Sivu 2/3

Lähetetty: Sunnuntai, 28.02.2010 00:01
Kirjoittaja Susikukko
Nii, saatana

Lähetetty: Sunnuntai, 28.02.2010 13:26
Kirjoittaja Beatific
Kyllä tässä on nähdäkseni kyse siitä, mitä sekä Assassiinit, Rämä että Entalia ovat (vähintäänkin epämääräisellä visiotasolla) ajaneet omalla toiminnallaa jo monta vuotta.

Ja mitä tulee yhdistyksen tavoitteisiin, niin ensi alkuun se kaikkein tärkein juttu on mielestäni saada 2x2h treenivuorot joissa paljon poppoota (a'la Omnia & jotkut viime kesän setit niityllä) pyörimään pk-seudulla vuoden ympäri. Ja tässä iso yhdistys on avainasemassa ihan vain käytännön järjestelyjen (paperisota) vuoksi.

SM-turnauksen, olisi sitten Ropeconissa tai ei, puuhaaminen on mielestäni täysin toissijainen juttu niin kauan kuin em. pointti on vielä hoitamatta. Tällä en tietenkään tarkoita etteivätkö innokkaat voisi järjestää mihin intoa riittää... mutta eihän siihen yhdistystä välttämättä tarvita.

Lähetetty: Sunnuntai, 28.02.2010 17:13
Kirjoittaja Vibelius
Aiemmalla spämmilläni, ja eräällä mm-lätkämatsilla saattaa olla jokin yhteys. Saatoin suutahtaa, masentua, ja vittuuntua siitä niin paljon, että tulin purkamaan sitä tänne. Se ei ollut tarkoitukseni alunperin, vaan keskustella tulevan yhdistystoiminnan muodoista ja sisällöstä.

Entalian & Assasiinien järjestämät Lepuskin kentän & Omnian treenit on olleet tosi jees. Toiminta ei saisi missään tapauksessa loppua. Etsubotsun toiminnan ydin pitäisi siksi olla 1. treenien järjestäminen ja ylläpito. Siitä kaikki ovatkin varmasti yhtä mieltä.

Ei todellakaan haittaa, jos sama järjestö hoitaa myös muita yhteisiä asioita, kuten vaikka 2. edunvalvontaa, 3. boffauksen tunnetuksi tekemistä lajina ja 4. koti- ja ulkomaan boffausreissujen rahoitusta, esim. yhteisbussit, sekä 5. boffaustapahtumien järjestämistä . Rahoitus-, lupa- ja tilojenvuokra-asioissa iso organisaatio on varmasti eduksi. Totta kai tämä on hyvä asia, niin kauan kuin itse päätarkoitus ei kärsi, ja asialliset hommat saadaan hoidettua niillä resursseilla mitä on.

Viljami: Pointtini siitä, että mitä pienemmällä porukalla varsinainen perustaminen hoidetaan on ihan käytännön järjestelyissä, mitä vähemmän väkeä pitää saada kasaan kirjottamaan nimiä paperiin ja mitä vähemmän nimiä tarvii kirjotella papereihin, sitä helpompi. Plus, että mitä vähemmän ihmisiä tarvii soitella läpi jos koko paska kosahtaa naamalle, kuten Entalian rekisteröinnin ekalla kierroksella kävi.
Ei mulla ole mitään fetissiä saada nimeäni perustamiskirjaan tms, vaikka kyllähän sekin tietysti käy. Tottakai asiat kannattaa tehdä mahdollisimman helposti, mutta arvostaisin jos samalla saisi maun ja keveyden, tarkoittaen sitä, että että sitä ei olisi perustamassa vain kahden suuren ryhmän edustajat, vaan vähän heterogeenisempi satsi eri porukoista. Ei siellä tarvitse välttämättä kaikkia etelä-suomen boffaajia olla, mutta kolme on mun mielestä hiukan köykäistä.

Toisaalta, nykyäänhän yhdistyksen voi perustaa myös sähköisesti, eli voidaanhan me niinkin tehdä, että muotoillaan täällä, tai wikiin yhdistyksen tavoitteet, säännöt, peruskirja yms, ja puheenjohtaja sitten käy täyttämässä sen netissä, ja tarvittavat kaksi muuta (sihteeri, vpj?) sitten allekirjoittavat sen sähköisesti pankkitunnuksilla. Helppoa ja nopeaa, hot or not?

Yhdistyksen rekisteröimispalvelu

Lähetetty: Maanantai, 01.03.2010 12:00
Kirjoittaja Ourboros
Hei kaikille.

Mniun täytyy tässä kompata tiarAnonia Beatificiä ja Susikukkoa. Entalia, Rämä ja Assasiinit ovat olleet merkittävä tekijä PK seudun boffoskenessä jo vuosia, joten mielestäni on luonnollista että käytetään näiden kolmen suuren tietotaitoa ja kontaktakteja uuden kattojäjestön perustamiseksi. Ymmärän täysin että pienempien ryhmien edustajia huollettaa oman äänensä esiin saaminen, mutta uskon vahvasti että näiden ryhmien äänet saadaan kuuluviin kunhan saataisiin tämä yhdistys alunpitäen edes perustettua. Sääntöjä voi muutta myöhemmin vuosikokouksessa parempaan suuntaan jos siltä tuntuu.Yhdistyksen perustarkoituksena olisi tietenkin Bofferoinnin kehittäminen etelä-suomen alueella ja harjoitusten järjestäminen, sekä niiden sisällön kehittäminen.

Nimeksi kannatan Etsuboa ehdottomasti (vaikka onkin oma lehmä ojassa koska on se minun keksimäni). Etsubo eli Etelä-Suomen Boffaajat kuvastaa harrastusta hyvin, sillä harrastuksen yleisesti hyväksytty nimi on Bofferointi/Boffaaminen tai Boffer fighting/fencing. Lisäksi lyhenne EtSuBo on lyhyt ja se luo mielikuvan jostain budolajista tms. mikä helpottaa toiminnan markkinointia. Ehdotankin että käytämme EtSuBoa ja Etelä-Suomen Boffajia työnimenä sekä tulevaisuudessa myös virallisena nimenä yhdistykselle. Ellei tosissaan synny parempa perusteltua nimiehdotusta, joka saa suuremman kannatuksen.

Kilpailutoiminnasta sanoisin sen verran, että vaikka se ei tällä hetkellä ole täysin ajankohtainen asia, on se sitä tulevaisuudessa. Boffaus harrastuksena sai alkunsa rooli ja live-roolipeli scenestä, mutta se ei tarkoita että sen täytyisi olla sen "scenen" alla. Itse näen että boffaaminen on enemmän urheilu kuin elävöittämistä tai roolipelaamista. Itse toki harrastan roolipelejä jne. mutta uskon vahvasti että yhdistyksen ja harrastuksen tulevaisuus on urheilullisemmssa suunnassa. Rahoitusasioita ei haittaa myöskään se, että urheiluseurat saavat helpommin tukea ja sponsoreita kuin roolipeliyhdistykset. Lisäksi kunnat ja valtio antavat helposti rahaa kansanterveyttä edistävälle toiminnalle. Tämä liittyy kilpailutoimintaan sillä tavalla, että esim espoon kaupunki antaa erityistukea kilpailuihin jne.

Lisäksi lajikohtaiset kilpailut liisäävät mahdollisia uusia harrastajia, koska harrastuksen näkyvyys paranee. Kilpailuissa on myös se kiva etu että seurat voivat siellä kilpailla keskenään ja lajin taitotaso kasvaa kun treenien sisältö paranee. Kilpailut eivät kuitenkaan ole pääseikka ja tahdon painottaa tätä. Mielestäni meidän tulisi keskittyä olennaisesti seuran perustamiseen ja nykyisten treenien kattavuuden parantamiseen sekä ylipäätänsä harrastuksen kehittämiseen Etelä-suomen alueella. Treenien kehittäminen ja lisääminen PK-seudulla, on mielestäni ensimmäinen luonnollinen askel, josta voimme luontevasti siirtyö muihin kuntiin. Tärkeää on kuitenkin se että tietyn alueen Boffo seurat ovat aktiivisia ja omatoimisia, sekä kehittävät itse toimintaansa EtSuBon avulla.

Lähetetty: Tiistai, 02.03.2010 19:24
Kirjoittaja Sapfon
Kannatan Ourborosta. Kuulostaa hyvältä nimeltä :)

Lähetetty: Torstai, 04.03.2010 19:56
Kirjoittaja JonTzu
Beatific kirjoitti:SM-turnauksen, olisi sitten Ropeconissa tai ei, puuhaaminen on mielestäni täysin toissijainen juttu niin kauan kuin em. pointti on vielä hoitamatta. Tällä en tietenkään tarkoita etteivätkö innokkaat voisi järjestää mihin intoa riittää... mutta eihän siihen yhdistystä välttämättä tarvita.
Paitsi että SM:n ja valtakunnallisten leirien (toukokuun treenipäivät) järjestäminen voi olla keino saada rahaa jolla taas saadaan aikaan salimahdollisuuksia.

Hieno projekti, pitäkää ovet auki!

EDIT: Ja toimintatarkoituksesta lähtien kannattaa koko ajan puhua nuorisotoiminnasta, nuorisourheilusta jne. Tämä pitää portit auki rahan ja tilojen hankkimiseen niin nuorison kuin urheilunkin avulla. Nuoriin miehiin de facto kohdistuva urheilutoiminta joka saavuttaa nuoria joita muut eivät saavuta on kova sana rahaa ja tiloja hakiessa. Varsinkin jos saadaan väkimassa tai sen illuusio aikaiseksi.

Lähetetty: Keskiviikko, 17.03.2010 12:50
Kirjoittaja tiarAnon
Tässä ois hahmotelma säännöistä. Kiinnostuneet lukekoon läpi ja heittäköön kommenttia jos tulee jotain mieleen.

Etelä-Suomen Boffaajat ry:n säännöt


1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen Boffaajat ja sen kotipaikka on Espoo.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää bofferoinnin harrastamista ja kehittää lajia keskiaikaishenkisenä urheilulajina, kohottaa jäsentensä fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä herättää heissä oikeaa urheiluhenkeä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
• järjestää harjoitus- ja valmennustilaisuuksia
• antaa tietopuolista opetusta
• toimeenpanee kilpailuja, näytöksiä, kursseja ja juhlia.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa, kerätä jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan.

3. Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja sekä vähintään kaksi ja korkeintaan seitsemän muuta varsinaista jäsentä.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.


8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Jos tohon ei oo sen kummemmin sanottavaa, Antti vois tolta pohjalta täytellä ton sähkösen ilmotuksen? Eli jos merkataan Antti puheenjohtajaksi, meikäläinen varapuheenjohtajaksi ja Frane rahastonhoitajaksi, niin tarvittaisiin vielä sihteeri. Viljami, oisko kiinnostusta?

Lähetetty: Keskiviikko, 17.03.2010 15:17
Kirjoittaja Skylark
Harmillisen kiireinen on tämä kevät, mutta edistän asiaa sopivassa välissä. Pidetään myös se ihan rehellinen suomalainen kokous livenä mahd pian. Siinä saa kuitenkin asioita päätettyä niin tehokkaasti.

Lähetetty: Keskiviikko, 17.03.2010 16:45
Kirjoittaja Ourboros
Hyvää tekstiä tiarAnon. Lisäisin vaan tohon jäsenyyteen 2 jäsentyyppiä. Kannattajajäsenen ja äänivaltaisen jäsenen. Niin että kannattajajäsenen jäsenmaksu on nolla euroa ja äänivaltainen jäsen maksaa jäsenmaksua. Näin saatais helposti kerättyä myös sunnuntaiharrastajia mukaan jäseniksi.

Sitten pitäis miettiä myös sitä että seurat on erikseen jäseninä EtSuBossa. Tällöin saatais eteläsuomen yhdistykset sitoutettua toiimintaan jne. Etuna Yhdistyksen rekisteröimisestä EtSuBon alle olisi se että yhdistys saisi tuoda edustuksen kilpailuihin sekä pitää esim Ständiä kilpailuissa. EtSuBo vois tarjota myös muunlaista tukea yhdistyksen toimintaan, kuten tietotaitoa, yhteistreenejä, apua rahoituksen saamiseen jne.

Säännöissä mainittiin 2 -7 jäsentä. Mietin kuitenkin että pitäisikö kattojärjestöllä olla jäsen organisaatioiden edustajat hallituksessa?

Lisäksi lisäisin Hallitukseen seuraavat virat: Turvallisuusvastaava tai "Serjeant-at-Arms" sekä Koulutus vastaava. Näitä ei kuitenkaan tarvitse välttämättä erikseen merkitä sääntöihin ellei porukka halua.

Lähetetty: Keskiviikko, 17.03.2010 17:19
Kirjoittaja Ourboros
Oma ehdotus säännöiksi


Etelä-Suomen Boffaajat ”EtSuBo” ry:n säännöt


1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen Boffaajat tai lyhenteenä EtSuBo ja sen kotipaikka on Espoo.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää bofferoinnin harrastamista ja kehittää lajia keskiaikaishenkisenä urheilulajina, kohottaa jäsentensä fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä herättää heissä oikeaa urheiluhenkeä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
• järjestää harjoitus- ja valmennustilaisuuksia
• antaa tietopuolista opetusta
• toimeenpanee kilpailuja, näytöksiä, kursseja ja juhlia.
• Järjestää ja valvoo muuta harrastusta tukevaa toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa, kerätä jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia, järjestää myyjäisiä sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja sekä vähintään kaksi ja korkeintaan seitsemän muuta varsinaista jäsentä.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.


8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Lähetetty: Keskiviikko, 17.03.2010 20:06
Kirjoittaja Susikukko
Kuulostaa hyvältä. Nimestä en ole ihan varma, koska sanaa Boffaajat joutuu aina selittämään niin paljon.

Olisiko turvallisuusvastaavan homma aseiden tarkastelu, ensiapuvälineiden ylläpito ja sääntöjen linjaaminen treeneissä? Olisiko koulutusvastaava vastuussa sitten siitä, että treeneissä on joku vetäjä jne.?

En valitsisi kyseisiä virkoja hallitukseen tai sääntöihin, vaan vuosikoukouksessa päätettäviin asioihin. Halutaanko vastaavia "nillitäjiä" ylipäätään?

Pitäisin yhdityksen aluksi mahdollisiman kevyenä ja minimi miehistöllä, jotta homma saadaan pyörimään. Lisäisin juttuja ja tirehtöörejä sitten kun homma pyörii. Säännöt on tietysti viisasta laittaa heti kerralla kuntoon, mutta mahdollisiman vähän "pakollisia" asiota.

Lähetetty: Keskiviikko, 17.03.2010 21:22
Kirjoittaja Beatific
Samaa mieltä, että nillittäjävirkoja ei ainakaan lähtökohtaisesti ruveta nimittämään. Sitä mukaa kun tarpeita tulee lisätään juttuja, ei etukäteen.

Lähetetty: Keskiviikko, 17.03.2010 22:40
Kirjoittaja Vibelius
tiarAnon kirjoitti:Viljami, oisko kiinnostusta?
Joo on.

Franen ehdotus säännöistä vaikutti vielä astetta hienostuneemmalta. Arvostan kattojärjestössä sitä, että alajärjestöt voivat olla suoraan jäseninä.

Näkisin, että jonkinlainen turvallisuusvastaava olisi hyvä olla. Vastaisi siitä, että treeneistä löytyy ensiapulaukku sekä tarvittaessa ottaisi kantaa aseiden turvallisuuteen mahdollisissa kiistatilanteissa. Tämän voisi tietysti myös delegoida eteenpäin, jos ei itse pääse paikalle. Voisi olla myös treenien kulloinenkin vetäjä, itse asiassa se olisi kaikkein loogisinta.

Koulutusvastaava lienee aika turha virka. Se kouluttaa, kuka osaa, pystyy ja kykenee ja jaksaa. Siinä vaiheessa kun toiminta alkaa olla pystyssä, voisi perustaa ehkä jotain koulutus/treenivastaava-tiimiä tms.

Lähetetty: Torstai, 18.03.2010 00:50
Kirjoittaja tiarAnon
Vois pitää kokouksen ens sunnuntaina treenien jälkeen? Ehtiskö väki sillon?

Hyvä lisäys toi kaksportainen jäsenistö. Frane, ootko tarkistanu jostain voiko yhteisö olla varsinainen jäsen? PRHn sivuilla olleessa esimerkissä muistaakseni oli laitettu vaan kannattavan jäsenen kohalle mahollisuus olla yhteisö...

Noi lyhenteet kannattaa mun mielestä jättää pois, ihan vaan sen takii, et ne sotkee turhaan. Me voidaan kyllä käyttää omasta yhdistyksestämme ihan mitä lyhennettä halutaan, mut virallisis yhteyksis käytetään kuitenkin koko nimeä, joten sitä lyhennettä ei kannata laittaa sinne pyörimään.

Hallituksen jäsenten määrähän ei oo siis 2-7 vaan pj+2-7, eli suurimmillaan 8. Siitä isompaa hallitusta tuskin on mitään järkeä tai tarvetta pitää?

Säännöissähän lukee, että hallitus valitsee mm. muut tarvittavat toimihenkilöt. Se kattaa käytännössä kaiken mille tulee tarvetta sitten myöhemmin.

Lähetetty: Torstai, 18.03.2010 08:20
Kirjoittaja Ourboros
Tarkistin ton oikeuskelpoisen yhteisön PRH:lta ja ne saa olla jäseninä. Muutenkin oikeuskelpoisilla yhteisöillä on pitkälti samantyyppiset oikeudet ja velvollisuudet suomen laissa.

Muusta olen samaa mieltä Ollin kanssa. otetaan pois lyhenteet jne. teenkin sen nyt saman tein.

Mulle käy kokous treenien jälkeen. Pummaan kiesin ja otan vaihtovaatteet mukaan niin voidaan mennä jonnekkin kahvilaan esim. selloon. Vois kokouksessa alustavasti keskustella myös ensimmäisen vuosikokouksen aiheista ja muusta tärkeestä.

Korjatut säännöt on perässä.

Lähetetty: Torstai, 18.03.2010 09:38
Kirjoittaja Ourboros
Etelä-Suomen Boffaajat ry:n säännöt


1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen Boffaajat ja sen kotipaikka on Espoo.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää bofferoinnin harrastamista ja kehittää lajia keskiaikaishenkisenä urheilulajina, kohottaa jäsentensä fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä herättää heissä oikeaa urheiluhenkeä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
• järjestää harjoitus- ja valmennustilaisuuksia
• antaa tietopuolista opetusta
• toimeenpanee kilpailuja, näytöksiä, kursseja ja juhlia.
• Järjestää ja valvoo muuta harrastusta tukevaa toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa, kerätä jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia, järjestää myyjäisiä sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja sekä vähintään kaksi ja korkeintaan seitsemän muuta varsinaista jäsentä.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.


8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Lähetetty: Torstai, 18.03.2010 18:25
Kirjoittaja Nuoska
Huhhuh, oon kyllä oikeasti tosi iloinen siitä että tää laji tuntuu kehittyvän aika lupaavasti ja vielä sellaseen suuntaan jota paremmasta en usko osaavani edes haaveilla.

On siis hyvin jees että teette tälläistä ja voisin olla kiinostunut liittymään yhdistykseen sitten kun toiminta alkaa olla käynnissä. Paperisota ei siis kiinnosta, sitä on ihan riittämiin jo muuta kautta :D

Lähetetty: Maanantai, 22.03.2010 15:57
Kirjoittaja Skylark
Puhuimme eilen TiarAnorin kanssa että pidettäisiin aloituskokous tänä torstaina. Vastatkaa ASAP kaikki potentiaaliset ja keskeiset paikalletulijat onko tämä hyvä aika? Ehdotan torstai 25.3.2010 kello 19.00!
Kenelle voi tulla? Onko jollain tarjota tilat tähän hätään? Jos torstai mahdoton niin doodletetaan uusi aika. Itselle menee siinä tapauksessa parin viikon päähän...

Itse eventtiä varten, hierokaa vielä se sääntöteksti kuntoon ja miettikää päissänne omaa visiota siitä, miten 1) jäsenet kerätään, 2) miten toiminta rahoitetaan, 3) mitä kaikkea halutaan tehdä yhdistyksen puitteissa.

Lähetetty: Maanantai, 22.03.2010 16:13
Kirjoittaja Ourboros
Mulle käy mainiosti. Ehdotan jotain kahvilaa tms. paikaksi

Lähetetty: Maanantai, 22.03.2010 17:45
Kirjoittaja tiarAnon
Torstai hyvä päivä, joku kahvila käy hyvin, mutta laiska kun olen tarjoan omaa kämppääni vaihto-ehdoksi. Eli on Pohjois-Haagassa tää.

Lähetetty: Maanantai, 22.03.2010 20:30
Kirjoittaja Susikukko
Lisäisin jäsen sääntöihin, että pitää täyttää 15 ennen seuraavaa sohua.

Lähetetty: Maanantai, 22.03.2010 20:44
Kirjoittaja Ourboros
Se poistaa meiltä mahdollisuuden värvätä nuorempia. Ehkä jos laittais varsinaisen jäsenen ehdoksi sen 15 v. EtSubo vois tarjota laajemminkin toimintaa ja kenties tulevaisuudessa myös junnuille, joten sitä vaihtoehtoa ei kannata sulkea pois.

Lähetetty: Maanantai, 22.03.2010 22:53
Kirjoittaja tiarAnon
En koe, että on mitenkään mielekästä linjata yhdistykselle ikärajaa: se vaan sulkee pois mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Treeneille voi sitten esimerkiksi tarvittaessa laittaa ikärajan.

Lähetetty: Maanantai, 22.03.2010 23:54
Kirjoittaja Susikukko
Joo. Treeneille laittaisin ikärajan ja perusteluna sama kuin sohun ikäraja.

Lähetetty: Tiistai, 23.03.2010 00:11
Kirjoittaja pseudothei
samaa mieltä millos siis tämä yhdistys olisi tarkoitus laittaa käyntiin