Sankarteot

[Accu]

RISKissä olin kävelemässä takaisin taistelutantereelle respapisteeltä kun näin jonkun oman juoksevan vimmatusti maahinkaisen lippu kädessä vihollinen kintereillään. Hänet kiinni juossut vihollinen sitten teilasi ja otti lipun takaisin ja alkoi juoksu toiseen suuntaan. Juoksin sitten hänet kiinni, teilasin ja nappasin lipun torjuen samalla parit auttamaan tulleen keihäsmiehen iskut. Maahinkaisen lippu pysyikin meidän respapisteen vieressä loppuun asti

Nuolilla tappoja tuli viime vuoteen verrattuna varmaan kaksinkertainen määrä. Ei haitannut yhtään että 13 nuolesta tuli takaisin vain 6 ehjää, kun pelkkiä pääosumiakin tuli kymmenkunta ja rintaan ym. vielä paljon enemmän

Suitsutetaan muitakin ryhmiä vähän: Todella komeasti ja tehokkaasti minut ammuttiin kummallakin kerralla torniin kun siellä olin (toinen tosin osui vain käteen mutta jousi oli silloin yhtä tyhjän kanssa eli ajoi asiansa se laukaus). Toinen niistä siis tuo camulosin ketjussa jo mainitsemani pääosuma aivan linnan vastakkaiselta kulmalta

[Chloe]

Pimeyden Ritari: "Paras hetkeni oli kohtaaminen metsässä -skenaariossa, kun pistin kylmäksi vajaa kymmenisen vishnaa."

EyesClosed: "Kenttäskenaariossa Rämä meni päin Vishnaa ja sain kaksi voimalla päälle tulluttu VG:tä hengiltä kunnes kuolin itse. Toinen kuolleista virolaisista kumminkin kaatui holtittomasti osin päälleni, jääden takaa tulevien jalkoihin. Laitoin sitten rämä-kilpeni (tm) siihen kaverin suojaksi kun molemmat kuolleita oltiin ja totesin: "Stay down, you´re safe." Noustiin sitten kun elävät eivät enää talloneet."


You have my respect and admiration.

[tiarAnon]

Henkilökohtaisesti kunnostauduin lauantai-iltapäivänä Vishnojen lanaamisessa. Homma alkoi saatossa, jossa hajanainen possurivi pidätteli ylämäkeen vyöryviä Vishnoja murtumisen partaalla. Tetsasin nopeasti mäkeä muutaman metrin alas ja hyökkäsin virolaisten kylkeen. Pari sain lanattua, ennen kuin se helvetin iso parrakas kaveri äkkäsi meikäläisen. Sitten kierittiinkin kahteenpekkaan mäkeä alas. Helvetisti nauratti ku oli mättö ohi, ilmeisesti Viron rivi oltiin saatu pysäytettyä juurikin tuon manööverin ansiosta.

Kahdessa seuraavassa Kohtaaminen metsässä -taistelussa pääsin myös hakkaamaan samaisia kavereita kylkeen, käytännössä tuhottiin molemmilla kerroilla koko ryhmä. Ja illalla vielä rinnettä puolustaessa olin vaihtanut aseen hilpariin ja poimin aivan naurettavia määriä tappoja rinteen huipulla Visnojen murtauduttua sivustasta.

Yleisesti ottaen virolaiset ottivat tänä vuonna osumansa todella herrasmiesmäisesti, meininki oli aivan erilainen kuin viime vuonna. Kiitos siitä, jos joku teistä tätä lukee.

[Falcata]

Henkilökohtaisesti kunnostauduin lauantai-iltapäivänä Vishnojen lanaamisessa. Homma alkoi saatossa, jossa hajanainen possurivi pidätteli ylämäkeen vyöryviä Vishnoja murtumisen partaalla. Tetsasin nopeasti mäkeä muutaman metrin alas ja hyökkäsin virolaisten kylkeen. Pari sain lanattua, ennen kuin se helvetin iso parrakas kaveri äkkäsi meikäläisen. Sitten kierittiinkin kahteenpekkaan mäkeä alas. Helvetisti nauratti ku oli mättö ohi, ilmeisesti Viron rivi oltiin saatu pysäytettyä juurikin tuon manööverin ansiosta.

Satuin näkemään tuon, Takavasara oli myös tuolla ylhäällä. Oli kyllä tyylikäs syöksy. Itseasiassa sain lyötyä tuota kyseistä vishnaa selkään juuri kun syöksyitte molemmat mäkeä alas, mutta päätin antaa asian olla kun teillä molemmilla näytti olevan sen verran hauskaa. Tempullasi tosiaan vishnan osasto meni hieman sekaisin ja saimme aikaa vaihtaa muutaman soturin paikkaa niin että osasto saatiin matalaksi ilman kummempia miestappioita, vasara kiittää.

[mrtp]

Henk. koht. onnistuminen tuli RISK skenussa. Yksi veljeksistä vapautti minut lippuduunista (kiitoksia hänelle) ja syöksyin kentälle kuin ohjus. Onnistuin kiertämään Perkeleiden taakse ja sain backstabattua 3 miestä selkään ennen kuin minut seivästettiin. Ottaen huomioon että olin lippua kantaessa onnistunut pieksemään vain yhden miehen (selin olevan vishnan jolla oli possujen lippu) olin suht ylpeä tempustani.

[Gregorius]

--kun sain vihdoin käteeni kolmemetrisen keihään. Sellaista fragfestiä en ole koskaan ennen kokenut, en Sotahuudossa enkä missään. Väkeä kaatui kuin heinää--

Öyy jeesh. Minä seisoin siinä vieressä ja minunkin ensi vuoden asevalintani taisi olla tässä. Parhaimmillaan - varsinkin siinä vaiheessa, kun riviin alkoi tulla haarniskoimattomia - kaadoin yhden ukon joka toinen sekunti

Riskissä kyllästyin SOSin mukana marssimiseen ja vaikkakin tehokkaisiin kilpirynnäköihin vastustajan riveihin plus näistä seuraaviin pariin hassuun tappoon per elämä ja päätin terästäytyä skenaarion loppupuolella. Eksyin erästä Spitaalisten keihäsmiestä jahdatessani Vishnan riperivin taakse ja otin sen takaapäin. Tuloksena oli tosin keihäs vatsassa ja käsi pään päällä, mutta sainpahan ko. spawnin aikana virolaiset mukaanlukien aika reippaasti tappoja (~15 ?)

[frozen]

Tämä ei nyt ole varsinainen sankari teko sotilaallisesti, mutta Korppien muonitus-joukot hoitivat lähes koko Tanska-Ruotsi puolen veden toimituksen RISKissä kyseisen puolen respi paikalla. Itse en tuohon mainittuun muonitus osastoon kuulunut joten en voi ottaa siitä henkilökohtaista kunniaa, mutta eipä saa vedenkantajiakaan unohtaa =D

[Misumasu]

Tämä ei nyt ole varsinainen sankari teko sotilaallisesti, mutta Korppien muonitus-joukot hoitivat lähes koko Tanska-Ruotsi puolen veden toimituksen RISKissä kyseisen puolen respi paikalla. Itse en tuohon mainittuun muonitus osastoon kuulunut joten en voi ottaa siitä henkilökohtaista kunniaa, mutta eipä saa vedenkantajiakaan unohtaa =D

Suurkiitokset tälle porukalle!!! Nättejä tyttöjä tarjoilemassa vettä. Ei voi valittaa.

Itse kannoimme minä ja toinen Ruttolainen kanisterit mieheen vastapuolen respawnpisteelle. Vähän tuli pisteleviä katseita jätkiltä, jotka hengas siinä matkan varrella.

[Mesikämmen]

Eipä tullut yksilösuorituksia paljoa, oli vaan linnan puolustamisessa hauskaa kun hyökkääjä repi edestäni pari heinäpaalia pois. Pistin siihen kilpeni, ja siinä sitten lopun skenaariota vietinkin. Vihollinen painoi päälle edestä ja omat takaa, oli aika ahdasta siinä kyykyssä. Yksi keihäsmies jopa astui huomaamattaan päälleni ja pysyi siinä hyvän aikaa...

Hyökätessä sitten viimeisen kerran, kun linnan sai tuhota, menetin aseeni heinien alle ja vietin suuren kilven suojissa kauan, repien erään ruttolaisen kanssa muuria alas. Oli aika, miten sen nyt sanoisi... ristitulessa myörimisen tunne? Kiihdyttävää toimintaa kuitenkin.

[Gitoll]

Suoriuduin aika vaihtelevalla tasolla koko sohun ajan, mutta yksi taistelu oli ehdottomasti ylivoimaisesti se minun tähtihetkeni ja sain paikan päällä myös hieman tunnustusta. Ensimmäistä kertaa hyökättiin linnoitusta vastaan ja alkukangertelujen jälkeen alkoi keihääni tikkaamaan. Hukkasin tappoluvun jossain tusinan jälkeen ja loppupuolella pidin yksin pariakymmentä metriä vihollisriviä piilossa muurien ja kilpien alla. Vaihtelin jatkuvasti paikkaa kun pari pitkää keihästä yritti minua tavoitella - lähellä kyllä kävi Sampo. Lopulta kaverit sitten loppuivat viereltä kesken...

[atoivola]

Tämä ei nyt ole varsinainen sankari teko sotilaallisesti, mutta Korppien muonitus-joukot hoitivat lähes koko Tanska-Ruotsi puolen veden toimituksen RISKissä kyseisen puolen respi paikalla. Itse en tuohon mainittuun muonitus osastoon kuulunut joten en voi ottaa siitä henkilökohtaista kunniaa, mutta eipä saa vedenkantajiakaan unohtaa =D

Vesipullojen antaminen koko armeijan käyttöön oli hyvin ystävällistä Korpeilta. Muistetaan kuitenkin, ettei kymmenenkään isoa limsapulloa tee kuin viisitoista litraa - näiden lisäksi armeijaan upposi noin viisikymmentä litraa lisää, mikä toki tarjoiltiin kätevästi Korppien pulloista. Kiitokset kaikille auttajille!

[iron-yMan]

Vishnan riveistä minut haastoi puolet kevyempi ja kolmisenkymmentä senttiä lyhyempi neitokainen kilpityöntöön. no lopputulos lienee ennalta arvattavissa, tasapainon menetys, ja teutonille plussaa tilastoihin pääosumalla. mutta pakko kunnioittaa niitäkin sankaritekoja, jotka päättyvät tappioon....todellakin, asenne kohdallaan.

omasta puolestani ei ole ihmeemmin kehuttavaa, mutta lauantaina toisessa linnaskenaariossa muodostimme läpipääsemäätömän esteen siltatyönnössä. Taisi olla pari-kolme Maahinkaista, kolme isokokoista kaveria, kaksi Faravidin Susista ja yksi Kuolasta. lisäksi hilpari- keihäsmiehet sivuilla. oli hieno tunne, kuin kolmannen kerran keskeytettiin, että vainolaisen kaatuneet pääsevät jaloista pois!

[E.Hirvelä]

Ei nyt oma sankariteko ole, mutta täytyy kehua Maahinkaisen lippumiestä sunnuntain respa linnassa. Oltiin hyökkäävällä puolella ja minä heiluin hilparilla. Yhtäkkiä siihen tulee Maahinkaisen kilpi mies viereen ja sanoo, että mennään eteenpäin mä suojaan sua. Kilpi miehellä oli lippu, remmi rikki kilvestä, jalka mennyt (oliko kenties jopa toinen käsi?) ja mies on tulossa vallihautaan suojaamaan minua. Hävetti siinä sitten, kun minä kuolin vielä ennen häntä.
Kyllä sä Gitoll oot kova äijä.
(jos nyt joku ei tajunnut niin Gitoll oli tämä lippu mies).

[Vanha Pummi]

Varastin heti ensimmäisessä skenaariossa rämäläiseltä Saksan armeijan lipun ajankohtaisen kakkosen alussa on vieläpä todiste siitä. Valitettavasti omat eivät vielä ryhmämme värejä tunnistaneet ja tappoivat minut napaten lipun kun luulivat kai saksalaiseksi

RISKissä tuli lahdattua väkeä moninkertaisesti kuolemia kohden, kun oli linjat niin hajallaan. Backstabbaus toimi siinä skenussa mahtavasti.

[Kalevi]

Sunnuntain kenttäskenussa, jossa Tanska ja Saksa menivät linnaan sain osumaa toiseen käteeni, joten en halunnut enää käyttää keihästä, vaan ryhdyin kantamaan Balttian sotalippua. Skenun loppupuolella Balttian ja Ruotsin lipunkantajat alkoivat kerääntyä paetakseen heti kun Tanska ja Saksa tulevat ulos linnasta. Minulla oli tässä vaiheessa enemmän panssaria kuin yhdelläkään lipunkantajista. Päällä oli kangaspanssari ja chainihuppu. Kun viholliset sitten tulivat ulos linnasta kaikki lipunkantajat lähtivät juoksemaan kentältä. Minä pingoin koko porukan edellä ja varmasti lujempaa kuin koskaan ennen huolimatta siitä että minulla oli eniten panssaria päällä.

[Pahistonttu]

minulla oli eniten panssaria päällä.

Itse kannoin silloin Muerten, Rämän (pöllitty) ja Skotlannin lippua ylläni kypärä, lamellaari olka- ja reisiläpillä, hopliittityylin säärisuojat ja bazuband oikeassa kädessäni. Tämän päälle vielä kilpi ja aseet (miekka ja heittokeihäitä). Olin hitain ja raskaimmin varustettu lipunkantajista, mutta kuitenkin takaa-ajajia nopeampi
Kyllä ojan ylityksen jälkeen väsytti...

[Kalevi]

Ahaa... en siis tarkkaillut kunnolla muita lipunkantajia. Yllätyin silti että pingoin nopeiten vaikka minulla on aika huono kunto

[Unis]

Oiskohan ollut lauantain toinen kenttätaistelu. SOS on suojaamassa VG:n sivustaa skirmishaajien uhatessa sitä. Äkkiä Camulosit lähtevät rynnäköimään VG:n avointa sivustaa kohti. Juoksen siihen vastaan ja huomaan edessä ison possun tulevan kohti mylvien. Ei muuta kuin tukeva asento ja kilpi eteen. Possu törmää kilpeen ja isken samantien kilven yli. Kilpeen jäi sininen jälki muistoksi siitä että linja piti.

[Kuuhukka]

Suurkiitokset tälle porukalle!!! Nättejä tyttöjä tarjoilemassa vettä. Ei voi valittaa.

Korppien vesihuolto kiittää kauneimmin ^^

Kuten joku tuossa totesikin, eihän se yksin Korppien vesipullojen ansiota ollut. Mutta auttoihan ne pullot vedenjakelussa huomattavasti
Oma kiitokseni niille henkilöille, jotka täyttivät ja hakivat vesikanisterit sekä auttoivat vesipullojen täytössä ja pullojen jakamisessa janoisille taistelijoille!

[Raizel]

Suurempia sankartekoja ei nyt tänä vuonna tullut tehtyä mitä nyt yllättävän onnistunut kilven käyttö ja keihäiden tukeminen, mutta mieleeni syöpyi ikuisesti eräs hetki linnanpuolustuksessa. Rämän kilpeä ja panssaria tunki joka välistä sisään, mutta siitäkin huolimatta olin Vishan-Ghrimin ja sekalaisen sakin kanssa työntäässä porukkaa pois muureilta heittäen väliin viitisen tappoa parin respauksen välissä. Epiikkaa parhaimmillaan <3. "No mercy!"

Ja, puheista päätellen, Keisari P:n ollessa ykköspalkinto, voinen lesoilla sillä, että puolustin pitkän sarjan keihäänpistoja kyseiseltä henkilöltä avittaen oman keihään pääsyn nappaamaan kypärän poies. P kyllä parin seuraavan iskun päästä pisti nätin osuman silmien väliin, kun en keskittynyt tarpeeksi. Propsit siitä~

(RISKissä olisin kovin halunnut haastella dueleita, mutta aina tuli porukkaa jostakin suunnasta... Sääli ettei kaksintaisteluturnausta ollut tänä vuonna. )

[Athene]

Nonii, nyt tuli mullekki oikea ketju.

- Ja Riskissä autoin yhtä omaa lippuamme pakenemaan alkupuolella jäämällä itse pidättelemään hilparilla turalaisia, jolloin lippu pääsi pakenemaan vihollisten välistä jotka olivat saartaneet meidät.
Samassa skenaariossa kyllä juoksin montakertaa omaa lippuamme turvaan, mutta niistä kuuluu kiitos varsinkin Athenelle ja yhdelle ruttolaiselle, jotka juoksivat viime hetkellä avukseni kun vihollinen oli jahdannut melkein kentän päästä toiseen minua ja lippua.

Noh, eiköhän tuossa ollut tarpeeksi omaa kehua.

Niklas, tuo oli kyllä eeppisin juoksu ikinä! Näytit ihan Jurilta, paitsi yhdellä lipulla... (jos joku ei vielä tiedä, miltä juri näyttää, niin katsokaa tämän vuoden logoa. )

Sunnuntain linnarespassa sain päälle täydellisen taistelutyyneyden ja näkemyksen. Ammuin yhdeksän nuolta, joista 8 osui puolustajia torsoihin tai päihin, enkä kuollut kertaakaan!

Saatto ulos hornankattilassa tarjoili myös Hetkiä. Seisoin siinä ulos johtavan solan vieressä järkäleen päällä ammuskelemassa saattajia. Kun nuolet loppuivat ja tilanne häröpalloutui, sain pikalainaan kunnon kahdenkäden miekan, jolla ryntäsin vihollisen perään ja lahtasin vielä ukon tai pari, ennen kuin skenaario loppui. Kokonaispääluku jäi varmaan alle kymmeneen, mutta tunnelma oli huima!

[Haltia]

Varastin heti ensimmäisessä skenaariossa rämäläiseltä Saksan armeijan lipun ajankohtaisen kakkosen alussa on vieläpä todiste siitä. Valitettavasti omat eivät vielä ryhmämme värejä tunnistaneet ja tappoivat minut napaten lipun kun luulivat kai saksalaiseksi

Tuo on juuri niin tyypillistä tuuria. Hieno lipun ryöstö!

[Oravainen]

Sunnuntain linna, jossa Viro (ja ketkäs ne olikaan...) puolustivat, iskimme itsemme Siihen portin viereen. Kuolin juuri kun jotain Rämäläisiä ja vähän muutakin oli puskemassa vallin jäänteiden yli oikealta puoleltamme. Respasin, kiskoin kypärän päästäni ja tungin keihäsmiestemme läpi eturiviin ja ehdin juuri parahiksi ottamaan osaa muuna maahinkaisen kuoliaaksilätkimiseen. En hidastanut vaihtua, ja muutama sekuntti myöhemmin ja kolme vastustajaa lisää lätkittyäni huomaan seisovani vallin harjalla eeppisen kokoinen aukko kummallakin sivustalla, ja alan karjua omia kilpiä vierelle, johon ne sitten singahtavatkin, ja voila, hyökkäys torjuttu.
Tai ainakin kun siinä rysyssä mitään erotti oli hitonmoinen fiilis.

[Oravainen]

Sunnuntain linna, jossa Viro (ja en muista mikä toinen armeija...) puolustivat, iskimme itsemme siihen portin viereen oikealle puolelle. Kuolin juuri kun jotain Rämäläisiä ja vähän muutakin oli puskemassa vallin jäänteiden yli oikealta puoleltamme. Respasin, kiskoin kypärän päästäni ja tungin keihäsmiestemme läpi eturiviin ja ehdin juuri parahiksi ottamaan osaa muuna maahinkaisen kuoliaaksilätkimiseen. En hidastanut vaihtua, ja muutama sekuntti myöhemmin ja kolme vastustajaa lisää lätkittyäni huomaan seisovani vallin harjalla eeppisen kokoinen aukko kummallakin sivustalla, ja alan karjua omia kilpiä vierelle, johon ne sitten singahtavatkin, ja voila, hyökkäys torjuttu.
Tai ainakin kun siinä rysyssä mitään erotti oli hitonmoinen fiilis.

[JonTzu]

Oikeastaan kunnon tulosta tuli vain avoimissa skenaariossa joihin niihinkään en kaikkiin päässyt mukaan. Järjestäjänä iso osa skenaarioista jäi välistä mutta minkäs teet. Kentissä ja metsissä joihin osallistuin tuli kaikissa 10+ tappoa, lippujakin kertyi ja joskus jäin henkiinkin. Useampaan kertaan sain pidäteltyä tolkutonta laumaa sotureita, se oli ehkä sankarillisimman tuntuista tänä vuonna.

Vähiten herooisena juttuna tänä vuonna ei oma henkiinjäämisprosentti pysynyt viime vuoden tasolla ollenkaan, se oli kai sitten semmoista yhden vuoden tuuria.