitten heilumaan lyöntien tieltä aika paljon. Itse käytän 12mm, mikä on keskiarvoa huomattavasti korkeammalla. Lisäksi löytyy yksi 6mm pisarakilpi, joka on ihan naurettavan kevyt enkä suosittele kyllä missään nimessä. Tuossa kilpikoossa 100x50 6-9mm voisi olla aika passeli.

Mutta juu, tottumiskysymyksiä nämä aika pitkälti ovat. Kun käyttää ohutta kilpieä, pitää tiedostaa, että se heilahtaa kovien lyöntien tieltä ja oppia käyttämään sitä paremmalla tekniikalla. Raskaampi kilpi antaa enemmän anteeksi huonoa tekniikkaa, mutta vaatii enemmän pattia.

Kiitos nopeista ja kattavista vastauksista
Muistelinki että eikö ne ohkasemmat ole vähän taipuvaisia...

Sitten mitenkäs siitä koosta?

1. Tällä hetkellä se 100x50 tuntuu aika passelilta, mutta onko kenties liian pieni tms, sillä en halua, että kun vähän kasvaa, niin sitä kattelee, että "tuollaisellakin lelulla on tullut pienenä pelattua"
> kerralla siis kunnollinen ja täysikokoinen.

2. Mitä kokoja itsellänne on? Siis en tarkoita nyt mitään pikkukilpiä, vaan normaaleja isoja kilpiä, tornikilpiä lähinnä varmaan.

3. Miten olette kilpenne koristelleet/päällystäneet, onko vinkkejä esim kankaan kiinnittämiseen?

Kilven koko ja materiaali kannattaa valita sen mukaan, mihin tarkoitukseen tulee. Eli isompaa/paksumpaa linjaan ja pienempää/keskipainoista&kevyttä kaksintaisteluun (/häröilyyn). Eli mikäli olette raskasta tai linjassa menevää ryhmää, suosittelen tuota 9mm paksuista "pisaramallia". Jos taasen haet aktiivisesti kaksintaistelua (kevyillä porukoilla todenäköisempää), niin pyöreä keskikokoinen tai kulmikas toimii paremmin.

Jatkossa niitä kilpiä tulee varmaan tehtyä useampi, eri tarkoitukseen omansa. Pääsääntö on se, että jokaisen käteen käy parhaiten se omanlainen kilpi. Rohkeasti kokeilemaan esim. treenipäivillä jne.

Oma kilpi on 14mm, toinen 7mm. Kummatkin toimii. Tosin 14mm käytän enemmän, kun on "parempi". Kilvestä voi aina tehdä liian ison ja sitten pienentää, mutta liian pientä kilpeä ei voi enää kooltaan juuri pelastaa.

Oma kilpi on 4mm vaneria 4mm vahvikepaloilla (kaarrettu), korkeus sellainen 120cm ja leveyttä ehkä 80cm, kaartaminen tosin saa sen näyttämään ja tuntumaan kapeammalta. Omalaatuisen kahvaratkaisunsa (kahva pystyssä sormet alaspäin, kannetaan siis kuin kauppakassia) ansiosta se on kuitenkin hyvin tukeva, eikä juuri heilahtele

Kilpien koko, paksuus, muoto ja kahvaratkaisut ovat kaikki varmastikin hyvin yksilöllisiä ja oman maun mukaan määräytyviä tekijöitä. Itselläni on yksi kuusikulmainen pretoriaanimallinen kilpi (100x60) reilu 10mm vaneerista, mutta kun on kunnollinen remmikiinnitys niin se paino ei ole juuri ongelma. Vannon kuitenkin keskikahvallisten kilpien nimeen, ja Sohussa käytänkin ufoliukurista tehtyä keskikahvakilpeä, joka on varmaan siitä sohukilpien keveimmästä päästä. Tuolla ufollahan on halkaisijaa jotain suurinpiirtein 60 cm, mutta on silti muistaakseni kevyempi kuin salonejun huomattavasti pienempi kilpi. Kevyt ja keskikahvallinen kilpi vaatii ihan erilailla harjoittelua ja totuttelua kuin remmikilvet, mutta ainakin omasta mielestäni keskikahvallisella on huomattavasti etuja muihin kilpiin nähden kun niitä oppii käyttämään.

Linjaan tosiaan iso pisaran muotoinen, heater-mallinen tai suorakulmion muotoinen kilpi, häröilyyn ym. skirmaukseen sitten keveämpi ja pienempi (tavallisesti pyörökilpi tai jonkinlainen heater).

muistaakseni kevyempi kuin salonejun huomattavasti pienempi kilpi.

Joo noita veljeskilpiä noin keskimäärin ei ole suunniteltukaan olemaan keijukaiskilpiä Joten et varmasti muista väärin - Juhanin keskikupura on varmasti raskaampi kuin Takavarasan vastaavat ufokilvet.

Itselläni on käytettävissä vain melko pieni ympyräkilpi ja ajattelin tehdä sotahuutoon hieman raskaamman kilven (keskikokoinen heater tai pyöreä''hopliittikilpi''[300]). Onko mitään keinoa taivuttaa vaneria muuten kuin köyttämällä se renkaisiin? Näin rämän kuvat tästä mutta sellaista settinkiä ei mulla ole käytössä ja jos heaterin teen niin pitää sen olla hieman taipunut. Ja mikä on ufokilpien keskimääräinen halkaisija? (olen pitkä ihminen ja kilven halkaisija olisi kiva olla about polvesta olkapäähän)
Kiitos vastauksista jo etukäteen!

Ufo taitaa olla suunnilleen 65cm.

On niitä vaihtoehtoja.

Esim liimaamalla yhden vahvistepannan kerrallaan ja taivuttamalla sen laudasta sahatulla muotilla ruuvipuristimien kanssa. Näin tein itse, mutta kuvia ei taida olla.

Toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitan.

Käytä kuumuuutta, painetta ja valtavaa prässiä, niin ne vaneriset tuolitkin tehdään

Pahistonttu kirjoitti:Käytä kuumuuutta, painetta ja valtavaa prässiä, niin ne vaneriset tuolitkin tehdään

Nyt voisikin alkaa hyödyntämään hallinnurkassa lojuvaa paineilma prässiä

Misumasu kirjoitti:Kilven koko ja materiaali kannattaa valita sen mukaan, mihin tarkoitukseen tulee. Eli isompaa/paksumpaa linjaan ja pienempää/keskipainoista&kevyttä kaksintaisteluun (/häröilyyn). Eli mikäli olette raskasta tai linjassa menevää ryhmää, suosittelen tuota 9mm paksuista "pisaramallia". Jos taasen haet aktiivisesti kaksintaistelua (kevyillä porukoilla todenäköisempää), niin pyöreä keskikokoinen tai kulmikas toimii paremmin.

Jatkossa niitä kilpiä tulee varmaan tehtyä useampi, eri tarkoitukseen omansa. Pääsääntö on se, että jokaisen käteen käy parhaiten se omanlainen kilpi. Rohkeasti kokeilemaan esim. treenipäivillä jne.

Misumasu on tässä ihan asian ytimessä. Tämä nostaa esiin myös sen seikan tärkeyden, että mietitte kunnolla ja rauhassa etukäteen, mitä aiotte SoHussa tehdä. Vaikka uudet ryhmät ovat usein lähteneet kevyiksi kaksintaisteluja hakevaksi ryhmäksi, on se ehkä kaikkein tuhoisin vaihtoehto, sillä vastassa on ollut Ruton ja Veljesten kaltaisia niin ikään kaksintaisteluja hakevia äärimmäisen kokeneita ryhmiä, jotka ovat vieneet kaksintaistelut neljällä kertaa viidestä elleivät rökäleemminkin. Mielenkiintoisesti viime vuosien menestynein tulokasryhmä on ollut 13. komppania, joka on lähestynyt siistissä ja tiukassa rivissä valtavien ladonoviensa suojassa.

Itselläni on 10mm sälelevystä tehty n. 100x100cm levystä tehty kilpi, jolla on mukavat 6kg painoa (itse tykkään).
Ajattelin tehdä uuden 4mm levystä jota löysin tänään autotallista, suunnilleen samankokoisen palan joka painaa n. 1kg. Kannattaako? Laitanko vahvistuksia siihen?

Noin iso 4mm vanerikilpi taipuilee huomattavasti toiseen suuntaan* jos siinä ei ole vahvikkeita.
*4mm vanerihan koostuu kolmesta kerroksesta joista kahdessa syyt ovat samaan suuntaan ja yhdessä erisuuntaan, mikä aiheuttaa epätasaisen taipumisen.

Hauskaa. Mun glaive tykkää kilon ladonovista^^.
Tarkoittaen että laita siihen jotain vahvikkeita ettei ole turhan lepsu ja paino nousee järkevälle tasolle.

Onko kellään kokemusta isokokoisista keskikupurakilvistä, minkä paksuinen vaneri olisi kaikkein parasta suuriin kilpiin? Tarkoituksena olisi kokeilla isokokoisen kahvallisen kelttikilven ominaisuuksia. Millaista kupuramallia ehdotatte? Toimiiko kasteluletkuviritelmä hyvin?

Viimeinen kysymys koskee kahvaa, ilmeisesti kelttikilvissä kahvaa oli vaakatasossa... Onko mielestänne parempi pistää kahva pystyyn vai vaakatasoon? Olen mietiskellyt eroja enkä keksi mitään muuta kuin sen että tuntuu luonnollisemmalta pitää kiinni pystyssä olevasta kahvasta.

Perkeleen metrin round kilvistä yksi on keskikupura. Taisi olla 9mm paksuista vaneria, mikä on oikein sopiva niihin, koska enempää niissä ei voisi edes harkita käyttävän. Kahva siinä on vaakatasossa, mikä mielestäni säästää rannetta enemmän. Pystyssä olevaa kahvaa en siinä voisi harkita, kun kilpi painaa sen muutaman kilon. Löylykauha toimii aina.

Toi on kyllä ihan totta. Vaakatasossa tulee enemmän käyttöö haukkarille. Jos on pystyssä, niin ottaa ranteelle enemmän mutta vastaavasti kilven liikutettavuus on paljon helpompaa - etenkin sivuttain. Isoja kilpiä ei kuitenkaan sitten paljoo tartte liikutella.

Isokokoinen keskikahvakilpi vaatii aika ronskisti habaa jos sillä meinaa hyödyntää keskikahvallisten kilpien etua. Jos meinaat tehdä linjakilven niin iso remmikilpi on huomattavasti parempi vaihtoehto. Jos taas meinaat skirmata, et tarvitse isoa kilpeä. Tai jos haluat skirmata isolla kilvellä niin suosittelen remmejä. Aggressiivinen ison keskikahvakilven käyttö on todella kuluttavaa, ja passiiviseen käyttöön kannattaakin hommata remmillinen kilpi. Kaikkein pahimmat ongelmat ovat tosiaan kilven paino ja heikko hallittavuus. Hilparille ei ole mitään herkullisempaa kohdetta kuin suuri keskikahvakilpi, jota voi riepotella miten haluaa.

Jos kuitenkin habaa löytyy ja haluat käyttää suurta keskikahvallista kilpeä, käytä niin keveitä materiaaleja kuin voit. Ohuehko vaneeri vahvikepaloilla voisi olla ihan kelpo runko, tai sitten yksittäinen 8-10mm vaneeri. Jos laitat vaakasuoran kahvan, kilpi keikkaa pistoissa vaaka-akselinsa ympäri, pystysuoralla taas pystyakselinsa ympäri. Nämä on taas näitä makuasioita, kannattaa koittaa ensin toista vaihtoehtoa ja sitten toista. Itse tykkään isoissa keskikahvakilvissä (silloin kun niitä jostain syystä joutuu käyttämään) vaakasuorasta kahvasta, jolloin pidän kilven melkein koko ajan tuettuna polvea ja olkapäätä vasten minimoidakseni rasituksen ja maksimoidakseni hallittavuuden. Keskikahvakilvelle ominaisia kikkoja (vastustajan näkökentän peittäminen, vastustajan kilven tai aseen hallinta jne) tuleekin sitten käytettyä vähän vähemmän, koska meikäläisen haba ei riitä ison keskikahvallisen aggressiiviseen käyttöön. Toisaalta esim. C22 käyttää isossa kuusikulmaisessa kilvessään pystysuoraa kahvaa ja ilmeisesti tykkää käyttää sitä varsin aggressiivisesti.

Kupuraan suosittelen itse kasteluletkuja. Moni käyttää löylykauhoja, mutta mielestäni letkujen asentaminen on huomattavasti helpompaa (naulat läpi vaan). Itse käytän keskikahvakilvissäni neljää ristikkäistä kasteluletkua ja ne ovat osoittautuneet varsin toimivaksi ratkaisuksi.

Ymmärtääkseni historiallisesti suuriin kilpiin on laitettu keskikahva jotta niillä olisi helpompi lyödä. Sotahuudossa tätä ei saa tehdä joten kilven varsin olennainen funktio on poissa. Toinen syy saattoi olla että kilpi on helppo pudottaa jos se muuttuu käyttökelvottomaksi (eli jos siitä törröttää vaikka roomalainen heittokeihäs). Sotahuudossa ei ole tätä vaaraa. Lisäksi kilpeä on pitkillä marsseilla mukavampi kuljettaa (etenkin vaakasuorasta) keskikahvasta, mutta Sotahuudossa ei loppupeleissä ole mitenkään erityisen pitkiä siirtymiä. Niin ja ymmärtääkseni keskikahva+kupura oli valmistamisen kannalta remmittämistä yksinkertaisempi ja helpompi vaihtoehto. Noh, onhan se iso keskikahvallinen tietty isoa remmikilpeä liikkuvampi ja sillä voi tehdä joitain jippoja, mutta vaatii tosiaan sitä habaa.

Oho, tulipas taas tajunnanvirtaa... Korjailkaa joku noita historiallisia seikkoja jos jollakulla on jotain oikeeta tietoa.

Mitä, jos tekisi siitä vähän epäaidomman ja laittaisi sinne L-muotoisen kahvan? Tai sitten jos laittaisi sen kahvan hyvin lähelle keskustaa, jolloin ei olisi väliä, olisiko se pysty- tai vaakasuorassa?

Vai olenko ihan hakoteillä?

EDIT: niin joo... keskikahvakilestävähän oli puhe

Jos pyöreään esineeseen sijoittaa keskelle kahvan, niin eikö sitä varsin helposti voi käyttää niin pystyssä kuin vaakatasossa