Säännöistä ja sääntömuutoksista

Valvoja: Mannunvartija

Avatar
Zenzu
Sotalordi
Viestit: 1003
Liittynyt: Keskiviikko, 29.08.2007 18:06
Paikkakunta: Jyväskylä

Säännöistä ja sääntömuutoksista

Viesti Kirjoittaja Zenzu » Keskiviikko, 19.02.2020 01:28

Hei,

Nyt kun sääntömuutostyö on jälleen ajankohtaista ja sääntömuutosehdotukset ovat herättäneet keskustelua laajemmin skenessä, mielestäni olisi hyvä keskustella myös sääntömuutoskulttuurista ja sääntömuutostyötä ohjaavista periaatteista. Omasta mielestäni tämä todellisuus, jossa lajin kattotapahtuman säännöstö on jokavuotisessa muutostilassa, jota ohjaa satunnaiset nettikirjoittelut ja työryhmässä kulloinkin istuvat henkilöt on outo, raskas ja ongelmallinen. Meillä on oikeasti tällä hetkellä todella hyvät säännöt, joissa ei suurempia ongelmakohtia ole.

Sen sijaan, että olemme joka vuosi valmiita neuvottelemaan koko sääntöpaketin uudestaan, voitaisiin lajina mielestäni siirtyä jo vaiheeseen, jossa sääntöjä tarkistettaisiin todellisen tarpeen, eikä satunnaisen halun mukaan. Kulloisenkin vuoden järjestäjä voisi ilmoittaa, esimerkiksi että "tänä vuonna sääntömuutokset keskittyvät projektiilien turvallisuusnäkökulmiin ja sotakonesääntöihin" ja jos vuoden aikana skenen keskusteluun nousee joku muu suuri sääntötekninen ongelma, siihen liittyviä sääntöjä voisi toki tarkentaa.

Minusta myös tuntuu, että skenessä on aika eriäviä käsityksiä sääntöjen tehtävästä ja niistä periaatteista, joilla sääntöjä pitäisi työstää. Siksi aiheesta on hyvä keskustella laajemmin.

Kirjoitin ylös muutamia omia sääntöihin liittyviä ajatuksia ylös neljän pointin ympärille. Toivon, että nämä herättävät ajatuksia, kommentteja ja kysymyksiä. Olen ottanut esimerkkejä tämän ja edellisten vuosien sääntömuutosehdotuksista, mutta toivon että tässä ei keskustaisi yksittäisistä sääntömuutosehdotuksista, vaan aiheesta laajemmin.

Pointit:
1. Säännön tulee olla perusteltu, pohdittu ja mielellään testattu ratkaisu johonkin ongelmaan.
2. Sääntöjen tehtävä ei ole valvoa itseään.
3. Säännöt ovat tapahtumassa pelattavan pelin säännöt, eivät tapahtuman säännöt.
4. Säännöt eivät aina ole perusteltu, tehokkain tai varmin tapa vaikuttaa osallistujien toimintaan


Avattuja ajatuksia:

1. Säännön tulee olla perusteltu, pohdittu ja mielellään testattu ratkaisu johonkin ongelmaan.

Useasta tämänkin vuoden sääntömuutosehdotuksesta puuttui perustelut, mikä sai minut kiukuttelemaan. Meillä kaikilla on oma todellisuutemme mitä tulee boffaamiseen ja siihen, miten asioiden pitäisi olla. Olemme kuitenkin luomassa yhteisiä sääntöjä, jotka vaikuttavat kaikkien tapahtumaan. Sitä työtä ei voida tehdä mutuilemalla ja pelkästään omaa kokemusta kuuntelemalla.

Ennen kuin sääntömuutokset tehdään olisi hyvä tehdä taustatyötä esimerkiksi keskustelemalla laajemmin asiaan vihkiintyneiden kanssa. Ei pelkästään oman joukkueen tai omissa treeneissä käyvien harrastajien kesken, vaan myös oman kuplan ulkopuolella olevien ihmisten, joilla on erilaista näkemystä aihepiiristä. Meillä on onneksi nykyään monia väyliä tämän keskustelun käymiseen. Iso kiitos sille harrastajien ryhmälle, joka on osallistunut sotakonesäännösten pohtimiseen. Sääntökokonaisuudesta näki, että sen taustalla oli oikeasti säntillistä valmistelutyötä ja pitkällistä ajatustenvaihtoa.

Testaaminen on myös puoli, joka sääntömuutostyöhön pitäisi tuoda vahvemmin. Kokemusta taistelusääntöihin liittyvistä sääntömuutosehdotuksista voi kerätä testaamalla sääntöjä treeneissä tai tapahtumissa. Varusteisiin liittyviä asioita voi taasen testata vaikkapa hajoitustesteillä, jotka dokumentoi ja jakaa koko skenelle. Ennen kuin asiaa on testattu, meillä on varmasti kaikilla omat luulomme siitä, kuinka sääntömuutos todellisuudessa lajiin vaikuttaisi.

Haluan vielä korostaa myös otsikon sanavalintaa ongelma. Monet tämän vuoden sääntömuutoksista eivät ole esitetty ratkaisuina jo olemassaoleviin ongelmiin, vaan ne on esitetty abstraktisti turvallisuutta lisäävinä uudistuksina. Vaikka tapahtumasta halutaankin tehdä turvallinen, siitä ei tarvitse tehdä mahdollisimman turvallista. Abstraktiin turvallisuuteen vetoaminen itsessään ei ole riittävä perustelu säännölle, vaan säännön täytyy vastata oikeaan turvallisuusuhkaan. On helppo todeta vaikkapa, että 10 cm pistokärki on turvallisempi kuin 8 cm pistokärki, mutta miekkojen pistokärjet eivät tällä hetkellä ole lajissamme mittava turvallisuuteen liittyvä ongelma. Osoita, mitä ongelmaa olet ratkaisemassa ja kuinka sääntömuutos ratkaisisi ongelman.

2. Sääntöjen tehtävä ei ole valvoa itseään.

Sääntöjen noudattaminen on tapahtuman osallistujien vastuulla. Lajissamme täytyy jokaisen ottaa myös vertaistuomarin roolia esimerkiksi kertomalla joukkuetoverille osumista, joita tämä ei ole huomannut. Jos sääntöjä ruvetaan kirjoittamaan siitä lähtökohdasta, että sääntömuutoksilla yritetään puuttua jo nyt tapahtuvaan sääntöjen rikkomiseen, ollaan vaikeilla vesillä.

Tähän tematiikkaan liittyvänä esimerkkinä toimii sääntömuutosehdotus, jossa vaaditaan aseiden kantamisen rajaamista taistelijan selkään ja on perusteltu sillä, että tällä tavalla kannetut varusteet aiheuttavat tahatonta osumien huomaamattomuutta. Jos avataan keskustelu siitä, mikä kaikki aiheuttaa osumien huomaamattomuutta, päädytään laajalle suolle ja samoilla perusteilla voidaan kieltää mm. juomareput, panssarit, haaremihousut, kilvet ja väsymys. Tiedän, että kirjoittamani saattaa äkkiseltään kuulostaa slippery slope-argumentilta, mutta mielestäni tämän kaltaisiin ongelmiin on sääntömuutoksia kevyempiä ja mielekkäämpiä ratkaisuja. Käsittelen seuraavissa kohdissa tarkemmin järjestäjätahon ja skenen käytettävissä olevia keinoja tapakulttuuriin vaikuttamiseen.

3. Säännöt ovat tapahtumassa pelattavan pelin säännöt, eivät tapahtuman säännöt.

Sotahuudon säännöt ovat taistelua sekä panssareiden ja aseiden rakentamista koskevat säännöt. Vaikka säännöillä onkin suuri vaikutus tapahtumaan, niiden tehtävänä ei ole ohjata yksin tapahtuman luonnetta ja toimintakulttuuria. Tapahtuman säännöt ovat kulloisenkin vuoden järjestäjien luotavissa. Skeneä ja tapahtuman luonnetta käsitteleviä keskusteluja on käytävissä paljon, mutta mielestäni ne eivät ole sääntöteknisiä, vaan tapahtumakulttuuriin liittyviä keskusteluja.

Männävuonna oli esimerkiksi sääntömuutos, jossa ajettiin historiallisen pukeutumisen kirjaamista sääntöihin. Historiallisuus on tärkeä osa lajia, mutta sen vaatimisen paikka ei ole taistelu- ja pelivälinesäännöissä (Poislukien ne kohdat, joissa nämä aiheet ovat molemmat läsnä, esim. aseet ja panssarit).

4. Säännöt eivät aina ole perusteltu, tehokkain tai varmin tapa vaikuttaa osallistujien toimintaan

Edelliseen kohtaan liittyen koen, että tämän vuoden sääntöehdotus, jossa vaaditaan varsikenkäpakkoa ei ole perusteltavissa osaksi säännöstöä. Jos Sotahuudon järjestäjätaho päättää, että haluaa osallistujiltaan tällaista vaatia, on se mahdollista. Järjestäjillä on kuitenkin käytettävissään pehmeämpiäkin keinoja, joilla ajaa tällaisia asioita, kuten kehotukset ja suositukset. Säännöissä ei tällaisia pehmeämpiä vaihtoehtoja ole.

Koettuihin ongelmiin voi myös yksittäinen harrastaja vaikuttaa herättämällä aiheesta keskustelua sosiaalisessa mediassa, viikkotreeneissä tai tapahtumissa. Jos olet esimerkiksi viikkotreeneissä huomannut, että usein omasta aseesta tulleet osumat jäävät taistelijoilta laskematta, älä vaadi tarkennusta sotahuudon sääntöihin, vaan puhu asiasta omissa treeneissänne. Jos koet vastaavaa ongelmaa esiintyvän Sotahuudosta, herätä aiheesta isompaa keskustelua.




Pahoittelut pitkälliseksi venyneestä jaarittelusta, mutta toivottavasti tuosta tekstistä löytyy joitain ajatuksia joihin tarttua tai joista lähteä keskustelemaan. Oikolukeminen jää nyt unentarpeen takia väliin.
Avatar: Jenna Marttila

Palaa sivulle “Yleinen keskustelu”