Sotahuuto

Historiallisesti chainit on tavanneet olla niitattuja, ainakaan ite en oo kuullu niittaamattomista laajassa mittakaavassa. Ulkonäköero on kuitenkin sen verta minimaalinen ja työero valtava, ettei ole mieltä vaatia niittausta. Chaini on tälläkin hetkellä työläin panssarimuoto.

Historiallisesti keskiajalla on myös käytetty:

A) Ratsuväkeä
B) Jousia isommassa mittakaavassa
C) Moukareita yms aseita joilla on lyöty levypanssariin lommoja...

Harvalla sitä taisi miekka olla, ritareilla ja varakkailla. Loput olivat keihäillä, jousilla, yms aseistettuja. Keihäs oli yleinen ase koska oli edullinen valmistaa ja nopea kouluttaa.

Panssareiden osalta täytyy vaan sanoa että levypanssari oli kallista, nahka ja kangaspanssarit lienevät yleisimmät nostoväellä.

Joten eihän tämä tule koskaan keskiaikaista taistelua mallintamaan joten mitä jos jätetään näistä se historia-argumentti aina pois ja keskitytään peli-iloon...

Luettelit Sapfon asioita, jotka on teknisistä syistä vaikea toteuttaa sotahuudossa. Panssareissa ei tule niinkään kovia teknisiä esteitä.

Omasta mielestäni historiallisuutta voitaisiin jatkuvasti pyrkiä lähestymään niin aseistuksessa kuin vaatetuksessakin.

"eihän tämä tule koskaan" on aika mielipidettä pakottava kommentti. Mielelläni tuon historia-argumentin useamminkin keskusteluun, silti peli-iloa muistaen. Ne eivät ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja.

edit: juuri tällainen mentaliteetti pilaa mahdollisuuksia toteuttaa minkäänlaista historiallista mitään.

Tää historiallisuus keskustelu voisi olla ihan hauska oma ketjunsa muuten. Winkwink

Offtopic jatkuu taas.

Tuo mitä Sapfon sanoi on ihan totta, boffaus ei tule koskaan vastaamaan kenenkään historioitsijan tai elävöittäjän unelmia, joten onko meillä tarvettakaan yrittää toteuttaa sellaisia?
Selvästihän tää touho nykyisellään voidaan liittää keskiaikaan, mutta voiko joku vakavissaan sanoa että "harmittaa ihan hirveesti kun ton Jyri-Pekan nakkitakki on 300 vuotta väärällä aikakaudella?
Ymmärrän että sitä kuulisi kunnon elävöittämistapahtumassa, mutta sellaisessa me ei olla eikä varmasti tulla koskaan olemaankaan.
Onko jonkun peli-ilosta pois että sen yhden urheiluboffaajan chaini ei ollutkaan niitattu?
Nää on niitä asioita joilla olisi jotain merkitystä siellä elävöittämässä, mutta täällä alle 10% voi sanoa että se olisi niin sikapaljon kivempaa jos ton tabardi olisikin heraldinen.

Jos oikeasti halua nähdä tuota meininkiä niin elävävöittäminen ja SCA ovat sitä paljon lähempänä.

Tuntuu vähän siltä että mun pointti ei ihan aukea tästä tekstistä, koitan jotenkin tiivistää:
Me ollaan jo siinä pisteessa että se tyydyttää niiden semisti keskiajasta kiinnostuneiden ihmisten tarpeet, jos haluaa enemmän niin siihen on parempiakin tuohuja, tätä lajia ei siihen pisteeseen koskaan olla saamassa, joten sääntöjä on ihan turha alkaa vääntelemään historian pohjalta, nyt niiden tavoitteena on olla mahdollisimman yksioikoiset ja turvalliset, sekä tasapuoliset asecombot. Niitä ei todellakaan saada jos ruvetaan historian pohjalta vääntämään.

Edit.
Lohdun sanana tosin vielä se että ei mikään kiellä tekemästä hienoja heraldisia kuteita ja panssareita ja aseistautumaan kuten ajanjaksolla tavattiin, kaikilta sitä ei kuitenkaan voi vaatia.

Editedit.
Kuten rivien välistä saattoi lukeakin, en todellakaan ole sitä mieltä että kaikille pitäisi tulla aerodynaamiset peliasut sekä täysin standardoidut kepit. Just saying

Editeditedit. Jumankauta oli nopeet modet. Just saying

PattiJalka kirjoitti:Tää historiallisuus keskustelu voisi olla ihan hauska oma ketjunsa muuten. Winkwink

Done.

qMp kirjoitti:
edit: juuri tällainen mentaliteetti pilaa mahdollisuuksia toteuttaa minkäänlaista historiallista mitään.

Tahdon nyt vaan sanoa että en todellakaan tarkoittanut, että emme voisi pyrkiä historiallisuuteen. Tahdon ehdottomasti siihen kannustaa, mutta en vaan koe tarvetta rajata panssareita historia-argumenttia käyttäen. Syynä se, että kerta sotahuudon teema vaihtelee vuosittain ja aikakausi vaihtuu 100-400 vuotta, tulisi jokaisella olla se 2-4 settiä panssaria joita vaihdella.

Itse olen aina ajatellut, että historiallisuutta tulee lisätä aina kun mahdollista niissä kohdissa, missä sitä voidaan tehdä hyökkäämättä "urheiluboffajien" intressejä vastaan. Sotahuudon vaihtuva ajankohta on suurin ongelma kovin täsmällisen historiallisuuden toteuttamiselle. Omiin silmiin ei pahemmin satu mikään leimallisen keskiaikainen, kuitenkaan ninjoja, inkkareita tai legioonalaisia en haluaisi katsella.

Jaetaan hypoteettisesti boffaajat kahteen arkkityyppiin "historianelävöittäjät" ja "urheilubofaajat". Historianelävöittävät saavat potkunsa hienoista varusteista ja keskiaikaisesta massataistelusta. Urheiluboffaajat eivät sinäänsä ole ongelma, koska kilpailullisuus ei ole automaattisesti heidän tavoitteidensa kanssa ristiriidassa. Urheiluboffaajille tärkeää on urheilullisuus, tekniikassa kehittyminen ja taistelussa pärjääminen. Monet urheiluboffaajat tuntuvat vastustavan monia tapahtuman historiallisuuden lisäämiseen tähtääviä ehdotuksia. Olen miettinyt monesti, miten esimerkiksi aseiden tai panssareiden historiallisuuden lisääminen on urheiluboffaajien tavoitteita vastaan? Omassa ideaalimaailmassa tapahtuma olisi mahdollisimman tarkasti historiaa mallintava (kuitenkin yksinkertaisten ja toimivien sääntöjen mallia noudattaen), mutta kilpailullinen ja taitoa korostava. Ovatko nämä kaksi tyylisuuntaa siis oikeasti ristiriidassa keskenään, vai onko luotu kahtiajako kuitenkin hieman tarkoituksella luotu? Mielipiteitä?

Mahti kirjoitti:Historiallisesti chainit on tavanneet olla niitattuja, ainakaan ite en oo kuullu niittaamattomista laajassa mittakaavassa. Ulkonäköero on kuitenkin sen verta minimaalinen ja työero valtava, ettei ole mieltä vaatia niittausta. Chaini on tälläkin hetkellä työläin panssarimuoto.

Niittauksen vaatiminen erottaa todelliset sotahuutoon panostajat sunnuntaiharrastajista. Koska jo nykyisen mentaliteetin mukaan rahaa ja aikaa uhraamalla voi hankkia itselleen pelillistä etua en näe mitään järkeä siinä, että enemmän rahaa tai aikaansa uhraavat eivät saisi enemmän etua. Kuitenkin koska ylimääräiset panssaripisteet ovat peliteknisesti varsin typerä idea on parempi vain antaa panssaripiste niitatun chainin edustajille.

Pattijalka: se on ainakin mun peli-ilosta pois kun niittaamattomasta chainista saa pojon. Samoin vastustan panssarin antamista kaikista hiemankin epähistoriallisista viritelmistä, esimerkiksi juuri todella rumista splinteistä, jotka eivät ole autenttisuutta nähneetkään.

Panssaripiste tulisi antaa myös vain ja ainoastaan sotahuudon viitekehyksiin sopivista panssareista. Esimerkiksi jos tänä vuonna pelataan 1100-luvun Espanjassa ei siitä 1500-luvun levystä panssaria saa. Toki vain voi laittaa päälle koristukseksi, mutta ei siihen tule kannustaa.

Sotahuudon alusta lähtien monia eri sääntömuutoksia ollaan perusteltu historiallisuudella. Miksi emme pyrkisi täydellisyyteen panssarin kohdalla, kun se on sen kohdalla mahdollista toisin kuin esimerkiksi aseiden.

Tiukemmilla panssarisäännöillä ja historiallisuuden korostamisella pääsemme myös siihen, että panssaroinnin määrä tippuu historialliselle tasolla. Harvalla rivimiehellä oli siihen varaa.

Näyttääkö se niittaamaton haarniska edes kolmenkymmenen sentin päästä kovin radikaalisti eriltä kuin niitattu?

Ehkä olen typerä, mutta olen aina kuvitellut että abstraktion sisään oletetaan pelillisesti sen niittaamattoman haarniskan "larppaavan" niitattua. Samalla tavalla ei kai levyhaarniskoilta vaadita oikeanlaista karkaisua?

Muuten kuin oikean osuman keston suhteen onko niittaamaton haarniska jollakin radikaalilla tavalla parempaa: kevyempää tai joustavampaa kuin niitattu? Ei kai suinkaan. Tässä suhteessa on minusta älytöntä alkaa vaatia niitattuja rengaspanssareita, niitä kun ei oikein ole mahdollista suurimman osan hommata.

Joo en mäkään mitään övereitä mittasuhteita hakenu tolla pro-historiallisuus-argumentillani. Mutta mielelläni kannustaisin väkeä panostamaan.

Tykkäsin tosta Mahdin kommentista. Juurikin sellaista sääntökyhäelmää toivoisin näkeväni, jossa asetettaisiin urheilun ja historiallisuuden tuomat tavoitteet liikoja eriarvoistamatta kohdilleen. Ei niin, ettei nykyisin siellä liikuttaisi jo jossain määrin.

Ei sen urheiluboffaamisen tartte siitä historianelävöittämisestä olla erona kuin yö päivästä. Itse en todellakaan näe toisiaan poissulkevina.

Jotenkin Rumaahisen viestistä paistaa läpi idea panssarin karsimisesta pois. Vetämällä mutkia suoriksi voisi tehdä villin veikkauksen, että agendassa on tehdä kaiken panssarin käyttämisestä niin vaivailloista, että se tippuu lopulta marginaaliin ja kokonaan pois.

Eniten minua häiritsee sohussa vanhat homot

Huh,

Joni, olet näköjään taas jäätävässä kuosissa!

Tämä historiallisuuden miettiminen on ehdottomasti hienoa ajanvietettä. Kuten toisaalla esitin (se edellinen keskusteluketju), on oikeasti todella vaikeata arvioida historiallisia tekijöitä tieteellisesti. Keskiaikaharrastukseen kuuluu maailmalla paljon "faktoja", jotka eivät ylitä tiukkoja akateemisen perusteen määritteitä. Tutkimus on vähäisten lähteiden kuristuksessa ollut useinkin kovin luovaa – tulkinnat ovat siis värikkäitä. Tiukka taloudellissosiaalisen viitekehyksen tutkimus ja sotahistorian legendojen (mitä useimmat taistelukuvaukset tuppaavat olemaan) arviointi niiden valossa on yliopistopiirien ulkopuolella jäänyt kovin vähäiseksi. Onhan se nyt niin tuhottoman tylsää (ellei ole historiantutkija...)

Jo tämän takia nämä "historialliset perusteet" kalskahtavat korvaani aina falskeina. En anna analyyttisen puolen kuitenkaan häiritä tekemistä, koska haarniskan laittaminen niskaan ja mäihiminen satojen muiden kanssa pellolla on todellakin niin hauskaa, että sohusta on tullut kesä paras festari!

Pelillisiä tekijöitä tulisi kuitenkin arvioida pelin ja sen kokemuksen perusteella. Foorumikeskusteluista taas puuttuu todellinen tilastollinen tuntemus harrastajakunnan haluista. Siksi en panisi pahakseni, jos sotahuudossa 2012 tehtäisiin akateemisesti perusteltu käyttäjäkyselytutkimus (yliopisto-opiskelijat kuulolla!), missä näitä asioita oikeasti tutkittaisiin. Sille tiedolle olisi varmasti käyttöä.

Aarimoto kirjoitti: Pelillisiä tekijöitä tulisi kuitenkin arvioida pelin ja sen kokemuksen perusteella. Foorumikeskusteluista taas puuttuu todellinen tilastollinen tuntemus harrastajakunnan haluista. Siksi en panisi pahakseni, jos sotahuudossa 2012 tehtäisiin akateemisesti perusteltu käyttäjäkyselytutkimus (yliopisto-opiskelijat kuulolla!), missä näitä asioita oikeasti tutkittaisiin. Sille tiedolle olisi varmasti käyttöä.

Kuulostaa hyvältä. Saisi kunnollista dataa missä ollaan ja mihin lajia haluttaisiin viedä. Nyt taistelua käydään foorumeiden kautta, jossa vain aktiivisimmat boffaajat saavat äänensä kuulumaan ja sitten Sotahuuto ry:n hallitus pyrkii saamaan mahdollisimman toimivan sääntöjärjestelmän kasaan.

Eikös tuo ole vähän samaa kuin sanoisi, että suomalaisen sotilaan varustus on vain ja ainoastaan M05 maastoasu, RK62 rynkky modernilla etutukilla, komposiittipotta, jne. Kyllä luulen, että kun sota tulee, joillain janttereilla tulee olemaan ne M62 maastoasut, kiinalaiset AK47:t ja peltipotat.

Eiköhän noita rengaspanssareita, peltihaarniskoita ja nahka-asuja ole ollut vaikka missä muodossa, aina viholliselta varastettuna ja perintökalleutena, kuin jostain homeisesta kellarista kaivettuna ja nopsaan viritettynä. Kun rähinä alkoi, kaivettiin esiin kaikki mitä lähtee ja marssitettiin rintamalle, ei silloin ollut aikaa säätää että mikä on Suuren Herran silmään sopiva tai todellisesti toimivin varustus.

Joskus ne renkaat niitattiin, joskus ne puristettiin yhteen, joskus ei ollut aikaa kummallekaan, vaan iskettiin jotain päälle ja lähetettiin jonnekin Jumalan selän taakse tappamaan pakanoita.

Muistuttappa mua Joni tosta viestistäs kun seuraavan kerran nähään..

eiköhän se oo keuruun yössä kun talutat mua miekkataksiin. Mökin osoite oli sit jotain airolahdentie 168

Mahti kirjoitti:Itse olen aina ajatellut, että historiallisuutta tulee lisätä aina kun mahdollista niissä kohdissa, missä sitä voidaan tehdä hyökkäämättä "urheiluboffajien" intressejä vastaan. Sotahuudon vaihtuva ajankohta on suurin ongelma kovin täsmällisen historiallisuuden toteuttamiselle. Omiin silmiin ei pahemmin satu mikään leimallisen keskiaikainen, kuitenkaan ninjoja, inkkareita tai legioonalaisia en haluaisi katsella.

Jaetaan hypoteettisesti boffaajat kahteen arkkityyppiin "historianelävöittäjät" ja "urheilubofaajat". Historianelävöittävät saavat potkunsa hienoista varusteista ja keskiaikaisesta massataistelusta. Urheiluboffaajat eivät sinäänsä ole ongelma, koska kilpailullisuus ei ole automaattisesti heidän tavoitteidensa kanssa ristiriidassa. Urheiluboffaajille tärkeää on urheilullisuus, tekniikassa kehittyminen ja taistelussa pärjääminen. Monet urheiluboffaajat tuntuvat vastustavan monia tapahtuman historiallisuuden lisäämiseen tähtääviä ehdotuksia. Olen miettinyt monesti, miten esimerkiksi aseiden tai panssareiden historiallisuuden lisääminen on urheiluboffaajien tavoitteita vastaan? Omassa ideaalimaailmassa tapahtuma olisi mahdollisimman tarkasti historiaa mallintava (kuitenkin yksinkertaisten ja toimivien sääntöjen mallia noudattaen), mutta kilpailullinen ja taitoa korostava. Ovatko nämä kaksi tyylisuuntaa siis oikeasti ristiriidassa keskenään, vai onko luotu kahtiajako kuitenkin hieman tarkoituksella luotu? Mielipiteitä?

Olen sinällään Mahdin kanssa täysin samoilla linjoilla, osa kiistasta on keksittyä eikä lopulta suurta epäkohtaa ole olemassakaan. Näin siis niin pitkään kun pyritään miellyttämään nimenomaisesti Sohuun tulevia ihmisiä.
Mutta yleisesti lajia ajatellen, yhden, suhteellisen tarkasti muunkin skenen määrittävän tapahtuman linjaukset ja koko lajin ja lajikehityksen rakentuminen perustuu hyvin vahvasti siihen aiotaanko lajia mihin suuntaan.

Että mitä tältä hommalta tulevaisuudessa halutaan, halutaanko sitä kehittää uudenlaiseksi urheilulajiksi muiden joukkuelajien rinnalle, jos ei, niin miksei? Onko tälle jotain esteitä? (herrasmiessäännöt nyt tulee mieleen ensimmäisenä... ehkä myös suuri mittakaava).

Jaottelu kahteen harrastajaryhmään mielestäni on lajikehitystä ja tulevaisuutta vahvasti määrittävä tekijä. Näkisin mielelläni lajin kasvavan ja kehittyvän, mutta en ole aivan varma kuinka pitkälle ja mihin suuntaan.

Tämänhetkinen on hyvä, mutta toisaalta, olen varma että monia houkuttaisi päästä boffotreeneihin samalla temmolla kuin muiden joukkuelajien harjoituksiin ja treenata ihan oikeasti.

Mietin vaan sitä että hidastaako tämmöiset asiat ja "niiden välinen sota" mahdollisesti kasvua.

Muuten kyllä nautin tavattomasti kumpaisestakin aspektista lajissa, sekä historiallisesta että urheilullisesta.

Pelkkää pohdintaahan tämä teksti oli, eikä tarjoa valmista mielipidettä, mut puinpahan aikani kuluksi ja kerrankin kommentoin foorumilla tätä historiallisuusnöö - urheilupöö -juttua.

sotahuudostani odotan aina WOW-kokemusta. Ei, en tarkoita world of warcraftia, vaan hämmästynyttä elämyksellistä huudahdusta. Että näinkö siistiä tämä taas oli.
En pidä poffausta niinkään urheiluna kuin elämystrippailuna. Saan kiksejä siitä, että väännän naama irveessä voiton tiukasta taistelusta reiluilla säännöillä. Minua miellyttää ajatella itseni taisteluissa jonkinlaiseen narratiiviseen kehykseen:"että tässä sitä leikitään viikinkiä", tai "ompa hauska ajatella itseni ratkaisemaan ruusujen sotaa"

Jos tämä narraatio rikotaan kovin räikeästi(jääkiekkojoukkue kohtaa minut Agincourtissa tms.), niin elämykseni kärsii. Samalla tavalla moreeniani syö(perustuksista) se, jos säännöt ovat selvästi rikki joltain osin. Tai jos joku huijaa. Tai jos häviän jatkuvasti, koska en osaa optimoida.
elämys tarvitsee toimivat yhteiset pelisäänöt JA hyvän lavastuksen.en lähtisi nillittämään vuosiluvuista, mutta haluaisin stereotyypeilleen uskollista tapahtumaa. jos vuoden juttu on ristiretkeläiset, niin pukeudutaan teemaan sopivasati. Jos ollaan viikinkejä, niin jätetään ne hilparit ja kaikkein kompensoimattomimmat miekat kotiin.

Ihmisillä on kaikilla omat mieltymyksensä himoittavimmasta viitekehyksestä, joten vomakkaasti teemallinen tapahtuma voi olla osalle pettymys. Tämän takia sotahuuto tuppaa saamaan aika vaarattomia viitekehyksiä. pokkeuksena viime vuoden Balkkanin mähinät. Siitä mallia.

Hmm. Minä putoan harrastajana varmaankin johonkin urheilu- ja elämysboffaajan välimaastoon. Vaikka koenkin boffaamisen ensisijaisesti urheilulajina, jossa meikäkin voi pärjätä (niitä lajeja ei ole paljoa), niin kyllä silmää hivelee se panssaripornokin. En ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi tästä niin väännetään. Ei ole realistista, että Sotahuuto-tapahtuma vastaisi histel-tapahtumaa, mutten keksi, miksei paatunut histel-harrastajakin voisi saada Sotahuudosta jotain irti. Se tunnelma ja alkavan taistelun odotus ynnä muu kuitenkin on Sohussa ihan vertaansa vailla. Tällä haavaa Sotahuuto minusta tarjoaa kaikille kaikkea ja ollaan kivasti tasapainossa, en lähtisi kallistamaan vaakakuppia kovin radikaalisti mihinkään suuntaan.

Mikäänhän ei estä järjestämästä Verierän malliin vähän tai vähän enemmän historiallisuuteen tähtäävää settiä. Niilläkin on oma kohderyhmänsä.

Oon siis loppuunsa aika lailla samoilla linjoilla PattiJalan ja Sapfonin kanssa.

Rumaahinen kirjoitti:
Panssaripiste tulisi antaa myös vain ja ainoastaan sotahuudon viitekehyksiin sopivista panssareista. Esimerkiksi jos tänä vuonna pelataan 1100-luvun Espanjassa ei siitä 1500-luvun levystä panssaria saa. Toki vain voi laittaa päälle koristukseksi, mutta ei siihen tule kannustaa.

Jos tähän mennään niin sittenhän jokaiseen sotahuutoon tulisi pahimmassa tapauksessa tehdä/ostaa jne. kokonaan uusi setti panssaria..

Tomb Kingg kirjoitti:

Rumaahinen kirjoitti:
Panssaripiste tulisi antaa myös vain ja ainoastaan sotahuudon viitekehyksiin sopivista panssareista. Esimerkiksi jos tänä vuonna pelataan 1100-luvun Espanjassa ei siitä 1500-luvun levystä panssaria saa. Toki vain voi laittaa päälle koristukseksi, mutta ei siihen tule kannustaa.

Jos tähän mennään niin sittenhän jokaiseen sotahuutoon tulisi pahimmassa tapauksessa tehdä/ostaa jne. kokonaan uusi setti panssaria..

Ei nyt liioitella. Oikeilla eläytyjillä alkaisi olla pikkuhiljaa monen eri ajanajakson panssarit ja ei noita eri periodeja loputtomasti ole. Olisin esimerkiksi valmis antamaan panssaripisteen 1100-luvun Ranskaan sijoittuvassa sohussa 1200-luvun saksalaisesta panssarista, kunhan se olisi historiallisesti tehty (esimerkiksi juurikin rengaspanssarin tulisi olla tehty autenttisesta metallista, olla niitattu ja sisältää kunnon aluspaidan pehmusteilla). Kaiken lisäksi panssarien saamisen "vaikeus" lisäisi itseasiassa sotahuudon historiallisuutta, koska suurimmalla osalla surkeasta aseväestä ei panssaria ollut. Nykyinen sotahuuto ei simuloi nyt mitään historiallista, vaan ritarilarppia, jossa suhteettomalla osalla väestä on panssaria verrattuna siihen miten asia oikeasti oli. Kaikista pahinta tuossahan on juurikin se, että kyseiset panssarit eivät ole edes historiallisia. Minä en ainakaan tajua, miksi pitäisi antaa lihaksia korostavasta roomalaislevystä panssaripiste vuosi vuodelta vaikka ajanjaksot vaihtuvat.

Ja aina voi sanoa olevansa rengaspanssaroitu puolalainen, siellä niitä oli 1600-luvullakin!

Mutta hei, oikeasti tässä ollaan alhaisen kynnyksen rytketapahtumasta puhumassa, ei mistään historianelävöittämishifistelystä. Panssaripisteet tulevat yrittämisestä, taisteluhaitasta ja muusta töhkästä. Siitä hifistelystä tulevat sitten ne respektit niiltä jotka asian päälle ymmärtävät.

Minä en ainakaan tajua, miksi pitäisi antaa lihaksia korostavasta roomalaislevystä panssaripiste vuosi vuodelta vaikka ajanjaksot vaihtuvat.

Viitekehys on vaan hauska lisä jota ei ees läheskään kaikki jaksa lukea. Tärkeempää ois mun mielestä korostaa sitä panssarin tuomaa haittaa.

Peltokorppi kirjoitti:

Minä en ainakaan tajua, miksi pitäisi antaa lihaksia korostavasta roomalaislevystä panssaripiste vuosi vuodelta vaikka ajanjaksot vaihtuvat.

Viitekehys on vaan hauska lisä jota ei ees läheskään kaikki jaksa lukea. Tärkeempää ois mun mielestä korostaa sitä panssarin tuomaa haittaa.

Tärkeintä olisi tässä asiassa korostaa haarniskan tuomien hyötyjen ja haittojen suhdetta ja pitää se mielekkäänä osana tapahtumaa.