Na Gall Óglaigh
Lähetetty: Maanantai, 19.01.2009 20:47
Uusi osasto marssii kuvioihin sotahistorian sivuilta armon vuonna 2009; Na Gall Óglaigh, tai tuttavallisemmin Galloglaich, Galloglas tai vaikka Kallokassit, mikä nyt itse kullekin suuhun parhaiten sopii.
Kyseessä on siis pieni joukko Hebridien poikia maailmaa kiertämässä, miekkaansa myymässä. Ryhmä panostaa kategorisesti fiilikseen, asenteeseen ja komeaan ajanmukaiseen varustukseen. Kentällä joko lyömme suoraan läpi tai (ehkäpä todennäköisemmin) kaadumme viimeiseen paljasjalkaiseen kerniin yrityksessä. Do-or-die.
Jos olet kiinnostunut teemasta/porukasta ja olet samalla aaltopituudella sen suhteen mitä varten sinne sotahuutoon mennään, otamme mieluusti lisämiehiä. (Oletusarvoisesti tässä puhutaan ihan kourallisesta parikymppisiä sankareita jotka joukon hurjan muodostavat.) Edellytyksenä on kuitenkin tietty panostaminen varustukseen; lenkkareita tai farkkuja ei pahemmin katsella, sinkityt panssarit vielä menee :p
Tavoitteenahan kunnon galloglachin varustukseen kuuluu:
panssaria:
hihallinen rengaspanssari, mahdollisimman pitkä. Hauperkin puutteessa raskaasti topattu tai kerrotusta pellavasta/villasta tms. ajanmukaisesta materiaalista valmistettu polvenmittainen kangaspanssari käy. Aikalaiskuvauksissa mainitaan piellä tai peurannahalla vahvistetut takit, mielenkiintoisena virityksenä. Rengaspanssarin alla pidetään pidempää vaatetta. Kypärä on lähes pakollinen, joskaan ei nyt ihan. Pään suojaaminen kuitenkin oli historiallisesti suuren huomion kohteena. Rengaspanssarihuppu joka peittää hartiat ja muotoutuu rinnalle sekä selkään laskeutuviksi tunnistettaviksi kulmiksi on mainio substituutti.
aseistusta:
uniformun oleellinen osa on miehen mittainen viikinkityylinen kirves (sparth). Bofferisodassa tämä käytännössä tarkoittaa hilparia. Vaihtoehto pääaseeksi myöhäiskeskiajalla on ihan helevetin iso miekka. Jousia ja keihäitä voi käyttää jos siltä tuntuu. Kilpiä joukkueessa ei tulla edes harkitsemaan (poikkeuksena kernit).
vaatetta:
luonnonmateriaalit, nahka, villa ja pellava ovat se juttu. ''Heraldiikka'' tarkoittaa joukkueessa tätä asukokonaisuutta, jonka värit puolestaan ovat luonnonvalkoinen, sahramin keltainen tai muu vastaava lämmin ja silmää miellyttävä. Kengät nahasta (historiallisesti suurin osa galloglaicheista kulki avojaloin skottien tavoin, mutta turvallisuussyistä tätä kannattaa harkita pari kertaa). Myös mielenkiintoisesti, housuja ei käytetty kummemmin.
..ja se croimeal:
reilu tuhero ylähuulessa on pukukoodin sydän.
-myarmory.comin kuvaus hieman myöhemmästä Irlanti-skenestä.
Kernin tai hevospojan asemassa pääsee vähemmälläkin panssaroinnilla/kevyemmällä aseistuksella, mutta sitten joutuu kyllä tekemään kantohommat ja muitten ruoat (Mistä puheenollen eväänä leirissä on pelkkää pihviä ja voita :).
Gaelin puhuminen ei ole pakollinen taito, mutta ehdottomasti plussaa. Sen sijaan armotonta asennetta touhuun edellytetään! ESTO FIDELIS VSQVE AD MORTEM (APO 2) sanoivat vielä myöhemminkin tuolla maailmankolkalla, nimittäin. Fiilistelyhakuisuudella voi sitten olla sovelluksia myös sotaleikkien ulkopuolisella ajalla, katsoo nyt että paljonko tulee hunajasimaa tai cyderoa matkaan..
Erinäisiä harjoittelu-, kielikurssi-ja varustautumistapaamisia eittämättä järjestetään tulevaisuudessa, niistä tulee noottia sitten kun on sen aika. Ei mitään perustavaa ongelmaa sen kanssa tosin, jos haluat mukaan mutta nähdään vasta itse pääkallonpaikalla; Internet on onnekkaasti keksitty.
-Pyry Mac Mardhi
Kyseessä on siis pieni joukko Hebridien poikia maailmaa kiertämässä, miekkaansa myymässä. Ryhmä panostaa kategorisesti fiilikseen, asenteeseen ja komeaan ajanmukaiseen varustukseen. Kentällä joko lyömme suoraan läpi tai (ehkäpä todennäköisemmin) kaadumme viimeiseen paljasjalkaiseen kerniin yrityksessä. Do-or-die.
Jos olet kiinnostunut teemasta/porukasta ja olet samalla aaltopituudella sen suhteen mitä varten sinne sotahuutoon mennään, otamme mieluusti lisämiehiä. (Oletusarvoisesti tässä puhutaan ihan kourallisesta parikymppisiä sankareita jotka joukon hurjan muodostavat.) Edellytyksenä on kuitenkin tietty panostaminen varustukseen; lenkkareita tai farkkuja ei pahemmin katsella, sinkityt panssarit vielä menee :p
Tavoitteenahan kunnon galloglachin varustukseen kuuluu:
panssaria:
hihallinen rengaspanssari, mahdollisimman pitkä. Hauperkin puutteessa raskaasti topattu tai kerrotusta pellavasta/villasta tms. ajanmukaisesta materiaalista valmistettu polvenmittainen kangaspanssari käy. Aikalaiskuvauksissa mainitaan piellä tai peurannahalla vahvistetut takit, mielenkiintoisena virityksenä. Rengaspanssarin alla pidetään pidempää vaatetta. Kypärä on lähes pakollinen, joskaan ei nyt ihan. Pään suojaaminen kuitenkin oli historiallisesti suuren huomion kohteena. Rengaspanssarihuppu joka peittää hartiat ja muotoutuu rinnalle sekä selkään laskeutuviksi tunnistettaviksi kulmiksi on mainio substituutti.
aseistusta:
uniformun oleellinen osa on miehen mittainen viikinkityylinen kirves (sparth). Bofferisodassa tämä käytännössä tarkoittaa hilparia. Vaihtoehto pääaseeksi myöhäiskeskiajalla on ihan helevetin iso miekka. Jousia ja keihäitä voi käyttää jos siltä tuntuu. Kilpiä joukkueessa ei tulla edes harkitsemaan (poikkeuksena kernit).
vaatetta:
luonnonmateriaalit, nahka, villa ja pellava ovat se juttu. ''Heraldiikka'' tarkoittaa joukkueessa tätä asukokonaisuutta, jonka värit puolestaan ovat luonnonvalkoinen, sahramin keltainen tai muu vastaava lämmin ja silmää miellyttävä. Kengät nahasta (historiallisesti suurin osa galloglaicheista kulki avojaloin skottien tavoin, mutta turvallisuussyistä tätä kannattaa harkita pari kertaa). Myös mielenkiintoisesti, housuja ei käytetty kummemmin.
..ja se croimeal:
reilu tuhero ylähuulessa on pukukoodin sydän.
-myarmory.comin kuvaus hieman myöhemmästä Irlanti-skenestä.
Kernin tai hevospojan asemassa pääsee vähemmälläkin panssaroinnilla/kevyemmällä aseistuksella, mutta sitten joutuu kyllä tekemään kantohommat ja muitten ruoat (Mistä puheenollen eväänä leirissä on pelkkää pihviä ja voita :).
Gaelin puhuminen ei ole pakollinen taito, mutta ehdottomasti plussaa. Sen sijaan armotonta asennetta touhuun edellytetään! ESTO FIDELIS VSQVE AD MORTEM (APO 2) sanoivat vielä myöhemminkin tuolla maailmankolkalla, nimittäin. Fiilistelyhakuisuudella voi sitten olla sovelluksia myös sotaleikkien ulkopuolisella ajalla, katsoo nyt että paljonko tulee hunajasimaa tai cyderoa matkaan..
Erinäisiä harjoittelu-, kielikurssi-ja varustautumistapaamisia eittämättä järjestetään tulevaisuudessa, niistä tulee noottia sitten kun on sen aika. Ei mitään perustavaa ongelmaa sen kanssa tosin, jos haluat mukaan mutta nähdään vasta itse pääkallonpaikalla; Internet on onnekkaasti keksitty.
-Pyry Mac Mardhi