Skenaarioiden rekonsturointi: vedenkanto (su ap)

[Triks]

Enpä taida osata käyttää Wikiä, mutta kannaksella oli LKT:n puolella myös 2 kpl Valkoisen komppanian keihäsmiehiä.

[Aarimoto]

Kirjasin ylös vahvuuksia. Täydentäkää niin saadaan täydellinen selonteko ketä ja kuinka paljon missäkin oli.

Tein pikatäydennyksen, mutta tuota pitäävielä hioa ja rankaa täydentää.

[tiarAnon]

Kirjasin meidän vahvuudet, menee vähän arpomiseksi, mutta on ne suurin piirtein oikein. Mehän pidettiin metsän puolella ihan tarkotuksella aika haipakkaa vauhtia, kunnes sitten siinä aukion jälkeen polun alussa todettiin, että Maahinkainen tulee vastaan. Kattelin hetken maastoa ja suhdelukuja ja käskin sitten kärkijoukon irti, palattiin siitä sitten aukion toiseen päähän, saatiin enemmän väkeä kokoon ja uskallettiin lähteä kimppuun. Tällä aikaa maahinkaiset olivat lähteneet perään ja tulleet polun päähän, mutta eivät olleet vielä ehtineet kunnolla purkautua aukiolla, jossa olisivat oikeasti voineet käyttää koko massaansa. Homma ratkesi siis ylivoiman ohella myös maastoetuun.

[Humie]

En tiedä luinko alun tarpeeksi tarkaan ja onko tullut jo sanotuksi, mutta,
LKT:n tie osaston olisi pitänyt tajuttuaan tilanteen, eli spartan tehokkaan
plokin ja vastustajan jäätävän keihään käyttelyn, joka harvensi aikasta
staattista vastablokkiamme..., -> rynnäköidä kilpityöntönä kootusti eikä
passiivisena kökkiä tuhottavina, ok, aika hyvin siinä viivytimme,
mutta kamoon hei, Viivytimme, olipa niin tai näin oli vain ajan kysymys milloin
rämän ja leskien keihään tuikkivat meidät tuonelaan (kuten kävikin..)
Sen sijaan meillä oli lopulta enemmän panssaria ja olisimme aivan hyvin
voineet onnistua, vaikkei välttämättä..* Kannakselta puuttui päättäväinen
johto, joka olisi yrittänyt pelastaa mitä pelastettavissa on, sen sijaan
yleisesti huudettiin osaksi blokkia, mutta tulin sitten siinä maassa
miettineeksi keihään kolistessa ensimmäisen kerran kuupassa, en tätä
näin voiteta! Eli yleissuunnitelman petettyä pahemman kerran myös
paikallinen johto meni päin helkuttia. Yleisempänä huomiona,usein
tilanteen käydessä epätoivoiseksi / huolestuttavaksi alkaa huonoja
"laastaria" tyyppisiä käskyjä kuulua liikaa, pitäisi pitää pää kylmänä
eikä yksinomaan kuolla joukolla, vaan mitä voidaan vielä Tehdä joukolla.

* Olisimme varmaan ottaneet myöhemmin kuuppaan silti, mutta olisi ollut
päheämpää ottaa "last stand" niiden tonkkien luona kuin tarjota puhtaita
harjoitusmaaleja rämän, leskentekijöiden jne. keihäille.

Comp.

Olin itse SOS:n etulinjan vasemmaisin mies (siis ojaa vasten). Tästä perspektiivistä voin sanoa, että kannaksella homma meni reisille sen takia, että meillä ei varsinaisesti ollut näkyvyyttä siihen paljon vihollisia oikeesti kannaksella oli tai mitä metsässä tapahtui. Kannaksella jäätiin puolustamaan ja tikkaamaan takaisin tietämättä kuinka syvä vihollismuodostelma oli ja ajatuksena, että pitää vain viivytellä.

Keihäsylivoiman edessä olisi pitänyt hyökätä, mutta tässäkin kriittiseksi tekijäksi muodostui juuri nuo ojasta tulevat kilpi-keihäsmiehet. He tulivat pahasti härnäämään muodostelman heikkoa kylkeä, mikä lamaannutti toimintaa.

Tilanne oltaisiin voitu pelastaa, jos takana oleva suuri massa (tiellä rutkasti jengiä) olisi käynyt suojaamassa ojan ja etulinja olisi edennyt määrätietoisesti Spartan yli. Kuten jo totesin, täysi tietämättömyys metsän tapahtumista ei auttanut tilannetta yhtään.

[Jesua Sukaton]

Joo se oli kyllä taktinen moka että meillä oli tiellä hirveästi porukkaa jotka ei päässyt kontaktiin yhtään mukaan. Vastustaja teki juurikin sen mitä meidän olisi pitänyt tehdä. Meiltä olisi pitänyt lähteä osasto ojaan, kylkeen ja samaan aikaan yli.

Jotenkin siinä passivoiduttiin kun toteltiin vaan suunnitelmaa eikä toimittu ite.

[Nightingale]

"Spartan yli" ei ole gallian kieltä

[qMp]

En pääse käsiksi wikiin, mutta lihapullaliiton vahvuudet olisivat ennemminkin 12 keihästä ja 1 jousi kannaksella, 9 kilpi+varsiasetta metsässä.

[Aarimoto]

Olin itse SOS:n etulinjan vasemmaisin mies (siis ojaa vasten). Tästä perspektiivistä voin sanoa, että kannaksella homma meni reisille sen takia, että meillä ei varsinaisesti ollut näkyvyyttä siihen paljon vihollisia oikeesti kannaksella oli tai mitä metsässä tapahtui. Kannaksella jäätiin puolustamaan ja tikkaamaan takaisin tietämättä kuinka syvä vihollismuodostelma oli ja ajatuksena, että pitää vain viivytellä.

Kiitos!

Mä otan tämän muuten omana sotahuudon parhaana suorituksenani, koska pyysin (vai käskin, taisin ärjyä ) sotureitamme menemään sinne ja tekemään juuri sitä. Ja sitten se vielä toimi, tietenkin luottaen Leskien ja Rämän keihäiden kykyyn tehdä tuhoa.

Puolellamme pelättiin ennen skenua ihan tosissaan, että te vaan lanaatte tiellä yli isommalla voimalla ja se on siinä. Susikukko totesi mulle juuri ennen kuin lähettiin, että jos ne tulee yli ja homma on finito, niin sitten ne tulee yli. Meillä oli ohjeena tätä varten ottaa varovaisesti ja hidastaa teidän etenemistänne ottamatta liikaa tappioita. Vesileili oli huolella taaempana, jotta osastolla oli liikkumavaraa pieneen taktiseen vetäytymiseen. Kun te sitten jumititte siihen, päätimme härnätä ja heikentää teitä. Mikäli olisitte iskeneet oikein huolella, olisimme olleet todella tiukilla ja joutuneet tosiaankin vetäytymään. Koska mä ainakin pelkäsin näin juuri käyvän, ne keihäät sinne ojan puolelle laitettiikin, sillä vaikeassa maastossa ne olivat kohtuullisen turvassa päälleryntäyksiltä ilman kilpimuuria, jota meillä ei tiellä olevaa Spartaa lukuunottamatta oikeasti ollut.

[Mikael de Finniá]

Ainakin yksi suuri ongelma kannaksella olevilla joukoilla oli se että ei tiedetty miten metsässä oli käynyt.
Lopussa jäätinkin sitten kahden tulen väliin(sparta - rämä ja kuola)